KESKUSTELU

Mylly sijaitsee Viron saaristossa ja siitä ei ole kuin puolenvuoden kokemus mutta toistaiseksi on kuulemma toiminut hyvin. Mutta ei sielläkään ole pakkasia eikä luntakaan juurikaan ollut, joten jäätämisongelmista en osaa sanoa.

Vaikeuksia oli ensiksi myllyn korkean metallisen kiinnitystolpan kanssa.
Kovilla tuulilla se taipui uhkaavasti haruksista huolimatta. Omistaja vaihtoi tämän sitten sellaiseen tyypilliseen neliskanttiseen betoniseen puhelinpylvääseen ja nyt on kuulemma tukeva.

Yllättävää, että kelat ovat ilmasydämisiä. Rautasydämisillä keloilla riittäisi paljon pienemmät magneetit saman kentän tuottamiseen. Lieneekö syynä sitten se, että on helpompaa ostaa järeitä magneetteja kuin tehdä levyrakenteinen rautasydän.

Aslakille vielä: Jos etsit huoletonta, pitkäikäistä ja koviakin sääoloja kestävää tuuligeneraattoria kannattaa ehkä tutustua Windsiden savoniusroottoreihin. Nämä ovat tosin huomattavasti kalliimpia nimellistehoonsa nähden kuin perinteelliset myllyt.
http://www.windside.com/finnish/

Aslak
Vie se generaattori tunturin laelle hyvän tuuleen ja rakenna mikroaaltolinkki siihen mökillesi.
Sano sitten ettet tiiä kuka pahalainen sen sinne on laittannu. Jos joku sitä sattuu ihmettelemään.

Mikä hekevetin mikroaaltolinkki ?
Pittääkö minun tuo ainuva mikroki tunturhin raahata ?

Son muuten uskomaton ilima joskus tunturissa.
Kerran kaverin kans jouvvuimma tunturhin myrskyllä.
Se tuli semmosia jäisiä rakheita , ihan läpinäkyviä niin
pirullisella vauhilla naamhan , että piti pysehtyä oottelemhan
iliman rauhottumista. Ei siihen aikhan ollu kypäriä ei suojalaseja.
Karvalakki vejethin väärinpäin päähän ja vastatuulhen. No se mieki olin
sillon kohtalaisen uusi, sitä kesti melkhein mitä vain.

Niin no, miten sen nyt ottaa... Roottori taitaa kuitenkin olla aika tiivis paketti, joten sinne ei välttämättä ihan helpolla saa ängettyä oikein mitään ylimääräistä. Eli vaikka periaatteessa kyseessä on helppo "päälleliimausoperaatio", niin käytännössä se saattaa osoittautua melko työlääksi, pahimmassa tapauksessa koko roottori pitäisi tehdä uusiksi.

Teoreettisia haihatuksia. Muka mikroaalloilla ja antenneilla säteilytettäisiin tehoa ilman halki. Lumisateen sattuessa vaan hiutaleet höyrystyy siitä antennin edestä ja pikkulinnut eivät saa enää poikasia, jos tielle sattuvat.

Miten muuten, oliko se Lucas vanhempaa vai uudempaa mallia?

Periaatteessa vuonna 63 oli vanhemman mallin valmistus lopetettu jo hyvän aikaa sitten, ja ainakin Fordsonin tehtaalta ne taisivat loppua jo helmikuussa 1960, mutta ei kuitenkaan ole ihan kirkossa kuulutettua etteikö niitä olisi voinut olla vielä markkinoilla...

Vanhemman ja uudemman mallin eroista tärkeimmät ovat latausvirta, joka vanhemmassa on muistaakseni noin puolet uudemman mallin latausvirrasta (22A), ja ainakin Fordsonin korjausopas väittää että uudempi laturi saavuttaa huippunsa huomattavasti pienemmillä kierroksilla. Vaikka ero kierrosluvuissa ei tietääkseni mikään niin hirveä olekaan, niin merkitys on silti huomattava, sillä mikäli oikein muistan, niin vanhalla laturilla pitää majuria rääkätä täyskierroksilla ennenkuin siitä voi odottaa nimellisarvoja saavansa, minkä vuoksi ne nimellisarvotkin jäävät melko teoreettisiksi, ja käytännössä laturi antaa sen luvatun n. 10 ampeerin sijasta 6 A, eikä tyhjäkäynnillä välttämättä sitäkään.

