KESKUSTELU

Suomi haluaa sähköautoilun eturintamaan pääkaupunkiseudulla toteutettavan pilottihankkeen voimin.

Kaiken tämän sähköautohypetyksen keskellä ei pidä unohtaa, että myös polttomoottoritekniikka on viime vuosina kehittynyt hurjasti. Ei pidä panna kaikkia munia samaan koriin ja yksisilmäisesti uskoa sähköauton kaikkivoipaisuuteen. Myös polttomoottoreiden ja niiden polttoaineiksi soveltuvien biokaasun, biodieselin ja bioetanolin kehitykseen pitää panostaa.

Koko tarina blogissa: http://viestitin.blogspot.com/2012/01/o ... torin.html

No jaa, kyllähän se polttomoottori on jotenkin kehittynyt. En nyt sitten tiedä, että kuinka valtava yhteiskunnallinen edistysaskel on jonkun virranjakajan korvaaminen sylinterikohtaisella sytytyksellä. Maksimi hyötysuhteet ovat pysyneet melkolailla samoissa koko ajan, ainostaan tehoa saadaan samalla kulutuksella lisää. 20 hv riittää normaalin käyttöön, loppu on vain boonusta. Suurin muutos on hybriditekniikka, mutta sitä ei voi enää laskea täysin polttomoottorin nimiiin. Polttomottorin huonoin puoli on surkea hyötysuhde, joka on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin kaasupurkauslampulla. Jos sähkö tuotettaisiin fossiilisilla ja käytettäisiin akuista, niin päästäisiin samaan hyötysuhteeseen kuin polttomoottorilla. Lisäksi tämä mahdollistaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton, johon ei polttomoottori tietenkään helposti sovi. Jos aurinkokennoja tehtäisiin massatuotantona painamalla, niin tämä olisi energiatuotannon historiassa luultavasti merkittävin kehitysaskel. Samalla tuulivoimakin olisi hyvin kilpailukykyinen energainlähde, eikä tarvitsisi enää miettiä säätövoimaa. Säköauto vain tarvisisi hyvän energiavaraston, joka voisi mahdollisesti pohjautua jonknilaiseen nanotekniikkaan. Nanotekniikka tulee varmasti melko piankin mullitamaan maailman, mikrotekniikka alkaa lähenemään määränpäätään jatkuvassa kutistumisessa.

Kirjoitin viestin ennen kuin luin blogitekstisi, mutta melko hyvin arvasin mitä ajoit takaa.

Liian vähälle huomiolle on jäänyt sähköauton akkujen käyttömahdollisuus älyverkon varaavana osana.

Voisi olla mahdollista varata akkuja aurinkokennolla ja tuulella, ja myydä ylimääräinen sähkö verkkoon. Näin vähän ajavat saisivat tuottoa! autostaan ja verkon käyttövarmuus paranisi huomattavasti häiriötilanteissa.

Nykypolttomoottorit alkavat jo olla niin monimutkaisia laitteita, että sähköauton tekniikka tuntuu jo helpolta.

Pelkkä sähkö taitaa olla meille hieman huono,mut hybridissä on jo itua...ja katsokaas montako hybridiä on Le Mansissa alku kesällä?.

Hybridit ovat huijausta. Emännällä on sellainen ja se kuluttaa selkeästi enemmän, kuin meikäläisen puolta tehokkaampi auto. Niistä voisi olla hyötyä silloin, jos merkittävä osa ajosta on kaupunkiajoa.

Sähkömoottori on auton voimanlähteenä aivan omaa luokkaansa pitkäikäinen, vähän huoltoa vaativa ja helposti säädettävä.

Ainoa ongelma on akusto jonka tilavuus/paino olisi henkilöautossa alle sata litraa/sata kiloa ja johon mahtuisi latausta ja matkustamon lämmitystä viidensadan kilometrin matkalle. Täyden latauksen ajaksi sopisi kymmenisen minuuttia.

Rekassa akustosta pitäisi saada ajoittain noin 500:n kilowatin teho ja ajoaikaa viidensadan kilometrin taivallukseen.

