KESKUSTELU

Tuo poistaa vain särkymisongelmat. Keinopainovoimassa vaan ei ole mitään mieltä, sillä painottomuuden hyödyt ovat suuremmat kuin sen haitat.


Kysymyksessä ei olekaan se, että onko se mahdollista vaiko ei, vaan siitä, onko se järkevää.

Ei se Lintsillä ollutkaan vaan Huvipuisto Seiterässä (joskus aikoinaan) joka taitaa vieläkin kierrellä ympäri Suomea ja on törkeän kallis. Sama tivoli on muistaakseni Kotkan Meripäivillä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Joutsan Joutopäivillä muistaakseni. Penskana kävin itse ja nyt on omia penskoja. Ymmärrän hyvin isän kiroamiset.

Painekattila oli iso punainen härveli, sen sisälle mentiin seisomaan sisäpuolen einille ja sitten se pyöri ja taisi noustakin. Ihan kiva laite.

No ei kyllä ole minä kävin siinä muutama vuotta sitten ja sen jälkeen oli karmea olo. En tiedä miten laite nousee, mutta muistan että siinä tunsi olevansa pää alaspäin.

Painovoimasta on kuitenkin monenlaista hyötyäkin. Ja ota nyt huomioon, että koko aluksen ei tarvitse pyöriä. Miehistön tilat voivat sijaita pyörivissä osioissa, jolloin miehistön terveys ei kärsi jatkuvasta painottomuudesta, kun vastaavasti painottomuutta vaativat kokeet yms. voidaan suorittaa painottomissa tiloissa.

Eikä mihinkään laskeutuja/"orbiter" tyyppisiin aluksiin kannata edes harkita mitään keinopainovoimaa, ellei siitä oikeasti voida tehdä jotain pientä ja huomaamatonta "painovoimageneraattoria", sillä eihän tuommoisilla pienillä aluksilla kovin pitkiä aikoja kannata oleilla muutenkaan, ja pyörivät osastot tekisivät laskeutujasta tarpeettoman suuren.

Ja mitä aluksen kääntämiseen tulee, niin keinopainovoimaa kannattaa käyttää nimenomaan pitkillä planeettojen välisillä lennoilla. Näillä lennoilla ei taas paljon kääntyillä, sillä kääntyily kuluttaa polttoainetta, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä kohteen sijainti saapumishetkellä tunnetaan jo kauan ennen laukaisua, eli toisinsanoen alus voidaan kääntää oikeaan suuntaan jo hyvissä ajoin.

Ehkäpä taisteiluristeilijälle tälläiset pyörivät osastot olisivat haitta, mutta eipä nyt ihan vähään aikaan olla rakentelemassa mitään sen kaltaisia taisteluristeilijöitä. Itse en oikein jaksa edes uskoa että avaruudessa koskaan nähtäisiin sen kaltaisia taisteluita mitä scifissä usein kuvaillaan. Avaruudessa kuitenkin tahtovat etäisyydetkin olla jo melko pitkiä, ja silloin pitkän kantaman aseet jylläävät, ja kun joku automaattisesti maalinsa hakeutuva ohjus laukaistaan suurta risteilijää kohden, niin siinä vaiheessa on oikeastaan ihan samantekevää miten nopeasti se pystyy kääntymään, sillä ohjus kääntyy kuitenkin huomattavasti nopeammin.

Juuri tuon takiahan ei suuria taistelulaivojakaan enää tehdä. Nimittäin kun ohjus ei paljon erottele laivoja niiden koon mukaan. laivasta-laivaan-ohjus on aina tarpeeksi suuri pamauttaakseen reiän laivan panssareihin, ja suurempaan laivaan on oikeastaan vain helpompi osua, ja maalinhakututkakin lukkiutuu sujuvammin. Jopa suht pienessä hävittäjässä voi helposti kuljettaa sellaisia pommeja joilla uppoaa isompikin risteilijä. Ja sama pätee myös painottomassa tilassa, ohjuksen kestäviä panssareita ei käytännössä voi tehdä, ja toisaalta riittävän suuri ohjus mahtuu aika pieneen alukseen.

Voi kerpeleen perkele. Et tainnut lukiossa fysiikkaa opiskella? Olen pettynyt tähän tiede.fi:n keskustelun tasoon. Jossain yläasteen tietotasolla yleensä mennään.

Eipä tarvitse olla fysiikkaa lukenut että näihin tietää vastauksia...

Ilmeisesti en ole vielä tarpeeksi fysiikkaa lukenut mutta mitä jos olisi sen pyörivän jutun keskellä ja tönäisisi itsensä kohti pyörivää reunaa. Missä vaiheessa "painovoima" osuisi häneen.

Ei se painovoima osu missään vaiheessa, ellei pyörivä huone taklaa henkilöä liikkeelle. Mikäli astronautti on paikallaan suhteessa huoneeseen on tilanne huono. Mutta jos nautilla on keskustasta lähdettäessä sama kulmanopeus kuin huoneella, niin kehänopeus kasvaa ulospäin mentäessä ja samoin painovoiman tuntu. Jos pömpeli pyörii liian kovaa, ei ulkokehältä edes jaksa kavuta sisemmälle.

