KESKUSTELU

Viimeaikaiset sähkökatkokset ja Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisongelmat ovat osoittaneet, että isoissa yksiköissä tapahtuva sähkön tuotanto ja kaukojakelu on kallista, riskialtista, haavoittuvaa, vanhanaikaista, kömpelöä jne.

Olen pari vuotta seurannut pienten ydinvoimaloiden kehitystä, ja nyt Fukushiman jälkeen niiden kannatus on lähtenyt lentoon. Tehdäänkö Olkiluotoon miljardeja maksavaa mammuttia, joka on valmistuessaan auttamattomasti vanhentunutta teknologiaa?

Pienvoimalat tuottavat tyypillisesti sähköä paikallisesti n. 20.000 ihmisen yhteisölle. Niistä löytyy tietoa Googlella vaikka hakutermillä modular nuclear reactor

Mitä mieltä olette?

kyllä ovat!

Ydinvoimala pienenee omakotitalokohtaiseksi.

Jo nyt on avaruuskäytössä sovellutuksia, joissa ydinvoima antaa satoja watteja päivittäin..kunhan lainsäädänmtö vain antaisi myöten, meillä voisi jo nyt olla käytössä tällaisia.

Samalla mm. myrskyistä aiheutuvat sähkökatkokset poistuvat.

Jos johonkin kylään (tai sen osaan) tulee sähköt ilmajohtoa pitkin, niin sähkökatkon koittaessa on aivan sama, onko sähkö tuotettu naapurikylän omassa voimalassa vai 500 km:n päässä isossa laitoksessa.

Ydinvoimala tarvitsee ympärilleen turvavyöhykkeen ja hyvät kulkuyhteydet mm. ydinpolttoaineen kuljetusta ja mahdollisia pelastustoimia varten, joten ihan joka kylään niitä ei kannata rakentaa.

Olkiluodon suurin ongelma on se, että sen koosta päättivät politikot (hallitus/eduskunta) määräämällä, että saadaan rakentaa yksi reaktori, jolloin voimayhtiö tieysti rakentaa niin suuren voimalan, mitä markkinoilta löytyy.

Sen sijaan jos luvassa olisi lukenut vaikka 1000 MWe tai 2000 MWe, silloin rakentajayhtiöllä olisi ollut mahdollisuus valita, toteutetaanko tämä yhdellä vaiko useammalla reaktorilla. Tällä olisi ollut merkitystä esim. hukkalämmön hyödyntömisen kannalta. Mistään päin maata ei löydy teollista/kaukolämpökuormaa, joka voisi hyödyntää edes osaa 4300 MWth OL3 reaktoritehosta.

Vertailun vuoksi koko pääkaupunkiseudun vuotuinen kaukolämpökulutus oli 11 TWh, joka keskitehoksi muutettuna tekisi 1200 MWth, talvikuukausina ainakin 2500 MWth. Pääkaupunkiseutuun saataisiin siten uppoamaan talvikuukausina puolet yhden OL3 kokoisen reaktorin terminestä tehosta.

Jos ajatellaan lähimpänä kaupallisuutta olevia ratkaisuja, niin venäläinen proomun päälle rakennettu tuplareaktori KLT-40S (70 MW sähköä tai 300 MW lämpöä) tulee ensin mieleen.

Noita proomuja siis tarvittaisiin kaukolämpökäyttöä ajatellen ainakin 8 kpl Kirkkonummen ja Porvoon välille.

Aiheesta keskusteltiin viimeksi näissä:

tekniikka-ja-energia-f1/ydinvoimalan-kokoraja-t50139.html

tekniikka-ja-energia-f1/pienet-ydinenergiavoimalat-kerrostaloihin-t47618.html

tekniikka-ja-energia-f1/uudenlainen-kampanja-ydinvoiman-puolesta-tule-mukaan-t39708.html

Kuten tuossa jo todettiin OL3:n toteuttaminen yhdellä mammuttikokoisella reaktorilla oli ympäristöjärjestöjen ja Vihreiden valinta. Turvallisuuden, luotettavuuden ja tarjolla olevien vaihtoehtojen lukumäärän kannalta useamman pientä reaktoria olisi ollut yhtä suurta parempi vaihtoehto. Valitettavasti järjestöjen kampanjointi keskittyi ydinreaktoreiden lukumäärään ( Muistatko huudot "EI VIIDETTÄ YDINVOIMALAA!" ), josta syystä useamman kuin yhden reaktorin hyväksyminen ei tuolloin ollut poliittisesti mahdollista.

Venäläinen Rosenergoatom on tilannut seitsemän ydinvoimalalaivaa (floating nuclear power plant). Akademik Lomonosov on ensimmäinen.

Muitakin projekteja on lähtökuopissa esim. Kiinassa ja USA:ssa.

Marsissa oleva NASA:n mönkijä voisi toimia 14 vuotta mitättömän pienellä ydinpolttoainemäärällään. Pienissä reaktoreissa polttoainetta ei ole paljon. Ne ovat lähes huoltovapaita. Ne ovat skaalautuvia jne. Jäähdystyjärjestelmä on suljettu. Kun polttoaine on loppumassa, sitä ei tankata paikalla vaan reaktori vaihdetaan uuteen. Eli riskit ovat pieniä ja hallittavia.

Suuret ydinvoimalat ovat kuin 1970-luvun keskustietokoneita. PC-verkot korvasivat ne erittäin nopeasti, vaikka keskuskoneiden kannattajat toista väittivät. Veikkaan, että keskusydinvoimaloille käy samoin.

