KESKUSTELU

Eivät nuo sanonnat mitään uutta ole nykypäivänäkään, onhan vähän vastaavia pilkallisia sanontoja lähestulkoot jokaisesta automerkistäkin. Eli ei niitä kannata liian vakavasti ottaa.

Nuffeista en tiedä, mutta ainakin majurini kyljessä on tiettävästi roikkunut sama Lucaksen laturi 50-luvulta lähtien. Alkuperäisyydestä en mene sanomaan mitään, mutta minun tietääkseni noita latureita on tehty kahta eri mallia, jotka ovat keskenään vaihtokelpoisia, ja eroavat toisistaan siten, että uudempi antaa enemmän virtaa, ja saavuttaa tehohuippunsa pienemmillä kierroksilla. Koska uudempi oli vaihtokelpoinen vanhemman kanssa lopetettiin vanhemman mallin valmistus heti uuden mallin tultua markkinoille. Ja tämä tapahtui 50-luvulla, ja sen jälkeen ei vanhemman mallin laturia ole enää uutena saanut.



Jaha, eli Lucas oli huono sillä perusteella että isäsi(?) raktorissa oli jokin sähkövika, mutta sinulla ei ole hajuakaan siitä oliko koko traktorissa yhtään ainoaa Lucaksen tekemää komponenttia.

Minä voin ihan hyvällä omalla tunnolla kertoa johdottaneeni Lucaksen latausjärjestelmän uusiksi. Oletko sinä edes nähnyt Lucaksen laturia?

Diesel-kaudella? Mitä oikein tarkoitat?

Kai tiesit että 50-luvulla bensa/petrooli traktori ei ollut mikään harvinaisuus. Olihan Fordson Majorkin alunperin bensa/petrooli. Vasta sen päivitysversio "Major Diesel" oli varustettu diesel-koneella.

Mainittakoot, että alkuperäisessä Fordson majorissa sähköstartti oli lisävaruste, ja sytytykseen tarvittava sähkö saatiin magneetosta. Ja siten sähköstartilla varustetuissa koneissa oli sekä laturi että magneetto.

Ferguista en yhtä tarkkaan tiedä, mutta kyllä Fergusonkin teki petroolikoneita 50-luvulla. Ja myös Valmet aloitti traktorituotannon petroolilla.

Melkein voisin väittää että 50-luvulla petrooli oli vakio, ja diisseli jotain uutta ja ihmeellistä. Ja kun ottaa huomioon että vielä tänäkin päivänä löytyy toimintakuntoisia 50-luvun petroolitraktoreita on niitä ollut ihan arkipäiväisessä käytössä varmaan ainakin 70-luvulle asti.

Niin jos tarkoin luit niin enkö sanonu, että melkein vuosittain tuohon
nuffiin vaihethin laturi.
En muista oliko alkuperänen Lugas, mutta Lugaksen latureita siihen
vaihethin ainaki kaks ,tai kolme. Ja aina sama vika niihin siunaintu, se
kollektori kulu puhki. Oliko hiilet liian kovia vai , kollektori metalli pehmeää , sitä en tiijjä. Ongelmat loppu siihen kun vaihethin Bossin laturi tilalle .

Anglikaanien autoissa oli ainakin 60-70-luvuilla Lucasin surullisen kuuluisia latureita ja muita sähköviritelmiä. Lucas tunnettiinkin hellittelynimellä "Pimeyden Ruhtinas". Fiksuimmat autoilijat vaihtoivat tietenkin kaikki Lucas-härpäkkeet vastaaviin Bosch-tuotteisiin, koska ne olivat hyvin pitkälti vaihtokelpoisia.

http://koti.mbnet.fi/matjarv/elektron/w ... laturi.htm

Sivustossa on mainittu myös propleemia noihin liittyen, kuten erillaiset kytkentämerkinnät.

Meinaatko että jos Lucas teki hieman vaihtelevaa laatua joskus 40 vuotta sitten, niin eivät osaa tehdä hyvää vieläkään? Nimittäin minähän en sanonut että pitäisi käyttää 40 vuotta vanhaa laturia, miksi pitäisikään, kun niitä saa uusinakin?