Kiintoisa kysymys. Eikös siinä keskelläkin ilma pyöri akselin vauhdissa mukana jolloin ilma pyrkii pakkautumaan reunoja kohti. Ja mitä suuremmalla kehällä ilma pyörii akselin ympäri ja mitä kauempana keskiöstä, niin sitä kovemmin se myöskin puskee (ilmanpaine lisääntyy) keskeltä kohti reunaa kulkevaa kappaletta kokoajan kiihdyttäen kappaletta mukaansa kovempaan vauhtiin liikkeeseen akselin ympäri, jolloin mitä kovemman vauhdin kappale -spiraalin muotoisella radallaan- kohti reunaa saa, niin sitä nopeammin liikkeen jatkuvuus vie kohti reunaa eli "painovoima" alkaa vaikuttamaan. Toisinsanoen ilmamassojen mukana jyrkkenevällä spiraalinmuotoisella radalla ja kokoajan kiihtyvällä vauhdilla alkaisi kohti reunaa kulkemaan. Tämmöinen minun mutuni asiasta...

Mikähän muuten olisi ilmanpaine siinä keskellä ? Kuinka ohut ? Riippuu tietysti kehän halkaisijasta ja pyörimis nopeudesta...

Tuollaisen pyörivän avaruusaseman (siis tyyliin ainoassa oikeassa avaruuscifissä "Avaruusseikkailu 2001" käytetty) aikaansaama keinopainovoima ei ole mitenkään ongelmaton. Nimittäin sellaisessa häiritsee kovastikin tuo pyörimissuuntaan vaikuttava Coriolisilmiö (Coriolisvoima).

Jos avaruuspyörä on kilometrin halkaisijaltaan niin sen ulkokehälle saadaan noin 1 g:n "painovoima" kunhan asema pyörähtää ympäriinsä kerran minuutissa. Mutta näinkin ison aseman keinopainovoimassa eläminen olisi kyllä hieman hankalaa. Nimittäin jos vaikkapa heität "ylöspäin" (siis keskustaan päin) omenan niin se alastullessaan ei osukaan käteesi vaan se tulee alas joitakin metrejä sinua edempänä. Tilanne on myös mielenkiintoinen kun alat kävelemään ulkokehältä aseman "puolia" pitkin kohti napaa, siinä voi mennä suuntavaisto ja vatsakin sekaisin!

Itse asiassa kerran 45:ssa sekunnissa sen pitää pyörähtää ympäri jos halutaan 9.807 m/s^2. Eikä ne ongelmat niin suuria ole, verrattuna painottomuudesta aiheuttuviin haittoihin. Pitkistä painettomuusjaksoista ihmisen elimistö voi saada pysyvää vahinkoa.

Ilma painaa noin 1.3kg per kuutiometri, ilman normaalipaine on noin 100 000 pascalia. Siitä voit laskea (integroimalla) kuinka paljon se ilman paine kasvaa reunalla.

Tulee vähän myöhässä tämä kommentti (teksti kirjoitettu n. vuosi sitten), mutta kun vasta viime aikoina löysin omille kotisivuilleni linkin täältä:



En vieläkään usko, että avaruusaluksilla / -asemilla on koskaan keinopainovoimaa, vaikka käytössä olisi laite, joka tekisi keinotekoista gravitaatiota energiaa kuluttamatta - saatikka, että käytettäisiin pyörimisliikettä keinotekoisen gravitaation tekemiseen. Teknologisesti ainakin nämä pyörivät alukset voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia, siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, että onko painovoimasta mitään hyötyä aluksella / asemalla ja siitä, kuinka paljon kalliimmaksi (sekä rakentaminen, että ylläpito, että myös riskienhallinta ts. onnettomuuksien hinta) tulee keinopainovoimaistettu asema kuin painoton asema?

Painovoimasta ei tietääkseni ole juurikaan hyötyä tekniikalle, ja jos sitä jossain tarvitaan, niin sen kaltainen efekti voidaan luoda paikallisesti sentrifugilla. Painottomuudesta uskoisin sen sijaan olevan huomattavasti hyötyä, kunhan sitä opitaan kunnolla hyödyntämään.

Ihmisen fysiologialle painottomuus aiheuttaa haittoja, se on totta. Näistä luukato on varmasti kaikkein hankalin, samoin kuin lihaksiston surkastuminen - periaatteessa nämä haittatekijät tarkoittavat sitä, että mikäli ihminen viettää tarpeeksi aikaa painottomuudessa, sopeutuminen takaisin painovoimaan voi käydä mahdottomaksi. Eli toisin sanoen, ihminen, joka viettää tarpeeksi aikaa painottomalla aluksella, ei voi enää koskaan palata Maapallolle. Näin varmasti onkin.

Mutta kysymykset kuuluvatkin sitten, että 1) pitääkö ihmisen viettää avaruudessa niin pitkiä aikoja, ettei enää voi palata, ellei aluksella ole keinopainovoimaa? 2) Ehkä tulevaisuudessa avaruudessa asutaan pysyvästi, jolloin herää kysymys, että tarvitseeko avaruudessa asuneen ihmisen enää palata Maapallolle?

Kysymys 1) Automatiikka kehittyy jatkuvasti, jolloin jossain vaiheessa tulevaisuutta ihmisen läsnäolo avaruudessa ei ehkä enää olekaan ollenkaan tarpeellinen. Mikäli tähän ei mahdottomia aikoja mene, niin ihmistä varten ei kannata rakentaa aluksille / asemille keinopainovoimaa. Kysymys 2) on paljon haasteellisempi, enkä siihen osaa sanoa juuri muuta, kuin että intuitiivisesti tuntuisi siltä, että mikäli tulevaisuudessa jotkut ihmiset asuvat avaruudessa pitkään, niin he lopulta haluavat unohtaa "painovoimahoidot", koska eivät kuitenkaan koskaan laskeudu Maapallon pinnalle.