KESKUSTELU

Tilasin yli kymmenen vuotta sitten tarjouksessa olleen painekattilan (Sitra Forza) Hobby Hallista. Keitin sillä kerran satsin perunoita, ja siinä se. Lojui laatikon perällä käyttämättömänä yli kymmenen vuotta.

Nyt päätin sitten taas pitkästä aikaa kokeilla, pesin ja tarkistin kattilan, ja tutustuin hieman aiheeseen. Ja hiffasin että miksi niitä käytetään. Painekeittimen etuna on paitsi suurempi nopeus, myös energiatehokkuus, sillä kun riittävä paine ja lämpötila on saavutettu, sen ylläpitämiseen riittää pienikin energiamäärä. Korkeassa lämpötilassa liha kypsyy mureammaksi, ja koska keittimen sisältä pakottuu ilma ulos, tila on hapeton joten ravinteet eivät tuhoudu ainakaan hapettumalla. Keitettävät eivät lillu vedessä joten ravinteet eivät myöskään huuhtoudu viemäriin.

Innostuin painekokkaamisesta ihan hemmetisti, ja nyt kun tätä uutuudenviehätystä on vielä jäljellä, aion tietenkin kokeilla kaikenlaista painekeittelyä. Kukkkaalia tein jo, ja myös aamiaismunat (onnistuu, kun toimii oikein). Riemukseni tämä malli toimii myös induktiolieden kanssa.

Onko teillä kokemuksia painekeittimen käytöstä? Jokapäiväisessä käytössä peräti?

Painekattila oli isoäidin aikaan ruoanlaittajan suurapu, emännät oikein leuhkivat sillä. Ainakin oikean hernekeiton sillä saa mahtavan ja kaikenlaiset liha-juurespalat syntyvät halvoista ruhonosista paljon nopeammin kun tavallisessa uunissa hauduttamalla.

Sanoisipa, että olen sinulle huikka kateellinen..

mikäs sen parempaa ruokaa kuin uunissa 12-20 tuntia haudutettu?

Kappas, ketju siirrettiin vapaasta sanasta tänne. Onkin sitten näköjään tarpeeksi tiedeaiheinen.

Tämä minun painekattilani pystyy 65 kpa paineeseen ja lämpötila sen sisällä on 115°C. Siis ohjekirjan mukaan. En nyt ihan hahmota, sillä eikö yhden ilmakehän paine ole ~100 kpa? Miten painekattilan sisällä voi olla sitä pienempi arvo? Kertokaa maallikolle mistä on kysymys.

Ei ole myöskään ihan huippuluokkaa tuon kattilan paine - korkeapaineisemmat mallit kokkaavat peräti 80-100 kpa paineessa (jälleen, taulukon mukaan). Mitä tuo painearvo tarkoittaa käytännössä?


Eivät nuo kyllä edullisimmillaan mitäään täysin hirveitä maksa, tuo minun kattilaani vastaava irtoaa nykyään about €60:lla.

Otaksun että kalliimmat mallit pystyvät kovempaan paineeseen ja niissä on säädettävä venttiili eli painetta voi myös säätää.

Kyllä sen merkinnän täytyy olla ylipainetta sen ja senverran. Eli vertailuarvona on ilmakehän paine. Ehkä kattilan ohjeen/ teknisten tietojen laatijalta on unohtunut yli-sana pois. Muutenhan sinulla olisi alipainekattila.

Painemittari mittaa yleensä ylipainetta tai alipainetta ilmakehän paineeseen verrattuna. Äärimmäisen harvat mittarit pystyvät absoluuttisen paineen mittaamiseen. Auton ja fillarin renkaassakin on se mittarin näyttämän verran ylipainetta samoin kaasupulloissa ja kaikkialla muuallakin, jossa paineeseen arkikäytössä törmää. Kyllä, on se epäloogista, mutta sellainen maailma on.

