KESKUSTELU

Haluan leikkiä ajatuksella että takapihallani pyörii 4:stä tynnyrinpuolikkaasta
värkätty "roottori," jonka muassa pyöriipolkupyörän vanne (siinä rataspiikit)
ja pyörän ketjuvälityksellä se pyörittää 1-2 auton 12v. laturia = varaa 1 - 2 12v.akkua.

Tällä polttaisin ns. kirkasled-valoja 2-3 huoneessa sekä silloin tällöin tietokonetta..

Vaikka ajatukseni onkin aivan loistava, haluaisin tuoda sen julki tällä palstalla
etten nolaisi itseäni aivan totaalisesti kaikkien silmien edessä..

Siis:
1.)
Roottori (4 tynnyrinpuolikasta) on kai tehokkaampi kuin ns. "siipipropelli"??

2.)
Voiko yhtä akkua ladata samaan aikaan (saman tehoisilla) latureilla?
Minun mielestäni lataus olisi vain nopeampaa, olenko oikeassa?

Ei se niin tehokas ole kuin samankokoinen optimoitu siipiroottori, mutta on helpompi valmistaa.




Tuon kokoinen laite tuskin tuottaa niin suurta tehoa, että yksi normaali autonlaturi ylikuormittuisi. Suuri osa tehosta menee välitykseen, jolla nostat pyörimisnopeuden laturin vaatimalle tasolle, ellet hanki hyviä hammaspyöriä ja koneista mittatarkkoja koneistoja.


Jos nyt pitäisi kytkeä kaksi vaihtovirtalaturia rinnakkain, en luottaisi niiden omiin jännitesäätimiin vaan valmistaisin oman. Ainahan sitä voi kokeilla ja tarvittaessa savun hälvettyä katsoa, mitä oikein tulikaan tehtyä.

Toinen vaihtoehto, jos tehoa tulee enemmän kuin laturi sietää, on käyttää laturia ylijännitteellä (ylimagnetoinnilla), virta sitä laturia kuumentaa eikä teho, ja tehdä hakkurilla toimiva akkulaturi. Ei tämäkään tietysti ole mikään aloittelevan harrastajan valinta.

Minusta ajatuksesi tuulivoiman käytöstä on ihan oikea. Juuri tuollaisen tuulivoimaa voi käyttää.
En toki noista viritelmistä tiedä; tynnyreistä ja polkupyörän ketjuista, mutta tuulivoima sopii minusta juurikin tällaiseen yksityiskäyttöön. Valaistukseen ledeillä etc.

Äläkä välitä, tällä palstalla kaikki nolataan ihan varmasti. Sen tekevät jaloissa pyörivät trollit, jotka opit äkkiä tunnistamaan.

Tevetuloa kaikki uudet tulokkaat minä olen JALOISSA PYÖRIVÄ TROLLI ja painakaa se mieleenne! Teidän uskottavuutenne murenee hetkessä. Minä pidän siitä huolen. Tästä lähtien täällä vallitsee kuri ja järjestys!

Olen ymmärtänyt että 12v. laturi ataisi optimissaan n. 14v/1100-1300kr/min.

jos minulla on 28" vanne/11 piikkinen ratas, tuo 1300 kiekkoa tulisi suht`helposti. (leuto tuuli) Monimutkaisempi vaihteisto olisi turhan raskas..

Jos vierekkäin on 2 saman tehoista laturia, luulisi niiden toimivan yhdessä (niin kuin joissakin vaneissa)

Kun kierrokset nousee yli tuon optimin, pysyy tuo 14v. eikä siitä nouse..

Kaapelit vain mahdollisimman lyhyet ja paksut!

Tuntuu vähän pieneltä kierrosluvulta, mutta voi olla oikein, en minä noihin ole kovin tarkkaan perehtynyt.




Mitä tuo vanteen koko liittyy ja mihin? Tarkoitatko vanteen kokoista ketjupyörää roottorissa ja 11 piikkistä laturissa? Sitten ehkä 1300 kierrosta alkaa olla saavutettavissa. Tuo 11 hampainen ratas on aika pieni, yleensä ei kannata mennä alle 15 hampaan kuin erikoistapauksissa. Tässä tietysti voi olla tuollainen erikoistapaus, jos et muuten saa riittävää välitystä aikaan.




Kannattaa ottaa samanlaiset laturit. Tehoa tärkeämpi tuossa on lataussäätimien jännite.




Juu, niin se tekee, jos lataussäädin on normaali.

Auton laturi vaan ottaa muistaakseni maksimissaan magnetointi virtaa n 4A, vaikka ei pyörisikään. Eli yli tuon pitäisi ladata kokoajan, että hyötysuhde pysyisi plussan puolella.

Se tynnyrinpuolikkaista tehty laite on savonius-roottori. Alunpitäen suomalainen hyvä keksintö. Kohtuullisen tehokaskin, ja sitä ei tarvitse pysäyttää myrskytuulilla, kuten lapasiipilaitoksia. Optimaalinen puolikkaiden sijoitus muistaakseni niin, jotta 1/3 jää olemaan vastakkain, 2/3 osaa haukkaa tuulta. Savoniuksessa tulen suunnalla ei ole väliä.

