KESKUSTELU

Viisainta varmaan on tehdä homma älykkäästi, eli valaa montunpohjalle pelkkä laatta jossa kiinnitykset mastolle. Sitten kasata kiveä ja maa-ainesta sen laatan päälle tarvittava määrä. Saattaa säästyä turhan betonin tuhlaamiselta.

Tietysti nyt oletetaan että ollaan maalla eli ettei tarvitse hukkamaata kivineen rautakaupasta ostaa!

Mitoita kyseinen laatta näkyville. Sitten katsotaan kustannuksia ja päätetään työnnetäänkö sinne monttuun ennemmin betonia vai rautaa.
Oma arvaukseni on et betonia.

Valu on sitten vihdoin ja viimein valmis.




noin 3000kg tuli arviolta painoa.
säkkejä meni 18 kpl, joten 4 jäi ylimääräistä.
syvyys noin 1m, leveydet 1,5m ja 1,8m

mukaan valuun meni teräväsärmäisiä kiviä, polkupyörä, metallia, wanhoja betonimöhkäleitä yms.
Itse perustan metallikehikko painaa lähes 60kg.

kaksi vuorokautta kesti valu..
naapureita yllättäen kiinnosti koko homma ja oikeestaan tiellähän ne vain oli illan viimeisinä tunteina joten valu piti jättää kesken (juopunutta porukkaa).
Valu kerkesi kuivua yöllä noin 10 tuntia. Aamulla kuivunutta valua ruiskutettiin vedellä ja hieman harjalla tehtiin pintaa rösöisemmäksi.

Seuraavaksi Kemppi liimaa tuohon perustan metallikiinnitykseen ja jonkinlaista mastoa on nyt saatava jostain ja halvalla tietty.

Montun koko 2.7m3, betoni noin 2.4-2.5tn/m3 ja arviot painosta on 3000kg?
Joku vois laskea tuulenpaineen kyseiselle härvelille ja katsoa paljonko tulee vääntöä juureen.

No joo.. on tuossa varmaan se 4000kg sitten. (kuoppa ei siis ole aivan täysi eikä ihan kuutio alapäästä)
ihmetyttää vain miksi kuoppa tuli noin täyteen jo 18x25kg säkillä (seossuhde 1/4)
Omasta mielestä en kyllä niin paljoa laittanu romua tuonne.

Ensimmäiset valusatsit oli kyllä liian vetisiä.. kuoppa peittyi äkkiä kun oli paljon vettäkin mukana.

Teen juuri peräsintä joka tulee kiinteäksi. Myrskysuojauksen hoitaa itse siipien muuttuva kulma.

Jos tämän hetkinen keskipakoisvoimalla säätyvä kulma ei jostain syystä toimi niin juuri tuossa kaffitellessa keksin uuden menetelmän joka on oikeestaan yksinkertaisempi mitä toi tehty. Ei jousia ja siivet synkassa toisiinsa.


Vääntömomentinhan voisi äkkiä approximoida.

Muistaakseni tähän toimi se 1/8 kaava tehosta?

Jos heitetään yläkanttiin niin 150kg on vääntö ylhäällä ja 9,3m on masto pisimmillään, joten betoniin ja perustuksen metallikehikkoon kohdistuu noin 14kN voima.
Säkissä lukee että murtumisraja on 2MN/cm^2 seossuhteella 1/3.

Perustukset varmaan pitää maston myllyineen pystyssä.
Oletko varma että kierretangot kestävät väännön?
Itse rakensin maston jalan näin
http://kuvablogi.com/nayta/2816543/
Kuvassa ei näy harjateräksiä (16 mm) jotka hitsasin
putkeen kiinni ja putki on valettu lähes täyteen betonia
johon vielä tökin lisää harjateräksiä.

Terve.
Vähän päivitystä omaan tuulimylly(p)rojektiin:
Mylly on Pyörinyt reilun vuoden testimastossa joka oli 10-metrinen. Lopullinen tavoite oli kuitenkin saada härveli kunnon mastoon, että päästään puiden latvojen yläpuolelle. Masto löytyikin omasta metsästä, kun myrsky oli rojauttanut metsän korkeimman kuusen nurin. Mittaa jäi rangalle 20m kun kun katkaisin latvan 4 tuumaseksi. Pihassa päätin lyhentää latvaa vielä 3 metriä että saadaan latvaan vahvuutta reiluun 5:teen tuumaan. siitä sitten jatkuu halk 100 mm rautaputkella loput 2 m. Eli siis yht. 19 m.
Täytyy sanoa että tuuliolosuhteet parani oleellisesti (kuva kertoo):