En usko että näin käy sillä yleinen ilmapiiri on edelleenkin reaktorien lukumääriä vastustava sen sijaan että otettaisiin kantaa reaktorien kokoon. Kannattaa lukea ne aiemmat keskustelut, joissa esitettiin perustelut tälle. Haitallisia aineita käyttävä (ydinvoima, kemian teollisuus) tai niitä jatkuvasti ympäristöön päästävä (hiilivoima, öljynjakostus) teknologia pyrkii keskittymään jo riskien minimoinninkin vuoksi. Tarkoituksellisia vahingontekoja on helpompi torjua yhtä isoa voimalaa ympäröivällä sähköaidalla kuin kymmenien pienvoimaloiden 24h vartioinnilla.

Kuten aloituksessa totesin, tilanne on aivan toinen kuin aikaisempien keskustelujen aikaan. Nyt alkaa pienvoimaloiden toteutus. Eli enää ei ole kyse pelkästä teoriasta tai politikoinnista. Monessa maassa näytetään jo vihreää valoa pienvoimaloille ja uudelle arkkitehtuurille. Suomen teollisuuskin voisi herätä asialle ja tehdä alihankintoja vaikka venäläisille.

Tilanne muistuttaa enteellisesti sitä aikaa, jolloin ensimmäiset client-server verkot tulivat. Keskuskonemiehet nauroivat niille, mutta ei mennyt kuin hetki, kun heidän vikaherkille ja hitaille koneille sekä raskaille ohjelmistoille naurettiin. Kuka olisi uskonut, että jopa pankit luopuivat keskuskone-päätelaite -arkkitehtuurista varsin nopeaan tahtiin.

Ihan hieman alkaa vanne päätä puristamaan, kun ajattelee mereen pumpattavia lämpömääriä

Nykyisellään tietojärjestemissä ollaan menossa entistä keskitetympään suuntaan. Trendin nimi on Cloud computing.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cloud_computing

Ydinvoimaloiden vertailu tietokoneisiin ontuu johtuen turvallisuussyistä, joita käsiteltiin niissä aiemmissa keskusteluissa. Jos sinulla/teillä on lisättävää kyseisiin jo käytyihin keskusteluihin niin ne lisäykset kannattaisi varmaan laittaa sinne minne kuuluvat eikä aloittaa uutta keskustelua.

Montako Hyperionia on asennettu Eurooppaan?
Montako Hyperionia on ylipäätään toimitettu?
Montaako uutta ydinlaitosta on ylipäätään alettu suunnitella Fukushiman jälkeen?

Cloudissa on kyse hajautetusta arkkitehtuurista, jossa ei ole fyysistä verkkoa vaan virtuaali/internet verkko.

Vertasin noita aikaisempia keskusteluja ja tämä ketju ei suinkaan mene päällekkäin niiden kanssa, koska nyt ei ole enää kyse teorioista ja politikoinnista vaan käytännön toteutuksista.

TVO:ssa varmaan toivotaan, ettei näitä pienvoimaloita olisi olemassa. Kun Olkiluoto kolmonen joskus useiden vuosien viivästysten ja miljardiluokan kustannusten nousun jälkeen valmistuu ja jos se uskalletaan käynnistää, on se arkkitehtuuriltaan ja teknologialtaan auttamattomasti vanhanaikasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluodon_ydinvoimalaitos

Kyllä, Mutta olkiluoto3:n viereen voitaisiin rakentaa vertikaalisen viljelyn pilottihanke. Vertikaalisen viljelyn suurin kustannuserähän on että viljelmän pitäminen mukavassa 28 asteessa ympärivuoden näillä leveysasteilla on noin hieman kallista. Siksipä suomi-kurkut maksaa niin paljon. Mutta osaako kukaan muu yhdistää pisteitä, vai miksi olkiluodon hukkalämpö dumpataan vain mereen?

Toisin kuin perinteisessä kasvihuoneviljelyssä, vertikaalisessa viljelyssä pohjapinta-ala ei ole niin ratkaiseva, koska kerroksia voidaan kasata päällekkäin.

Samoin valon tuottaminen ei ole ongelma, koska sen suhteen, vertikaalinen viljely on halvempaa kun voidaan tuottaa 100 lumenia per watti fotosynteesille optimaalista spektriä (joka siis ei ole auringon spektri vaan räikeän pinkki), joten onkos kukaan kuullut 100 lumen / watti kaupallisista ledeistä? Prototyyppi-ledit kun pääsevät jo 200 lumen per watti!

Muutoinkin, jos viljelmä on ydinvoimalan vieressä, niin se voi pihistää sähkön ennen kuin se muunnetaan 400 kV:n siirtojännitteeksi. Jolloin vertikaalinen viljelmä voidaan valaista jännitteen muuntamisen hyötysuhdehäviöillä ja lämmittää sähkön tuotannon hukkalämmöllä. Too good to be true? Varmasti, koska se on YDINVOIMALA!

kirjoittanen, oman avauksen piakkoin vertikaalisesta viljelystä, mutta tässä halusin nyt kommentoida sitä, että miksi ihmeessä dumpataan 4 TW lämpöä itämereen? Toki kalat tykkää, mutta silti.

Touhu käy sillä kurin halvemmalla. Computer says money you know.

Lauhdevedet ovat liian viileitä kaukolämpökäyttöön, jossa tarvitaan talviaikaan yli 120 C:n lämpötiloja. Tietysti sitä lämpimämpää vettä voitaisiin sieltä ydinvoimalasta väliotoilla ennen turbiinia ottaa, mutta halvemmaksi tulee jauhaa se sähköksi ja lämmittää sitten sillä. Lisäksi kaukolämmön siirtomatkat käyttöpaikoille eivät voi olla häviöiden vuoksi kovin pitkiä.