6 A * 12 V = 72W

Ja 72 wattia ei kovin monelle lampulle riitäkään, esim. ihan tavallinen H4-lamppu tarvitsee jo 55 wattia, semmoiset jos ajovaloiksi heittää, niin tehoa tarvitaan jo 110 wattia + parkit, eikä 6 ampeerin latausvirralla akkuakaan ihan käden käänteessä ladata täyteen, joten vanhan mallisen pikku-Lucaksen kanssa pärjää käytännössä vain jos ei käytä valoja.

Toisaalta 50-luvulla ei niin hirveästi pimeällä urakoitu, eikä siirtoajokaan ollut läheskään yhtä tavallista kuin nykyään. Eli valoja tarvittiin ja käytettiin huomattavasti vähemmän kuin nykyään, minkä ansiosta onnetonkin laturi oli usein riittävä, eihän sen tarvinnut tehdä paljon muuta kuin palauttaa akkuun käynnistyksessä kulunut virta.

Uuden mallisen "pikku-lucaksen" pitäisi kehittää virtaa jo ihan eri mallilla kuin vanha, itse en ole sellaista vielä päässyt käytännössä testailemaan, mutta jos lukemani pitää paikkaansa, niin siltä voisi odottaa ainakin jotain 20 ampeerin virtaa, mikä tietäisi peräti 240 watin nimellistehoa, periaatteessahan teho ei ole X ampeeria kertaa 12 volttia, sillä todelliset jännitteet ovat (tai niiden pitäisi olla) välillä 13-14 volttia, mutta toisaalta eri laitteiden teholukemat on ilmoitettu 12 voltin jännitteelle, joten sen ylimenevää jännitettä ei käytännössä voi huomioida, virta on kuitenkin se mikä ratkaisee.

Tuo nyt oli leikkiä: Hitechiä kouluttamattoman kansanmiehen rakentamana.

Oliko se nyt se LSP-suunnitelma siirtää aurinkoenergiaa avaruudesta maahan juuri mikroaalloilla, joilla on hyvä läpäisykyky verraten valoon.

No jo mie tuon mikroaaltosiirron tiesin , kuhan vain pirruilin.

Muuten se on nuissa tunturimaisemissa semmonenki ilmiö havaittavissa
että jossaki määrätyssä kohassa tuuli on huomattavasti voimakkaampaa ku muualla. Vaikkapa kahen tunturin välisessä kurussa.
Saattaa esiintyä semmonenki ilmiö , että tunturissa ei juurikhan
tuule , mutta tuleppa kahen tunturi välishen kurhun , niin talvellaki lumi
lentää pikkusessa pyräkässä.
Siirryppä vähän sivummalle , on taasen tyven.
Jokku kuttuvat tuommosia tuulisia paikkoja " tuulen kulkupaikoiksi"
tai "tuulen teiksi", tai "tuulen keinoksi." Keino = tie ,polku t.m.s.
Yksi semmonen melkein kaikkien tuntema paikka on Immeljärvi, joka
on Levitunturin ja Kätkätunturin välissä.
Siinä tuulee melkein aina , vaikka muualla oliski tyven.
Mutta on nuita tuommosia muitaki, mutta olettasin että melko iso osa porukasta tuntee Levin, ympäristöineen ees jotensaki.

Se on tuo jää tunturissa paha riesa. Isoissa siipimyllyissä se on helppo ratkaista, mutta Savonius on heikoilla vaikkei siinä G-voimat niin isoja ole.

Joku ultraääni rikkomaan sitä jäätä tai niinkuin myytinmurtajissa dynamiittipanoksella putsasivat betoniauton säiliötä. Joku tälli siinä voisi toimia lämpöä edullisemmin, vaikkei se tarvitse kuin irroittaa se jää.

Voihan sen savoniuksen kattaa katoksella, joka samalla ohjaisi tuulta siihen.

Oletko nyt aivan varma väitteestäsi. Nimittäin savoniusroottoreita (tai niistä kehitettyjä korkkiruuvimalleja) käytetään nimenomaan hankalissa paikoissa kuten jäätävissä avomeriolosuhteissa tuottamaan virtaa loistoille ja mittalaitteille. Myös antarktiksen tutkimusasemilla savoniukset ovat kova sana.

http://www.windside.com/images/discs.jpg

Tuo mielikuva kävi mielessä kun kirjoitin väitteeni. Onhan se hyvä jos se tuossa pyörii jäätymättä.

Voisin kuvitella, että pyörivät jäätymättä koska kyseessä on nimenomaan Windsiden mainoskuva savoniuksien hyvästä olosuhdesiedosta.

http://www.scoraigwind.com/fourwinds05/lores/index.htm

Tuossa on yksi kuvasarja, jos ei aiemmin tuotu tänne.

Enkkua, mutta kuvat kertovat paljon nekin.