KESKUSTELU

Mulla on vain hämärä käsitys siitä, mitä tarkoittaa sana trolli. Itse henkilököhtaisesti kiipeän kärryyn lokaria pitkin. Monissa kärryissä lokari ei ole laidan tasossa.

Tottakai olen ylpeä kommenteistani. Pakkohan mun on ollla. Muuten olisin turha.

Ai niin juu. Olen nähnyt kärryjä. Kuuluu troimenkuvaani.

Käytin vain termiä jota akselien myyjät käyttävät. Esim IKH: "KUMIJOUSITETUT AKSELIT VARUSTETTUNA RUMPUJARRUILLA W 234 RS"

Lehtijousia ei paljoa peräkärryjen alla näy

Tehtiin joskus sarjassa k-perävaunuja. Halvempi tehdä niin kuin ne tehdään. Tästä nyt pitäisi osata juontaa syy, miksi ne on semmosia kun ne on.

Näkyypäs. Hyvissä kärryissä on edelleen lehtijouset ja iskarit. Joissain halvoissa hinnat alkaen romuissa on sitten jotkut superpallot. Semmoinen tulee tyhjänä pomppimalla perässä.

Avopakuissa harvemmin on kantavat laidat, vaan kantava runko. Ja jostain syystä jopa avopakuja tehdään ulkopuolisilla lokasuojilla. Lisäksi toisin kuin peräkärryssä avopakun suurimmalla rasituksella oleva kohta ei osu renkaan kohdalle vaan suurinpiirtein ohjaamon takaseinän kohdalle.

Koska tämä nyt ei aukea niin tein kuvan jossa toisella puolella on sisäpuoliset ja toisella puolella ulkopuoliset. Kuvassa punaisella on merkitty neliäputket jotka pitää lisätä kun halutaan sisäpuoliset lokasuojat.

[url]
http://picasaweb.google.com/lh/photo/Nc ... directlink[/url]

Asia aukenee helpommin jos et ajattele suurentavasi lavaa renkaiden leveyden verran vaan pidät lavan koon samana ja joko teet sen sisäpuolisilla renkailla tai ulkopuolisilla.

Sisäpuolisilla renkailla saavutettu hyöty, vähän kapeampi peräkärry mutta koska tieliikennelaki sallii 2,6m leveän peräkärryn jää hyöty marginaaliseksi. Haittoina pienempi kuormatila ja suurempi paino jos lavan sisämitat pysyvät samoina. Ainot painon säästö, kaksi heijastinta ja vähän kapeampi akseli. IKH:n luottelon mukaan 25cm pienentää akselin painoa n. 2kg, mutta nuo lisätuet lavalle syövät sen moninkertaisesti. Sisäpuoliset pyörät tulevat järkeväksi vasta jos kuormatila halutaan niin leveäksi että 2,6 metrin tieliikennelain sallima leveys vaatii sitä.

BrunenG. Siihen minun tekemääni kärryyn en laittanut noita punaisella piirtämiäsi neliöputkia lainkaan. Tein lokasuojat vain pellistä kuten ulkopuoliset lokaritkin tehdään.

Toinen seikka, mikä tuossa kärryn rakenteessa tulee eteen, on säilytystila. Et voi säilyttää 2,6 metriä leveää kärryä tavallisella h-autoille tarkoitetulla parkkipaikalla.

Siinä tapauksessa kärryssäsi on heikko kohta pyörien kohdalla. Tosin en usko että olet laskenut seinämänpaksuuksia etc viimeisen päälle. Mutta jos peräkärryä lähtee optiomoimaan kantavuuden suhteen ei voida käyttää sisäpuolisia renkaita. Ja tehdastekoiset ovat kantavuuden mukaan optiomoitu.

Olet periaatteessa oikeassa siinä että parkkipaikan virallinen koko on 2,5mx5m, joten kärryä ei kantakaupunkialueella voi tehdä aivan niin leveäksi kuin laki sallisi, vaan pitää tyytyä 2,5 metriin . Enkä kyllä ole usein nähnyt kerrostaloalueella peräkärryä parkkipaikalla. Jos omistavat taitavat säilyttää niitä esimerkiksi asuntovaunuille tarkoitetuilla parkkipaikoilla johon mahtuu 2,6m leveä kärry.

Harva edes tarvitsee 2,5m leveää kärryä. Ulkoleveys näkyy tehdastekoisissa olevan vain 190-220cm yleisesti.

Esim. 150x300 cm standartti faneeri määrittää monasti kärrin koon.

Peruskärryyn sopii rakennuslevy. Se on se johtoajatus. Kaikki muu on luxusta.

Paljon on merkitystä mitoituksessa myös materiaalin hukkaprosentilla itse kärryyn tarvittavan materiaalin ja työmäärän lisäksi.

Pitäs tehdä ittekin uus lavetti ennen veneen ylösnousemusta kun vanha on ruostunut piloille.