Ja jos se lucas nyt oikeasti häiritsee noin kovin, niin käytä sitten vaikka Boschia, ihan sama mitä merkkiä. Pääasia kun oli siinä että 50-luvun latausjärjestelmä ei tarvitse minkäänlaista herätevirtaa, vaan kenttäkelojen jäännösmagnetismi riittää latauksen käynnistämiseen. Eli ei tarvita elektroniikkaa, vaan ihan perinteisillä sähkömekaanisilla laitteilla päästään jo aika pitkälle. Tosin kovin suuria virtoja ei pelkältä tasavirtalaturilta kannata edes toivoa, mutta heräte/magnetointivirran tuottamiseen tasavirtalaturi on enemmän kuin riittävä.

Ja voihan yksinkertaisen laturin tehdä vaikka itse jos siltä tuntuu. Periaatteessa olisi varmaan mahdollista varustaa vaikka vaihtovirtalaturi pienellä kestomagneetilla... Silloin roottorin magneettikenttä olisi huomattavasti vahvempi kuin pelkkä jäännösmagnetismi, ja mikäli magneettikentän saa tarpeeksi vahvaksi, niin laturi herää myös ilman herätevirtaa. Mutta se vaatii jo aikamoisia muutoksia laturiin, tai niin voisi kuvitella, ja sitten pitää huomioida sekin, että kestomagneettia ei voida eliminoida kun siltä tuntuu, vaan lataus jatkuu vaikka säädin maadoittaisi magnetointikelat... Noh, tuskin se kovinkaan paljon antaisi.

Kyllä laturiin voi vaihtaa kestomagneetin (tau useita) roottorin sähkömagneetin tilalle. Kestomagnetoitu tahtigeneraattori lienee paras mahdollinen generaattorityyppi pieneen tuulivoimalaan, niitä käytetään kaupallisissa tuulimyllyissä. Tuollaisen generaattorin jännite vaihtelee kierrosluvun mukaan, joten akkujen lataamiseen tarvitaan elektroniikkaa.

Ei vaihtaa, vaan lisätä. Eikä mitään kovin suurta, vain sellainen että sillä saa juuri ja juuri ylitettyä tasasuuntaajien kynnysjännitteet. Silloin ihan perinteinenkin säädin saattaisi riittää...

Ja jos asiaa oikein tarkkaan pohtii, niin periaatteessa vanhoissa tasavirtakoneissa asia oli juuri näin, tosin ei niissä mitään erillistä kestomagneettia ole, vaan vain vähäistä jäännösmagnetismiä, mutta se mikä sen kentän aiheuttaa on kuitenkin sivuseikka, oleellista on se, että jos laturi tuottaa edes pienen jännitteen ilman ulkopuolista magnetointivirtaa, niin se herää itsestään kierrosten noustua tarpeeksi. Eihän tasavirtalatureissakaan eliminoitu mitenkään staattoriin jäänyttä jäännösmagnetismiä, mutta siitäkin huolimatta magnetointivirran katkaisu katkaisi käytännössä myös latauksen, periaatteessa toki laturi jää edelleen lataamaan, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä, siis millekään muulle kuin laturin herättämiselle.

Tuollainen aksiaalinen kestomagneettigeneraattori on varmasti paras ratkaisu pieniin mökkimyllyihin. Ei mene energiaa hukkaan magnetointivirtoihin tai ylennysvaihteisiin.

Olin viime kesänä mukana asentamassa tuttavan mökille sellaista Finnwindiltä rakennussarjana ostettua noin 0,5 kW:n tuulimyllyä ja varsinainen yllätys oli generaattorin aivan hirmu voimakkaat magneetit. Ottaessani generaattorin pois paketistaan ja laittaessani sen maahan muiden romppeiden joukkoon, niin meisselit, jakarit, mutterit, pultit ym. lensivät kuin ammuttuna kiinni siihen. Niiden irroitus oli työn ja tuskan takana. Jälkeenpäin ohjeita tarkemmin luettaessa, niin siellä kyllä varoitettiin ilmiöstä monessa kohdin!