http://kalle.pictures.fi/kuvat/tuulivoi ... medium.jpg

Sitten turbiini (potkuri):
Aika mielenkiintoinen ilmiö oli siipien etureunassa n. 40 cm:n matkalla kärjessä.
Oli kuin hiekkapuhalluksen jäljiltä syöpynyt vaneria pois. Olisikkohan myrskyn ja raesateen yhteisvaikutus

http://kalle.pictures.fi/kuvat/tuulivoi ... rotation=2
Eipä siinä muuta kun nauhahiomakone käteen ja ja vähän fiksailua. Samalla sipaisin siipien kärkeen kevyen pyöristyksen, ajatuksena ettäkö melu vaimenisi . Ja niinhän siinä kävikin, jokseenkin hiljaiset siivet tuli.
Taas kuva kertoo (linkistä suurempana):

http://kalle.pictures.fi/kuvat/tuulivoi ... medium.jpg

Pintakäsittely meni myös uusille linjoille.
Bilteman venelakka oli jo käpristellyt omia aikojaan muutamista kohdista irti. Siispä kevyt hionta kauttaaltaan ja vinhaa päälle. Suosituksen sain maalikaupasta, kun myyjä soitti maalilinjan neuvontaan. Saas nähdä miten kestää...

http://kalle.pictures.fi/kuvat/tuulivoi ... rotation=3

Generaattori:
Kaikki oli hyvin kun siirsin genun uuteen mastoon ja pistin pyörimään. Sähköä tuli tupaan kolmesta johdosta niin jotta lämpöpatterit rutisi. Innostuinkin tuosta niin että pieni leuhkuuspuuska iski. Siispä valmistelin demonstraatioesityksen naapurin isäntää varten: Kaivoin miljoonalaatikosta pari tasasuuntaus-siltaa, että saisin kaiken tehon yhdelle töpselille. Sitten kutsuin naapurin isännän kylään kahville. Suurieleisesti pistin kahvinkeittimen tuulivoimalan DC- pistokkeeseen, että nyt sitten keitetäänkin oikein tuulisähkö kahvit. Kahvihan lähti valumaan ihan komeasti...noin puoli kupillista tuliki, sitten tuuli tyyntyi. Eipä auttanut muu kuin siirtää kahvinkeitin valtakunnan verkkoon, on näköjään loppupelissä varmempi...

Niin siitä generaattorista. Siinä oli niitä harvoja ihmisen onnenhetkiä kun omien kätten tulosta ja tuntee onnistuneensa. "Mutta eipä aikaakaan niin annahhan olla niin elähän mitää..". Eipä onni Kestänyt kuin jotain puoli tuntia, kun jo rupesi tapahtumaan: Päätin muuttaa sähkökytkennät vähemmän tilapäisratkaisuilta näyttäviksi. Sähköiskujen välttämiseksi tietenkin mylly pysäytetään oikosukemalla vaihejohdot keskenään (kaikki tietää sen). Eipä ollut mulla pysäytyskytkintä, joten painoin johdonpäät yhteen manuaalisesti. Eihän se aivan täydellisesti onnistunut, vaan pari kipinää siinä taisi rätsähtää ennenkuin sain johdonpäät punottua yhteen. Sitten tein tarpeeliset kytkennät: Kaikki OK... Ja mylly uudestaan pyörimään. Ei tapahdu mitään... Onko niin tyyntä ettei jaksa pyöriä? Otin kuormat pois (3 kpl 600W lämpöpatteria) . Ei tapahdu mitään. Sitten tulee sen verran tuulta että mylly käynnistyy. Maston juuresta kuulee generaattorin jurisevan pahenteisesti. Siellä on siis oikosulku. Tarkistan kaikki johdot myös mittaamalla (omistan myös yleismittarin uskokaa tai älkää). Loppupelissä osoittautuu että generaattorin yhdessä vaiheessa (käämissä) täytyy olla oikosulku (lyhytsulku). Annoin myllyn pyöriä yön yli ajatuksena että jotain tapahtuu, mielellään myönteistä. Esimerkiksi kuormitus polttaa lyhytsulun irti. Eipä taaskaan käynyt toiveiden mukaan . Aamulla generaattori jurisi entiseen malliin. Siispä masto nurin (jos on traktori, niin ei tarvitse vinssiä) ja genu tarkasteluun. Tähän laitan kuvan, niin tietää mistä puhun:

http://kalle.pictures.fi/kuvat/tuulivoi ... medium.jpg
Siis savu tuli ulos heikoimmasta kohtaa. Mutta eipä se oikosulkua poistanut. Korjauksen suoritin lopulta 12 mm poralla poraamalla käämityksen ( siis rikkinäisen vaiheen) viidestä eri kohtaa poikki. Nyt minulla on siis kaksivaiheinen generaattori. Toimii oiken hyvin, mutta teho on vain 2/3 (jos sitäkään). Kuvasta muuten näkyy mitä lämpö tekee venehartsille. Tulin sivelleeksi sitä olevinaan varmikkeesi staattorilimpun päälle.Alla on kuitenkin oikeaa "sähköhartsia", jossa ei lämpövaikutuksia näy