Ministerihän ehdotti sähkölinjojen rakentamista teiden varsille ja samoihin pylväisiin voitaisiin rakentaa ajojohtimet jolloin akkuongelmakin olisi ratkaistu.

Sähköauto on täysin ylivoimainen mikäli olisi kunnon akku tai ajojohtimet teillä.

Akkua odotellessa on tyydyttävä kipinällä sytytettävään bensahöyryyn.

Akuston käyttö sahköverkon käyttövarmuuden lisänä on lähinnä naurettava ajatus koska nykyisiin akkuihin sisältyvä energiamäärä on niin pieni. Tavallisen auton akun sisältämällä energiamäärällä keittää kahvinkeittimellä kerran kahvit ja se oli siinä.

mikä idea niitä siiten on raahata Le Manssiin? pelkkä markkinointiko?...taitaa ne kuitenki syödä per kierros vähemmän "energiaa"?

Normi sähköauton akun energiasisältö on n. 35 kWh. Kyllä sillä aika monet kahvit keittää

Kumipyöräiseen autoon ei saa ajojohtimesta virtaa samaan tapaan kuin junaan tai ratikkaan, jossa jännite on johtimen ja kiskojen välissä. Käytännön toteutus puolestaan menee huomattavasti hankalammaksi jos kytkentä joudutaan tekemään yhden johtimen sijaan kahteen, varsinkin kun jokaisesta risteyksestä on joku aina kääntymässä ja toinen ajamassa suoraan. Jonkinlaisella induktiivisella systeemillä akun lataus saattaisi vielä toimia, esim. auton seisoessa valoissa.

Langaton sähkö voisi olla hyvä menetelmä, jos sellaisen sellaisen lähettimen saisi jokaisen valopaalun tilalle.

Sarjahybriidi voisi olla ihan järkevä ratkaisu, eli käytännössä sähköauto apumoottorilla. Apumoottoriksi riitäisi joku 10-20 hv vakiokierrosmoottori/kaasuturbiini tai mahdollisesti polttokenno. Meikäläistä talviajoa ajatellen tästä apumoottorista saisi myös sisätilalämmityksen hoidettua.

Normaalissa kaupunkiliikenteessä pärjättäisiin pelkillä akuilla, mutta maantieliikenteessä ja talvella sitten tuo apumoottoria joutuisi enemmän käyttämään.

EDIT: kaukoliikenne ==>kaupunkiliikenne

Markkinointi tietenkin. Rata-autoilussa jarrutusenergiaa saadaan samalla talteen, joten sitäkautta saadaan myös merkittävää etua.

Lataussyklien rajallisuus käytännössä romuttaa tuon idean.

Eipä silti, kyllähän tuohon älyverkkosysteemiä voisi hyödyntää. Käyttäjä määrittelee, että auton akun pitää olla täyteen ladattuna huomenna amulla klo 7 mennessä, jolloin auto ja verkko voivat neuvotella siitä, miten mahdollisimman halpoina tunteina akku ladataan yön aikana.

Kieltämättä muinaisten trolley-bussien ajojohtojärjestelmät olivat hirveän monimutkaisia erityisesti suurissa risteyksissä. Myös pysäkeillä autot jonottivat toisiaan. Toisaalta moderneissa toteutuksissa on akkukapasiteettia ainakin muutaman minuutin itsenäiseen ajoon, joten ajojohtoja tarvitaan vain suorille katuosuuksille ja rollikat ylittävät risteysalueet oman akuston varassa, kuin myös pysäkillä käynnit, joka yksinkertaistaa ajojohtojärjestelyjä suuresti.

Nykyisinhän ajojohtoja käyttävät vain linja-autot, mutta miksei samaa johtoverkostoa avattaisi esim. jakeluautoille ilmansaasteiden minimimoimiseksi. Henkilöautoja ajatellen nuo johtimet ovat turhan korkealla.

Miksi rajoittua vain liikennevaloihin, eikö esim. Helsingin Mannerheimintielle voisi rakentaa induktiivisen syötön koko matkalle ? Kuinka lähellä lähettimen ja vastaanottimen on sijaittava ? Mitä vaikuttaa esim. lumi ja jää välimatkan kasvattamisessa ?

Miten niin romuttaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Litium-rautafosfaattiakku