KESKUSTELU

Sellainen kuva minullakin on että vain viemäriin menevät vedet on tultava vesilaitokselta. Muu vesiläträäminen sitten saakin olla ihan mistä tahansa. Periaatteessa taloon voisi laittaa vain vessojen pyttyjen ja keittiön viemärit vesilaitoksen verkkoon, ja käsien pesu, suihku etc maaimeytys systeemiin, ja oma vesi niihin.

sadevesiä ei saa ohjata jätevesitekniikkaan mutta jätevedet sinne saa kyllä ja pitää kaikki ohjata oli veden alkuperä sitten mikä tahansa.

Finlex:
"1) talousjätevedellä asuntojen ja laitosten jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouksien toimista;"

Kesämökeillä on käytössä umpisäiliöitä joihin johdetaan vessan ja pesukoneiden jätevedet kun taas suihkun, käsienpesun etc viemärivedet johdetaan imeytyskenttään. Käsittääkseni mikään ei estä saman systeemin käyttöä kunnallisessa jätteenveden käsitelyssä, eli omasta kaivosta vesi suihkuun ja suihkusta vesi imeytyskenttään, vessasta ja pesukoneista kunnalliseen viemäriin. Kaksien vesien ja viemärien kustannukset taitavat olla sen verran suuret ettei taida olla kovin yleistä. Muistelisin jossain asuntomessujen ekotalossa olleen jonkin tuon kaltaisen järjestelmän.

Tuohan tarkoittaisi, että kaupasta pullossa kannettua lähdevettä ei saisi kaataa viemäriin.

mikäs tuossa nyt on epäselvää? kun on kunnallinen jätevesitekniikka olemassa ei tarvita mitään imeytyskenttää tai kaksia viemäreitä tuli vesi mistä tahansa.

enpäs ole kuullut että jollakulla olisi kaksinkertaiset viemärit ja kaivot ulosteille sekä muille jätevesille. eikä tietääkseni kukaan edes sellaista vaadi lakien puolesta.

Sellainen voi tulla kysymykseen ja on käytössäkin joissain paikoissa, että ns harmaat vedet eli lähinnä pesuvedet, imeytetään maaperään ja p:t menevät umpisäiliöön, tai viemäriverkkoon.
Vielä pienemmän viemärilaskun saa silloin, jos käyttää urinaaleja miesasiakkaille: virtsat saa laskea harmaisiin vesiin.

jäteveden maksu on kuutioperusteinen jonka mittana käytetään puhtaan veden kulutusta. ainakin minun mielestä sääsytöjä syntyy kun käyttää sadevettä vessan huuhteluun. jos jätevedestä maksaa niin onko siinä järkeä laskea sitä oma tekemään ja kustantamaan imeytyslaiteistoon?

Tuollaisessa tilanteessa ei ole. Silloin on, jos on umpisäiliö, tai jos on viemäriliittymä, mutta ei vesiliittymää.

toki mutta siinä tapauksessa jos on olemassa viemäriliityntä niin laksutus menee arvion mukaan. tarkoittaa siis käytännössä että sinne kannattaa ihan ilokseenkin pumppailla sillä sitä "halvempaa" jätevesimaksu on. tuttavalla tällainen tilanne on että omasta kaivosta ottavat veden ja kunnan viemäriin menee sitten "käsitelty" vesi. laskuttavat vuodessa 100m3 mukaan jätevedestä plus vuosimaksut.

Jos on oma kaivo, ja kunnan vesiliittymä niin silloin voi olla taloudellisesti järkevää laskea kunnan vedet kunnan viemäriin, ja harmaat vedet imeytyskenttään.

Täälläpäin yksi kuulemma harkitsi tuollaista. Vanha talo jossa on kaivo lähteessä ja imeytyskenttä viemärille, ja kunnan vesilaitos on laajentumassa alueelle. Viemärit pitää muutenkin uusia, joten kaksien viemäreiden veto vessoille, ja yksi ylimääräinen kylmävesiputki pytylle ei paljoa lisää kustannuksia. Säästönä pienemmät vesimaksut. En tiedä mihin päätyivät.

no mutta kerrohan brune miten on halvempaa oman kaivon vedet laskea omatekemään imeytyskenttään kuin se että lasketaan mittaamaatta kaupunginjätevesiverkkoon? tällöin ei ole lisäkustannuksia imeytyskentästä eikä myöskään kaksista viemäreistä.

No sintti, 100 kuutiota vuodessa tekee 300 litraa päivässä., kun vessata menee ehkä vain 45 litraa. Tuossa tapauksessa oli jo valmiina kaivo ja kenttä, joten lisäkustannukset jäävät minimaalisiksi.

ei siltikkään mene minun matematiikan mukaan edullisimman kaavan mukaan.

Ehkäpä matematiikka ei ole vahva alasi...