Olisi paljon vielä kerrottavaa, mutta ehkei kaikki ole kiinnostavaa.
Oma arvio vaurion syystä on: Kun pysäytin myllyä silloin johdot kipinöi ja aiheutui induktiojönnitepiikkejä jotka löi ns. läpi. Ja kun tiedän että käämilanka ei ollut priimaa, vaan vanhoista mikroaaltuunin muuntajista purettua niin heikkoja eristyskohtia siellä kyllä on.
On taas opittu lisää oman tuulivoimalan rakentamisesta terv. zaq

Zaq:n uusi masto vaikuttaa aika hyvältä, korkeutta on oikein mukavasti. Itse olen myös havainnut traktorin käteväksi maston nostossa ja laskussa, tosin kommunikaation pitää pelata hyvin, ettei käy niinkuin itselle ja lapa ottaa maahan kiinni tornia laskettaessa.

Tuo venelakka ei ole kyllä parhaasta päästä lapojen käsittelymenetelmänä, se tuntuisi harvoin olevan pitkäikäinen ratkaisu roottorin lapoihin. Mielenkiintoista nähdä, miten maalikauppiaan suositus tulee kestämään.

Itse olen suosinut kyllästystä + öljymaalilla maalausta, "vanhan liiton" miehiltä opittu konsti. Laitan lyhyesti tähän reseptin jolla mm. omat lavat olen käsitellyt, n. 3.5 vuotta toistaiseksi mennyt mukavasti.

1. Kyllästys; Puu hyvin kuivattu ja pinta viimeistelty hieman karkeaksi hiomalla. Kyllästys 50% ohennetulla pellavaöljyvernissalla, 5-6 käsittelyä n. tunnin välein.

2. Kyllästys, seuraavana päivänä 3-4 Käsittelyä n. tunnin välein, seos 70% pellavaöljyvernissa.

Pohjamaalaus; Ohuesti 70% pellavaöljymaali / 30% pellavaöljyvernissaseoksella. Kuivumisaika mielellään viikko.

Pintamaalaus 90/10 seos ohuella kerroksella, kuivamisaika mielellään viikko.

Pintamaalaus II, jos tarvetta, edellisen kohdan mukaan.

Vanerisille lavoille tämä kyllästysmenetelmä sopii huonommin koska liimapinnat estävät kyllästeen imeytymistä, parhaiten tämää sopii yhdestä lankusta / liimapuisista aihoista tehdyille lavoille. Samoin jos hommalla on isompi kiire, niin tämä konsti ei ole parhaasta päästä.

Kierretangot ovat luultavasti M30. (mittasin 29mm)
45 lista-avain käy ainakin noihin.
8 kappalettahan noita on joten luulis kestävän.

Varmaan kestävät,näyttävät kuvassa paljon
ohkasemmilta ja lukumäärääkin toi kahdeksan kpl.

Taivutusmomenttihan oli 14000 Nm. Kierretankoon tulisi n 46700 N veto, vaikka taivutusta olisi ottamassa vain kaksi, 300 mm päässä toisistaan olevaa tankoa. Tämä ei ole yhtään mitään M30 kierretangolle; se kestää suuruusluokkaa 360 000 N (jännityspinta-ala 561 mm2, myötöjännitys 640 MPa).