Yksi sovellus on marjasäilyke.

Lappaa kierrekannelliseen lasipurkkiin marjoja ja hiukan sokeria. Vetäise kansi hyvin kiinni ja sijoita painekattilaan. Pohjalle jotain koroketta ettei ole lasi kiinni pohjassa. Vettä muutama sentti. Keitä paine sinne kattilaan ja anna olla vaikka 10 minuuttia se paine. Jätä sitten omiin oloihinsa muutamaksi tunniksi.

Siinä on sitten hilloketta. Tosin minulla tuli puolukoista viimeksi aivan mainiota mehua suurimmaksi osaksi. Otin mehuosan erilleen ja hillo on hillona odottamassa.

Toinen juttu on kylmälaukku, johon keitin hyvin sopii. Eli keitä paineet kattilaan vaikka hernekeitto sisältönä ja siirrä kylmälaukkuun. Anna olla muutama tunti vaikka iltaan. Aamulla kiehautettu on illalla edelleen polttavan kuumaa ja varmasti kypsää lihoineen. Voi tehdä pelkille lihoillekin. Kannattaa käyttää myös jänteisiä ja rustoisia lihoja ja luita.

Oli painekattila lapsuudenkodissa. Hernekeittoa sillä keitettiin, mutta jäi pois käytöstä. Muistan pelätyn kattilan räjähtämistä, kun kolmannen käden tiedon mukaan jonkun emännän hernekeitot kerättiin jysärin jälkeen katosta ja keittiön ikkunalasit pihamaalta.

Kattilan kannen keskellä oli paineen osoitin; kolmella vaakaviivalla varustettu tappi, joka näytti viivojaan paineen noustessa.

Alla kuva, jonka aitoutta voi epäillä...

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=85304&c=5

Juuri näin. Abs painetta olisi eräissä tapauksissa selvempi käyttää mutta mittalaitteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin suhteellisen paineen mittarit.

Ei mikään...MMmmmMMM

Minun painekattilassani on se normaali paineentasausventtiili, ja sen lisäksi on vielä varoventtiili sekä kannen reunassa lisävarokeaukko joka päästää tiivisteen puhki ja paineet kohti takaseinää jos molemmat venttiilit menevät tukkoon. Eli nykyisissä on turvajärjestelyt sen verran pitkällä että täytyy käytännössä tarkoituksella pyrkiä saamaan se kattila räjähtämään jos räjähdyksen haluaa aikaiseksi.


Tuohon ajatukseenhan perustui se vanha klassikko Aromipesä.

Ei tarvitse. Roiskeet on juuri oikeanlaiset. Minulle sattui muinoin pari jysäriä. Toinen keitetty kananmuna mikrossa ja toinen olutpullo liikaa jälkikäyneenä iski laastia katosta kaulaosallaan.

Aika monella on tietämättään mainio aromipesä. Painekattilan tiiviste jos on oikein hyvä, niin lämpölaukussa pysyy paine ja ylilämpö ties miten kauan. Pohjalle kannattaa sijoittaa alunen, koska 120-asteinen kattila sulattaa styroksia. Lämpölaukku toimii aivan tavallisellakin kattilalla, mutta varsinkin painekattilalla. Tavallinen kattila ja hernekeitto vaativat vain kiehautuksen ja sen jälkeen 2-3 tuntia lämpölaukussa ja on aivan kypsää. Voi antaa olla vaikka 8 tuntia. Talkoohommissa mainio juttu. Herneet pitää tietenkin liottaa yön yli.

Styrox on niin herkkää sulamaan että pelkään sen möyhenevän alustan kanssakin. Se virallinen aromipesä oli valmistettu lämmönkestävästä eristysmateriaalista.

Tavislämpölaukun voi täyttää froteepyyhkeillä kattian alta ja ympäriltä. Eristävyyskin paranee.

Kuinkahan kestää kannen tiiviste 120 oC?