KESKUSTELU

Täältä hyvä kuvallinen pdf tiedosto generaattorin tekoon.:
http://www.scoraigwind.com/pmgbooklet/itpmg.pdf

Ei nuista tejän linkeistä meikäläinen mithän irti saa.
Niin että antakaappa Veikon rauhassa selittää koko
homman suomeksi.
Vielä puuttuu ne diodien kytkennät , ja kytkentä säätääjään.
Pikkuhiljaa tästä hyvä tullee, ja tuulimyllyt jauhaa sähköä joka mökin katolla.

Tuota mie olen ihmetelly tuota virran määrää , miten se oikeasthan määräytyy ? Kuparilangan massastako , vai sen pittuuvesta ?
Niin että 12 volttia tulis jos kelhan käärii jonku määrätyn määrän kierroksia, ja Watit määräytys langan paksuuven mukhan ?
Olenko oikeassa ?
Esimerkiksi näin.
Niin että millin langalla ja 36 kierrosta tulis 12 v 150 w.
1,5 millin langalla ja 36 kierrosta tulis 12 v 250 w ?
Olenko tuossa oikeassa , ees suunnilhens ?

Ensinhän pitäs tuota kokkeilla mitä toosasta irtoaa,ennenko vallaa kelat johonki hartshin. Eikö vain ?
Jos tullee jota 20 voltin seutuville, niin vähennethän keloista kierroksia ?
Jos roikuthan 10 voltin kiepheillä niin lisäthän muutama kierros lankaa lissää?
Vai ??

Jo vain kohta häätyy alkaa kyselemhän 12 voltin pakastheita .

Virta tulee jännitteen määrästä ja kuorman suuruudesta.

I = U/R jossa R:ään pitää laskea mukaan myös sen kuparin aiheuttama vastus jos käyttää liian ohutta lankaa.

Eli mitä kovemman kuorman laitat, niin sitä isompaa virtaa se koittaa repiä sieltä generaattorista. Se taas puolestaan vääntää sen ropelin momenttia vastaan ja jos tuulessa ei riitä voimaa pyörittämään generaattoria, niin kierrosulku tippuu ja jännite tippuu ja virta tippuu.

Eli virta on se vapaa muuttuja, jonka suuruutta voi käyttäjä itse vaihdella sen mukaan minkä verran sähköä meinaa käyttää. Se käämin langan paksuus taas puolestaan on sitä varten, että se käämi kestää sen virran. Ohut lanka kuumenee ja palaa poikki suuremmalla virralla.

Eli yksinkertaisesti:
-Pyörimisnopeus ja käämien kytkentä määrää jännitteen
-Sähkön käyttäjä määrää virran.
-Käämin paksuus märää kuinka paljon virtaa saa ottaa ennenkuin generaattori ylikuumenee.


Akkuja ladataan niin, että niille annetaan aina isompaa jännitettä. Virta kun kulkee suuremmasta jännitteestä pienempään jännitteeseen. Auto antaa 12 voltin akulle 14.5 volttia, jolloin siinä välissä tuo 2.5 voltin ylijännite akun sisäisen vastuksen yli aiheuttaa muutaman ampeerin virran akkuun sisään.

Jos pistät auton akkuun 20 volttia sisään, niin se lataa sitä vain isommalla virralla. Akku voi kuumentua enemmän tästä, mutta se myös latautuu nopeampaa.

Toisaalta kun puhutaan oikeasta tuuligeneraattorista joka pyörii tuulessa joka ei pysty antamaan kuin vaikkapa 200 W tehoa, niin silloinhan se jännite ei pääse nousemaan, kun jännitteen mukana nouseva virta alkaa jarruttamaan potkuria liikaa.

Joo, tosiaan kun noita ohjeita katselee ja vertailee esim. kelojen käämimis ojeita niin eroja näkyy.
Joku neuvoo laittamaan 24V systeemiin 48 kierrosta #14 paksua käämiä ja toinen samankokoisilla magneeteilla jne. 70 kierrosta saman paksusta käämiä. Sitten testivaiheessa kehutaan että suurinpiirtein samoilla kierrosluvuilla olis tuo cut-in tilanne jolloin jännite nousee systeemin nimellis jännitteeseen.
Pitää vissiin vaan osata soveltaa, ja niinkuin tietävämmät kehu tuola alkupuolella että testaamalla... Olen kohta tulostanu 100 sivua ohjeita ja kuvia joista pitäis alkaa haeskelamaan sellaisa keskiarvoa jonka mukaan alkas kyhämään ekaa projektia.

Tasureita myydään valmiina kaupassa. Ne on sellaisia möykkyjä joissa on neljä nastaa. Kaksi nastaa on merkitty ~ merkillä ja kaksi muuta on plus ja miinus.

Vaihtovirtaa kytketään sisään toiseen päähän ja tasavirta tulee ulos toisesta. Ostaa tarpeeksi järeän, niin ei nouse savut ulos.