Tällä palstalla tuntuu olevan suosiossa tuo kolmilapainen tuulimylly. Tässä toinen vaihtoehto tuulivoimalaksi, joka sopii ahtaisiinkin paikkoihin, vaikka omakotialueen pihoille. Se alkaa toimia jo 2 m/s olevilla tuulen nopeuksilla

http://windesol.fi/windesol/Windside-tu ... eist.C3.A4

Windside -turbiinit on kehitetty toimimaan itsenäisinä yksikköinä kaikkein vaativimmissakin olosuhteissa: ne kestävät lumi – ja hiekkamyrskyä, kuumuutta ja kosteutta ja ne toimivat myös jäätävissä olosuhteissa. Windside -tuuliturbiineja on käytössä muun muassa Etelä-mantereella ja eri puolella maailmaa meriolosuhteissa.
Windside -voimala pystyy oivallisesti hyödyntämään vallitsevia luonnon tuuliolosuhteita maapallolla, jonka keskimääräinen tuulen nopeus on 3 m/s. Windside -roottorin hyötysuhde on parempi kuin millään muulla tunnetulla pystyakselisella roottorilla. Sen hyötysuhde on parempi kuin kolmilapaisella tuulimyllyllä, kun tuulen nopeus on alle 5 m/s. Tästä johtuen Windside -tuulivoimala tuottaa sähköä n. 120 päivää vuodessa enemmän kuin potkurivoimalat. Tällä on merkitystä silloin, kun laitteisto mitoitetaan siten, että tuulen nopeudella 3 m/s tuulen energia riittää tyydyttämään energiatarpeen. Windside -voimala alkaa tuottaa sähköä tuulen nopeudella 2 m/s, kun taas potkurimallit tarvitsevat tuulen nopeudeksi vähintään n. 3-4 m/s.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että aerodynaaminen toiminta paranee, mutta rakenteen muodonmuutokset ja jännitykset kasvavat sekä ominaisjaksot pienenevät. Rakennetta on helppo jäykistää, jolloin muodonmuutokset saadaan rajattua ja ominaisjaksoluvut riittävän suuriksi resonanssin synnyn estämiseksi. Näillä edellytyksillä Windside -roottori voidaan teknillisesti toteuttaa hyvinkin suurena, esim. 50 x 200 m.


http://www.windside.com/

http://www.windside.com/products.html



Tämän tyyppisten tuulivoimaloiden etuja ovat mm:

Maisemaan soveltuva muoto
Mahtuu pienellekin tontille
Vähäinen tärinä, ei vaadi raskaita perustuksia
Myrskykestävyys, ei tarvitse pysäyttää kovallakaan tuulella
Eivät kärsi jäätymisestä
Voimala alkaa pyöriä jo 2 m/s tuulella, joten hyötysuhde on hyvä sisämaassakin
Roottorin ulkokehän nopeus ei nouse suuremmaksi kuin tuulen nopeus, joten äänitaso on alhainen. Kolmilapaisten myllyjen lavat aiheuttavat aina ääntä.
Lintuystävällinen, eiväthän linnut törmäile puihinkaan

eso;

Pistäppäs seuraavaksi vähän numeroita kehiin. Esim. minkäverran tulee maksamaan omakotitalon pihalla tuotettu energia windsidellä? Kuinka monta sataa / tuhatta vuotta on takaisinmaksuaika? Tai vaikkapa hinta / pyyhkäisypinta-alan neliömetri, vertailua 3-lapaisen potkurin ja windside voimalan välillä.

Tunnetusti suurimmat tekijät voimalan tuotossa ovat pyykäisypinta-ala, sekä vallitseva tuulen nopeus. Siitä voi kukin miettiä, miten paljon energiaa saadaan tuotettua matalalle sijoitetusta vawt:sta.

Windsidellä on toki hyvätkin puolensa, esim. juuri tuo mahtavan kestävä rakenne, mistä syystä niitä onkin käytössä ankarissa oloissa.

Jatkakaa hyvin alkanutta keskustelua.

Tämä heitto näistä vawt eli pystyakselisesta tuuli voimaloista; ei toimi.
Tarvitaan esim 2m halkaija ja 7m korkea pystyakselinen roottori(=14m2), ennenkuin saavutetaan sama teho kuin testaamassani pienehkössä 2kw voimalassa;

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=257.0

Näitä pystyakselisia on testattu maailmalla ja tunnetuin projekti oli Turby.
http://www.turby.nl/
Tässä esitettiin, että luonnonlait kumoutuvat pystyakselisen myötä jne...

Jäljellä mittavista kotisivuista ym on ed esitetty.

Vawt soveltuu erikoisolosuhteisiin, ei muuhun todelliseen energiantuottoon.

Suomessa on kehitteillä erikoisolosuhteisiin, eli GSM verkon varmuus ym asiaan
vawt voimala; http://www.cypresswind.com/

Eli, SIIS jos todellakin harkitsette oman tuulivoiman käyttöä kiinteistöönne
pitää mittasuhteet olla kohdallaan, kuten tosiaankin nyt on tämän palstan
kirjoituksissa, ennen tätä vawt juttua.

Antero