KESKUSTELU

Vaikka Kuusankoskelta tai Stenalta. Lyijy taitaa pääasiassa olla epämääräisinä levyinä. Suosittelen terästä. Onhan tuota lyijyä ihan yleisesti pallon muotoisia, vähän pieniähän ne ovat ja taitavat sisältää tinaakin.

Lyijyn saat sulamaan avotulellakin vaikka kirpparin kattilassa.

Mistä aiot muotin rakentaa ja minkä muotoista osaa mahdat tarvita?

No jopas. Pienoiskiväärin luoditkin olis jotain parin kilon mönttejä.
No joo joo, pilkkuvirhehän siinä vaan on, mutta oli ihan pakko.

Ei se mikään pilkkuvirhe ole vaan kirjoitusvirhe. Periaatteessa yksikkövirhe, käytännössä ajatusvirhe ja teknisesti ottaen kirjoitusvirhe. Ylimääräinen k siellä.

Ihan hyvä huomio. Mulla on tapana yleensä ilmoittaa aineiden tiheys litroina, koska se on yleensä helpommin hahmotettava massa kuin gramma - 11kg lyijylle tai 20kg volframille, 1kg vedelle ja 8kg raudalle.

Minä kurssit käyneenä valitsen aina lyijytöntä. Sillä tavalla olen mukana pelastamassa maailmaa tuholta jonka porvarit haluaisivat suorittaa.

Mutta nyt haluaisin sitä lyijyä. Kivasti firman muovipussiin laitettavassa muodossa.

En tiedä muotista. Sitä tässä myös kyselisinkin. Muodolla ei ole juurikaan väliä. Taidetta en ole tekemässä.

http://www.google.fi/search?q=kirjatuki ... 24&bih=608

Mutta siljardi kertaa coolimpaa ajattelin kuin nuo kuuklen kuvien väsyneet paskat. Sitä paitsi cd-levyille ajattelin ja mahdollisimman pieni ja näkymätön mutta painava. semmonen mikroskooppisen pieni neutronimössön kikkare olisi juuri sopiva. Sen voisi laittaa painoksi tukevoittamaan mitä tahansa.

Hanki pari paksua opusta, joiden alaosaan sisälle valat vaikka betonista painon.

Naiseni ei pidä kirjojen modifioinnista. En uskalla tökkiä pyhyyttä. Saan turpaani.

Toinen vaihtoehto olisi halparautaa toiselle puolelle ja tuju magneetti toiselle. Se ei kylläkään ole tämän ketjun aihe.

Mistä mä saan sisämitaltaan 22 mm muoviputkea?

Halvinta per kilo lienee vesi. Sen saatavuuttakin on hankala ylittää. Eli jos voisit kertoa edes jotain käyttötarkoituksesta, saisit parempia neuvoja.

Lyijy lienee painometalleista parhaimpia harrastehommissa. Kuten on kerrottu, sitä on helppo saada jokseenkin järkevään hintaan ja myös helppo valaa.

Minä olen usein ratkaissut tuonsuuntaiset paino-ongelmat tekemällä laitteisiin ylijäreän teräsrungon. 8 millinen latta painaa jo ihan kivasti ja kun vielä tekee poikkipalkit 20x40 millisestä, niin kiloja kertyy äkkiä. Mutta paksun raudan huono puoli on se, että sen työstö vaatii jyrsimen tai epäinhimilliset hermot (harrastetason jyrsimellä molemmat). Pienissä kohteissa umpimessinki on kova sana. Se on painavampaa ja helpommin työstettävää kuin rauta, mutta kilokaupalla ostettuna alkaa rasittaa budjettia.


Asiasta toiseen, joka ei ehkä täytä saatavuudeltaan kysyjän vaatimuksia.



Totta. Neutronitähden pitää kasassa suunnaton paine, jonka painovoima aiheuttaa. Jos se poistusi (esim. hakemalla ainetta tähdestä), neutroniaine levähtäisi hajalle suunnattomalla voimalla (jonka rinnalla ydinräjähteet ovat papatteja) ja neutronit hajoaisivat muutamassa minuutissa prototoneiksi ja elektroneiksi.




Tärkein mekanismi, joka estää neutronien romahtamisen edelleen neutronitähdessä, on fermionien kvanttimekaanisista ominaisuuksista seuraava degeneraatiopaine. Fermioni -tyyppisiä hiukkasia kun ei voi olla kuin yksi samassa kvanttimekaanisessa tilassa, ja tiloja puolestaan on tilavuudessa rajallisesti. Degeneraatiopaine on neutronitähden oloissa kertaluokkia voimakkaampi kuin sähkövarausten vaikutus.




Ei riitä. Neutronitähdellä on minimikoko, joka on Auringon massan luokkaa ja säteeltään kymmenen kilometrin luokkaa. Sitä pienemmän massan on energeettisesti edullisempaa olla normaalissa olomuodossa. Muuten varmasti kaikki aine olisi neutronimassaa.




Ei, vaan laskennallisten simulaatioiden mukaan neutroniaine on suprajuoksevaa nestettä. Muistaakseni oli joku havaintokin uuden neutronitähden jäähtymisestä, joka tuki tähden aineen suprajuoksevuutta (johon liittyy erinomainen lämmönjohtavuus).




Neutroni käyttäytyy kuten hiukkaset yleensä. Se tuntee kaikki vuorovaikutukset. Sähkömagneettisestikin se voi vuorovaikuttaa dipolimomenttinsa (ja korkeampien) kanssa, vaikka sillä ei omaa varausta olekaan.

Koska atomiydinten varaus ei hylji neutronia, se reagoi erittäin helposti atomiydinten kanssa aineessa ollessaan. Pitemmän päälle vapaa neutroni on epästabiili, se hajoaa protoniksi, elektroniksi ja elektronin antineutriinoksi muutaman minuutin aikaskaalalla.

Sähkömiesten JM25 on aika lähellä.

Eiköhän se neutronitavara riittäisi sulattamaan kalliota painonsa aiheuttamalla paineella, jos se tavara nyt edes pysyy kasassa ja käyttäytyy kuten muu materia. Hetken aikaa maaperään paineussa myöskin kitka olisi melkeinen, että luultavasti tuottaisi lämpöä ihan kivasti, etenkin kun sitä potentiaalienergiaa olisi melkeisesti sellaisessa pienessäkin nappulassa. Mutta varmaan pieniä ongelma, jos sellaisen on ensin saanut tuotua maan pinnalle.