Käytännössä olisi kätevää olla se hakkurimuuntaja, tai tavallinen muuntaja säätämässä jännitettä koska tuo tuuligeneraattori tuottaa oikeasti ihan mitä sattuu, milloin sattuu ja käytössä pitäisi kuitenkin olla tasaista virtaa ja jännitettä.

Akulla sitä vaihtelua voi tasata, mutta siinä hommassa akun elinikä heikkenee jos kovin suurella virralla latailee. Parempi olisi hommata isot kondensaattorit niiden akkujen rinnalle.

http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/hanska287.jpg
Tasasuuntaussilta 1600V / 30 A. Semikron SKB 30/16 A1

Tuossa on ainakin tarpeeksi järeä. Maksaa 20 € SP-Elektroniikassa.

Tarkemmat tiedot: http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/skb30.pdf

Tuossa tuo virran merkitys korostuu jälleen. Tasuri kestää 30 A virtaa ja kuluttaa itse lähes 100 W tehoa lämmöksi silloin kun 30 A menee siitä läpi.

30 A ja 24 volttia on 720 W, eli 24 voltin jännitteellä tasuri kestää päästää läpi 720 wattia tehoa ja generaattorin pitää tuottaa 820 Wattia. Hukka on 1/8 koko tehosta.

30 A ja 48 volttia on 1,44 kW ja generaattorin pitää tuottaa 1,58 kW. Hukka on 1/16 koko tehosta.

Eli mitä enemmän kierroksia käämeissä ja mitä korkeammalle jännitteelle suunnittelet järjestelmän, sitä pienemmät häviöt ovat suhteessa kokonaistehoon. Tämä vaikuttaa myös osateholla käytettäessä, koska korkeampi jännite tarvitsee pienemmän virran saman tehon tuottamiseksi.

Tietokoneen virtalähteet ovat oivia muuntajia. Täytyy vain löytää universaali malli joka usein hyväksyy minkä tahansa jännitteen välill 90 - 240 V. Näille kelpaa niin tasa kuin vaihtovirtakin, vaikka virallisesti ovat vaihtovirtapelejä.

Ulos tulee tasan 12 volttia, ei enempää eikä vähempää.

Entäpä akkuja ladattaessa latauskontrolli kun akut tulevat täyteen? Vai tarvitaanko edes sellaista?

Mitä tapahtuu jos mylly pyörii ja antaa jännitettä mutta mikään ei ole imemässä virtaa mihinkään suuntaan? (lue mylly pyörii tyjänpanttina). Mitä syntyvälle virralle silloin tapahtuu?

Virtalähde hakkurina kuulosti mielenkiintoiselta mutta toimiiko se pienillä 12 - 48 voltin jännitteillä mitä mylly siis tuottaa? edes tarpeeksi universaalimalli? (kun muistaakseni verkkovirran minimit maailmalla kulkee jossain 110 voltissa)

Tarvitaan. Muuten akuissa vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja tapahtuu muita akun ikää lyhentäviä reaktioita. Lyijyakkua voi kyllä ladata jatkuvasti tietyllä vakiojännitteellä, mutta se jätää osan akun kapasiteetista hyödyntämättä.




Jos käämien päät ovat auki, virtaa ei luonnollisestikaan voi syntyä. Ei siinä mitään ihmeellistä tapahdu. Jännite nousee tyhjäkäyntitasolle, mutta ei se tällaisissa generaattoreissa ole erityistä huomiota vaativa. Generaattori kuormittaa turbiinia silloin vain pyörrevirtahäviöiden verran, joten ylikierrosten vaara on olemassa kovalla tuulella.




Verkkovirralle mitoitettu hakkuri ei toimi. Joko pitää tehdä hakkuri tuota varten, tai sitten sellainen generaattori joka tuottaa 100-300 V. Jos itse tekee generaattorin, jännitteen nosto onnistuu käämimällä käämeihin enemmän ohuempaa lankaa. Sähköturvallisuuteen on syytä panostaa tosissaan tuollaisilla jännitteillä.

No jo on tyyris. Yleensä 1000 V/35 A sillan järkevä hinta on noin 3 E. Tuo malli näytti kyllä olevan tuollaisessa teollisuusmallin kotelossa, se selittää hinnan. Tuollainen kotelo on helpompi kytkeä ja jäähdyttää, ja luultavasti se kestää paremmin nimellisvirtaansa kuin halpissilta.

30 A on 12 V:llä 360 W. Jos generaattori on järeä, kannattaa siltoja kytkeä kaksi rinnan. Ylipäätään diodisiltaa ei ole järkevää ajaa yli 2/3:lla nimellisvirrastaan, ellei tarkoitus ole tehdä halpatuotantoelektroniikkaa. Diodisilta pitää pultata alumiiniseen jäähdytysripaan.