Auton laturi on oiva, koska valmiit säätimet, jne löytyy kätevästi. Kiilahihnavälitystä ei kannata käyttää, sillä se hukkaa tehoa turhan paljon.

Nykyisten pesukoneiden hiiliharjamoottoreita voi käyttää aika mukavasti, ja niitä on maailma täynnä. Siitä saa ulos ihan 220 volttia. Joskin virran laatu ei välttämättä ole tietokoneelle kelpaavaa. Laitoin kerran Tunturi-merkkiseen kuntopyörään moisen pk-moottorin laturiksi. Oikein kovasti kun polki, kahvinkeitinkin toimi ok. ( 1 kw:n laite) Hitsasin moottorille telineen, ja sen alkuperäinen vetohihna oli juuri sopiva kuntopyörän vauhtipyörän päälle. 800 W sirkkelillä pystyi katkaisemaan vaivatta 2x4 " lankun.
Vähän nauratti, kun meikä sirkkelöi ja kaveri hikoilee vieressä..

Rakenna vaan oma voimala. Kaupoista saa mukavasti kaikenlaisia valmiita laakeripukkeja, jne tarvikkeita.

Niin, ei auton laturi erityisen hyvä ratkaisu ole tuuligeneraattoriin, vaan pikemminkin helppo ja halpa. Tuonkokoisessa laitoksessa magnetointihäviöt lienevät siedettävissä, kunhan tavalla tai toisella huolehditaan siitä, että laturin magnetointi ei pura akkuja silloin kun se pyörii hitaasti.

Muistelen Hesassa olleen vuosia koeroottori siinä sen sillanpielessä kivellä.

Ensin pitää selvittää sen asennuspaikan tuulisuus. Korkeus vaikuttaa tramaattisesti tuulennopeuteen.
Sitten sen roottorin pyörintänopeus keskimääräisellä tuulella.
Sitten suunnitella välitykset sille generaattorille, jota voi muulla tavoin koekäyttää, jotta näkee mitä siitä saa ulos milläkin kierrosluvulla.
Roottori pitää olla hyvin akseloitu ja tasapainoitettu niine vaihteineen.
Kahdella erikulmaisella roottorilla saa tasaisemman väännön.
Kaikki rakenteet kannattaa ensin piirtää mittakaavassa, jotta yhteensopivuus varmistuu.
Täälä palstalla on Savonius-roottorista ollut jo juttua ja linkkejä rakentelusivuille. Netistä voi löytyä hyvää juttua ja valmittaa mallejakin.

Kuinka monta kierrosta/min. ton pesukoneen motin pitää pyöriä, että se 230v tulee ulos?
Onko tuo herzimäärä (50hz) eri kuin verkkovirrassa?

Ymmärrän että hiilimoottori on myös toisimpäin laturi, mutta että noin helposti..
Entäs sitten kun kierrokset nousee..?

(Minulla oli nassikkana kaiutin teipattu akustisen kitaran kanteen ja toimi mikkinä hienosti!!)

Tarkoitukseni oli alunperin muuttaa (pienen om-talon) valaistus
12v. kirkasvalo-ledeihin jotka ei syö virtaa paljoakaan.

Korkeintaan tv:tä joskus invertterin kautta..
Ongelma onkin että kun kierrokset laskee, ja laturi alkaakin viedä virtaa akusta niin onko olemassa jonkinlaista vartavasten yksisuuntaista "porttia" joka estää virran kulun takaisin eli väärään suuntaan, esim. sopivan kokoluokan
diodi/tasasuuntaaja

Vaihtovirtalaturit (lue kaikki viime 20v) sisältävät diodit.
Ainoastaan magnetoinnin herätevirran kautta voi akut purkautua.

Siis miten tuo tapahtuu jos ei piuhojen kautta???

En tullut mitanneeksi pk-moottorin kierroslukua. Paljon se kuitenkin on. Sillä siinä moottorin päässä on moniurahihnan pyörä, ja se on halkaisijaltaan ehkä pari-kolme senttiä. Kuntopyörän huimapyörä taitaa olla jotain 40 senttiä halkaisialtaan. Päälle vielä jonkinlainen välitys polkimilta huimapyörällä. Taisi olla lähellä normaalia polkupyörää.

Myös normaali oikosulkumoottori käy generaattoriksi hyvin. Ei tarvitse magnetointia, kondensaattoreita vaan apukäämiin, ja johan lataa. Oikosulkukoneita on helppo saada nykypäivänä. Ja tulee melkein halvemmaksi ostaa joku uusi Gern, tms vannesaha, tai joku muu "työkalu" alle satasella, kuin kaupasta uusi moottori. Siitä sitten purkaa moottorin kondensaattoreineen ja virittää voimalaan kiinni. Oikosulkukoneen hyvä puoli on kestävyys, ei hiiliharjoja, tms kuluvaa. Ei magnetointijännitettäkään. Huonoa on se, kun se ei lähde lataamaan, jos kuormitus on kytkettynä. Jännitteen pitää päästä ensin nousemaan, jotta magnetointi syntyy. Eli pitää laittaa joku reletsydeemi, tms, joka kytkee generaaattorin "verkkoon" vasta kun se tuottaa riittävästi jännitettä.
Jännite nousee helposti yli 300 voltin ilman kuormaa.
Tälläinen "laturi" on muuten normaaleissa edullisissa agrekaateissa.