MattiPoju kirjoitti:
Kuuklelle tiedoksi että kuorma saa tulla laitojen yli, niin pituus- kuin leveyssuunnassakin. Tosin ei tietenkään ihan rajattomasti ja kyseessä pitää olla ns. jakamattomat kappaleet.
Niinpä tuo sohva poikittain onkin mielenkiintoinen tapaus. Koska se mahtuu pitkittäin laitojen sisään joudutaan miettimään miten sen saa kuormata poikittain. Ensimmäinen raja tulee vastaan kärryn leveydestä, katsotaan siis rekisteriotetta. Sinne merkitty leveys on mitattu pyöräkoteloiden kohdalta mutta silti laitojen päälle poikittain lastatut, korkeintaan kärrynlevyiset sohvat ovat taatusti lailliset koska eivät ylitä kärryn leveyttä. Lisäksi, pienellä epävarmuudella koska en jaksa asiaa tarkastaa, väitän että koska ajoneuvon maksimileveys on 2.6m saa mihin tahansa kärryyn lastata 2.6m sohvia poikittain laitojen päälle niinpaljon kuin kantavuus sallii. Tosin joutuu hankkimaan levikevalosarjan että kuorma on asiallisesti merkitty.
Sinänsä kärryn käytännöllisyyden kannalta nykysysteemi on fiksu kun lattia on mitoitettu neliskanttiseksi rakennuslevyjen mukaan. Sisäpuolisten pyöränkoteloiden kipsilevyyn kovertamat kaaret eivät tosiaan paljon mieltä lämmitä. Tarvittaessa voi tosiaan lastata laitojen päälle tai kasata niitä sohvia vaikka päällekkäin, sallittu korkeus maasta mitattuna kun on 4m
MattiPojulle tiedoksi että kannattaisi lukea lain sisältö vaikka finlexistä ennen kommentointia tänne ja vielä ymmärtää lukemansa. Lisäksi alan lainsäädäntö on hajautettu useampaan lakiin ja asetukseen, jotka joutuu kaikki kahlaamaan läpi ennenkuin hahmottaa kokonaisuuden oikein.
Asiaan vaikuttavia asetuksia on myös liikenneministeriön asetukset, eikä vain eduskunnan säätämät lait !
Ensinnäkin erikoiskuljetuslaissa mainitaan, ettei kuormaa saa kuormata erikoiskuljetukseksi jos sen voi kuljettaa yleisesti tieliikenteessä sallittujen mittojen mukaisesti muutenkin.
Esim lipputangon kuljettamine tavallisella lyhytakseliväliselllä kuorma-autolla lähes 4:n metrin peräylityksellä on useimmiten laiton kuljetus, vaikka oulun liikkuvassa poliisissa hesarin artikkelin mukaan *) toisin luullaankin. Tämä siksi että pitkälla akselivälillä se menisi normaaleihin mittoihin, ja lisäksi ylipitkällä peräylityksellä kääntyvyysmääräykset eivät toteudu. Käytännössä perä siirtyy vastaantulevien kaistan puolelle oikealle käännyttäessä ryhmittymisestä huolimatta, mikä voi vaarantaa vakavasti liikennetyurvallisuutta, kun kuski ei asiaa mitenkään huomioi, kuten yleensä asian laita valitettavasti on.
Lain mukaan kääntyjä on pääsääntöisesti väistämisvelvollinen, eikä siinä pykälässä mainita erikseen sen koskevan ainoastaan vasemmalle kääntymisiä juuri tällaisten tapausten varalta.
Toisekseen jos jonkun mitan joutuu ylittämään, niin se ei anna oikeutta ylittää perusteettomasti muitakin mittoja. Kolmanneksi kärry pitää muutoskatsastaa, ennen kuin sitä voi lisävaloilla leventää/pidentää, joten millään levikevalosarjalla ei asiaa voi pelkästään saattaa lailliseksi.
Edelleenkin sohvan kuormaaminen poikittain lavan päälle on laitonta suomessa normaali kärryillä. Kts oheinen linkki :
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257Lainaa:
45 § (24.4.1998/291)
Tavarakuljetus
1. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 0,35 metriä. Tämän momentin rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen. (25.6.2009/487)
Peräkärryn rekisteröintitodistukseen merkityllä kokonaisleveydellä ei kumota oheisia korostettuja kohtia kyseisessa lain pykälässä, joissa rajoittavana tekijänä on kuormatilan leveys !
*) = Kesäkuussa 2010 otsikolla lipputankoa ei saa kuljettaa pyörällä.
PS) arvatkaapa onko tämä vieläkin voimassa :
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/4932.PDFMinkähän takia kuorkkien peräkärryjä kavennettiin 2.6metristä, jos erikoiskuljetusmitoilla sais ajaa vain sillä perusteella että niin huvittaa menetellä ?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257Lainaa:
2 § (11.7.1997/670)
Määritelmiä
4. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan. Jakamatonta kuormaa ei voida sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa.
Kuten yllä olevasta lainauksesta ilmenee, ei se suinkaan riitä, ettei kysestä sohvaa saa kyseisellä peräkärryllä mahtumaan yleisiin mittoihimn,
*) = kuten ei riitä lipputangon kuljetukseen 3.9:n metrin kuorman peräylityksellekään perusteeksi se, ettei juuri
kyseisellä kuorkilla onnistu kuljettaminen ilman erikoiskuljetusmittojen käyttöä, vaikka joku liikkuvan poliisin hesarille lausuntoja antava herra toisin kuvittelisikin.
Vaikka tuo pykälä on jo vuodelta 1992, on se silti ajantasassa mukana finlexissä, onko jollain perusteluita esittää ettei se olisi vieläkin voimassa ?
Veneitä traikulla kuljetettaessa kaikkein yleisimmin rikotaan tätä pykälää :
Lainaa:
48 §
Kuorman sitominen
1. Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60° kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten.
Lähes jokaisessa traikkukuljetuksessa liinat kiristetään pystysuoraan veneestä traikkuun kyseistä pykälää räikeästi rikkoen, eikä mitään erityistä syytä käyttää 90 astetta vaakasuorasta poikkeavaa sidontaa todellakaan löydy. Kuorkin lavalla kuljetuksissa veneet kiinnitetään yleisesti samalla lailla väärin ammatti kuljettajien toimesta, ja siinä riskit liikenneturvallisuudelle ovat paljon suuremmat, sillä vapaa matka on pidempi, eikä veneen alla ole veneen muotoon sovitettuja tukia kuten traikuissa. On todella harvinaista nähdä kuljetus, jossa kuorman sidonta on asiallinen ja lain mukainen käytetystä kalustosta tai kuskin ammattimaisuudesta riippumatta.