Noidenkin teho on varsin rajallinen. Pieneen laitokseen riittävä, mutta isompaan ei. Kannattaa huomata, että tyypillisesti nuo kai antavat 12 V:lla noin puolet kokonaistehostaan. Jotkut mallit vaativat riittävästi kuormaa 5 V:n lähtöön toimiakseen (esim. 4.7 ohm 15 W tehovastus, vastus käy sitten kuumana). Lyijyakut eivät kunnolla lataannu 12 V:lla. Tyypillinen latausjännite on noin 14 V.

Moderneille virtalähteille riittää yksi tuuletin kuormitukseksi.

Virtalähteen voi kytkeä pakkosyötölle yhdistämällä ATX liittimestä vihreän (power good) ja viereisen mustan johdon. Tällöin virtalähde sammuu ja käynnistyy takana olevasta kytkimestä, joka vastaa samaa asiaa kuin töpselin irroittaminen.

Voisihan sitä tietenkin laittaa 100 voltin edestä akkuja sarjaan. 10 akkua nimellisjännitteeltään 12 V toimivat noin 110 - 140 Voltin jännitevälillä tyhjästä täyteen. Latausjännite näille olisi noin 145 Volttia ja siitä ylöspäin.

Akku on siitä mielenkiintoinen vekotin, että se kyllä imee melkein kaiken virran mikä sille annetaan. Sen seurauksena generaattorin tuottama jännite romahtaa lähelle akun napajännitettä, joten 12 voltin akkuun voi kytkeä vaikka 40 voltin tyhjäkäyntijännitteellä pyörivän generaattorin. Se kyllä tempaisee jännitteen alas ottamalla roimasti virtaa. Akun sisäinen vastus on niin pieni, että se on generaattorin kannalta lähes oikosulku.

Ainut mitä pitää tarkkailla on akkuun päin menevän virran määrä. Mitä lujempaa generaattori pyörii, sitä suurempi virta akkuun menee ja sitä enemmän akku kuumenee. Kun liikutaan suurinpiirtein turvallisissa rajoissa, akku kykenee itse pitämään jännitteen aisoissa.

Akun täyttyessä sen napajännite nousee pikkuhiljaa ja generaattorin antama jännite pääsee nousemaan myös. Sitten kun akun jännite lataus päällä on noussut 14.5 volttiin, täytyy lataus katkaista ja kääntää potkuri pois tuulesta.

Vaihtoehtoisesti voidaan laittaa lisää kuormaa generaattorille. Vaikkapa lämmitysvastus joka kytkeytyy päälle automaattisesti kun akun jännite nousee yli tuon ylläpitorajan. Lisäkuorma pudottaa jännitettä ja virta alkaa kulkea akun ohitse.

Mitenkähän tuon virran saisi fiksuiten kulkemaan myllystä alas? Jos johdot vetäsee vaan paalunpäästä sisään, ja mylly kääntyilee tuulessa kokoajan samaan suuntaan, ne johdothan menee rullalle...
Finnwindin myllyissä näkyy olevan jonkinsorttinen liukurenkas ratkasu.
Tulisko kelläkään mieleen mitää hyvää ideaa?

Liukurenkaat ja hiiliharjat on sadan vuoden aikana hyväksi todettu fiksu idea. Tai sitten ei niin fiksu idea on laittaa johtoihin riittävästi kiertymisen varaa ja käydä välillä pyörittämässä mylly käsin suoraksi. En minä osaa sanoa onko myllyn kiertyminen ongelma.

No, minulle tuli mieleen ideaa noin kolme minuutissa keskimäärin, mutta nopea seula karsi ne vain liukurenkaiden korvaajana, joten miksi.

Asiassa ratkaisee vain miten hyvän liukurenkaan osaa hankkia tai tehdä.
Tavallisen pistotulpan voisi panna laahaamaan renkaita, jollain jousikuormalla. Etuina olisi helppo uusittavuus kun ja jos tarvitsee. Se on kuluvimpia osia myllyssä.
Kipinöintiä kannattaa välttää, koska se varmimmin tuhoaa koskettimet.

Rakenne, jossa on pareittain molempia koskettimia, varmistaisi kontaktin.
Jos virtapiirissä on vaikka releitä, nämä eivät pidä katkoksista.

Auton laturin hiilisilta voisi olla aivan kelpo ja liukurenkaiden toteutus akselin päälle ei sekään ole iso juttu.

Voihan siihen laittaa kulmavaihteen ja laittaa se generaattori vaakatasoon siihen tolpan nokkaan. Iso peräsin vaan itse myllylle, ettei se kampea sivuun tuulesta.

Samanlaisen kuin mitä niissä pumppumyllyissä käytetään. Akseli menee alas tolpan keskellä ja pyörittelee niitä pumppuja. Nekin kääntyvät tuulen mukana, mutta tolppa on sellainen järeämpi malli ettei se huoju tuulessa.

Mahtaisikohan tuollaisia lataussäätimiä, jotka akkujen täytyttyä alkavat vastusta lämmittämään, saada valmiina jostain kaupasta? Vai ovatko hirveen hintaisia?