Kun se lokasuoja kesti minun painoni yhdellä jalalla ja rynkäytyksen, niin se lujuus riitti minulle. Raskaammat esineet (öljytynnyri y.m.) laitoin sinne lattialle. Se oli minulle optimoitu.

En tarkoittanut lokasuojia vaan koko peräkärryä. Jos kärryyn lastattaisiin kuormaa kunnes se hajoisi, taittuisi se pyörien kohdalta. Mutta kotitekoisia ei testata näin, ja ovat yleensä vahvemmasta tavarasta tehtyjä kuin tehdastekoiset, kärsien siinä kantavuudesta.

Itse jos rupeaisin tekemään omaa peräkärryä tekisin sen ulkopuolisilla renkailla. Vain jos ehdottomasti tarvitsisin kärryn jonka lavan sisäleveys pitäisi olla yli 2,1m tekisin sen sisäpuolisilla renkailla, mutta tällöin lavaa pitää nostaa niiin ylös että se on pyörien yläpuolella ja lavan pohja suora. Sisäpuoliset renkaat vain jos tarvitsisin kapean kärryn johon saa koiranluun mallisia leveitä levyjä. Kaikissa muissa tapauksissa kärry ulkopuolisilla renkailla on parempi, sekä rakenteen lujuuden että kuorman kannalta.

En ymmärrä vieläkään, miksi se taittuu pyörien kohdalta, vaikka lehtijouset vievät tukipisteen kauas akselista. Ei se panssarivaunun kuljetukseen muutenkaan ole tarkoitettu.


Voihan sitä lavaa nostaakin siten, että renkaat ovat lavan pinnan alapuolella ja sellaisia olen nähnytkin. Siinä ei vain ole mitään järkeä, koska lavan pohja nousee turhan korkealle, ja se vaikeuttaa kuormaamista.

Kuvittele molemmista päistä nivelen päällä makava palkkisilta joka ulottuu niiden nivelien yli jonkin matkaa, ja laita sille kuorma päälle sillä oletuksella että kuorman massakeskipiste ei satu juuri niiden tukipisteiden päälle. Mihin kohdistuu suurin jännitys?

Vastaus: tukipisteiden väliin sillan keskelle, ihan sama missä se kuorma on, koska ne tukipisteet toimivat jäykkyydestään huolimatta enemmän tai vähemmän vipunivelenä. Väännetty lyijykynäkin napsahtaa poikki keskeltä, eli siitä kohti jossa kynä on eniten notkollaan.

Eikä peräkärryssä tarvi mitään kovin valtavaa kuormaa olla kun sillä rymäytetään kuopasta. Jo taipuu, ja kun sitä rynkytystä jatketaan aikansa niin poikkihan se menee.

Mikä tässä oli se ero lavan laidan sisäpuolisten ja ulkopuolisten lokasuojien välillä. Molemmilla tavoilla rakennettuna kärryn jouset ovat samalla tavalla ja tukevat samoista kohdista.

Omavalmistaja tekee viisaasti kun erottaa rungon ja lavan niin että ajon kannalta geometria säilyy vaikka kuorma vääntäisikin lavaa.
Tehdastekoisissa kun ylittää lujuuden ja peltilaatikko vääntyy, on se kotikonstein oikaisematon paikka. Siihen tarvitaan sitten mittaustekniikan ja korin oijonnan osaamista ja järeitä laitteeita (kärry puiden väliin kiinni pystyyn ja vinssillä tai vivulla vetoa).

Ero on se renkaan kolo siinä sivulaidassa.

Se laita toimii kuin I-puomi joka jäykistää koko kärryn. Kun siihen sahataan kolo, jäljelle jää pienempi ja helpommin lommahtava T-puomin mallinen rakenne, joka joutuu vastaanottamaan paljon suuremman taivutusjännityksen koska sen poikkipinta-ala on pienempi. Heikoimman kohdan laittaminen juuri siihen paikkaan missä kärry pyrkii taipumaan eniten on rakenteellisesti idioottimaista. Lisäksi reiän tekeminen siihen paikkaan muodostaa särönkasvulle otolliset olosuhteet, eli kärry murtuu helpommin poikki.

Koko villakoiran ydin tässä on, että se kärryn lava elää niiden jousien päällä melko vapaasti, koska jousitus antaa periksi. Sen takia se kärry vispaa ja taipuilee vähän joka suuntaan ja suurin taipuma sattuu pituussuunnassa keskelle kärryä, jossa sivulaidan pitäisi olla tarpeeksi jäykkä ettei koko lava mene notkolleen.



Kuvittele leikkaavasi tuohon puomiin puoliympyrän mallisen reiän alaosaan. Miten käy jännitysjakaumalle? Mitä käy kantokyvylle?

Tietenkin koko ongelma ratkeaa sillä että laitetaan renkaat johonkin muualle kuin kärryn keskelle. Silloin tosin ohjausominaisuudet muuttuvat vähemmän suotuisaksi.