Niin, tuo on pieni muutos, jos halutaan käyttää laturin omaa magnetointia ilman ulkoista magnetointiteholähdettä. Muuten laturi toimii kuten ennenkin.

Tuo minun ehdotus taas muuttaa generaattorin kokonaan erityyppiseksi korvaamalla laturin säädettävän sähkömagnetoinnin kestomagnetoinnilla. Se on iso muutos, joka vaatii paljon työtä. Todennäköisesti helponta on koneistaa laturiin kokonaan uusi roottori. Samoin jännitteensäätöelektroniikka menee kokonaan uusiksi. Laturista hyödynnetään lähinnä staattori ja mekaniikka.

Palkaksi saadaan huoltovarmuutta, kun hiiliharjoja ja liukurenkaita ei enää tarvita, ja hyötysuhdetta (jos magnetointi tehdään oikein, mikä lienee harrastajatasolla hyvin haastavaa), kun tehoa ei kulu magnetointiin. Tuotannollista järkeä tuollaisessa modifikaatiossa ei ole, ei se siihen käytettyä työtä koskaan takaisin maksa, mutta hc-harrastajalle se on mukavaa puuhastelua.

Monesti olen mietiskellyt mitenkä pitää pihamaa puhtaana lumesta ja jäästä.(todella vaarallinen kallistukulma noilla pääkallokeleillä) Hiekoitushommissa ja lumenluonnissa menee tuhottomasti aikaa.

Tuulivoima generaattoria olenkin miettinyt monesti mutta tullut aina tulokseen ettei löydy riittävän isoa valmista/edullista myllyä pitämään pihamaata edes hietikolla(ei siis sulana).

Vai olisiko järkeä asettaa lämpökaapelit "rinnan" maahan ja kytkeä niitä vuorotellen päälle ja pois.

Jäästä ja lumesta puhdas pihamaa, kohtuu halvalla, ja "ilmaisella" energialla helpottaisi tällaista säärajoittunutta.

Monesti olen mietiskellyt mitenkä pitää pihamaa puhtaana lumesta ja jäästä.(todella vaarallinen kallistukulma noilla pääkallokeleillä) Hiekoitushommissa ja lumenluonnissa menee tuhottomasti aikaa.

Tuulivoima generaattoria olenkin miettinyt monesti mutta tullut aina tulokseen ettei löydy riittävän isoa valmista/edullista myllyä pitämään pihamaata edes hietikolla(ei siis sulana).

Vai olisiko järkeä asettaa lämpökaapelit "rinnan" maahan ja kytkeä niitä vuorotellen päälle ja pois.

Jäästä ja lumesta puhdas pihamaa, kohtuu halvalla, ja "ilmaisella" energialla helpottaisi tällaista säärajoittunutta.

Ei tuo tosiaan ole mikään helppo tehtävä ja koneistusta tarvitaan. Täällä esimerkki miten kestomagneettigeneraattori rakennetaan vanhan Volvon jarrulevyn ympärille. Eipä sekään kovin helpolta vaikuta.
http://www.otherpower.com/wardalt.html

Snaud ! Olin viime kesänä mukana asentamassa tuttavan mökille sellaista Finnwindiltä rakennussarjana ostettua noin 0,5 kW:n tuulimyllyä ,,,,


Minkälaiset on kokemukset tuosta myllystä ?
Miten muun muassa on toiminut kylmillä ilmoilla ?
Onko siipiin muovostunu jäätä?

Eräs tuttu Norjasta sano , että nuitten siiphin kertyy joskus
jäätä , sillon se koko höskä on niin rievatun epätasapainonen
että vähäsenki kovemmalla tuulella tuntuu ku koko laitos olis lähössä lenthon. Mutta sano olevan semmosiaki tuotheita joihin se jään muovostuminen ei niin mahotonta ole.