KESKUSTELU

Minikaivuri ja bobcatit ovat sangen mainioita kun remontoidaan talojen kellareita minne ei ison koneen irtokauhakaan mahtuisi. Noissa hommissa isoilla koneilla ei tee yhtään mitään joskaan niille ei naureskellakaan. Lapiomiehetkin ovat nykypäivänä edelleen sangen tarpeellisia.

Gyltössä Turun saaristossa on puolustusvoimien linnake mukavasti rakennettuna maan uumeniin. Ei siellä vaatteet kaappiin homehtuneet kosteuden takia, mutta siivouspalvelua oli 4 kertaa päivässä pölyn takia. Ehkä oli riittämätän ilmavaito tms.

Kosh pippeleineen vaan sorakasaa tonkimaan.

Todella rakentava ja hyvin perusteltu argumentti aiheesta.

Ei isoa monttua kannata millään pienellä vehkeellä alkaa kaivamaan tuntiveloitus kun on kutakuinkin sama onko kyseessä 1.5t kone vai 30t kone. Joten siinä mielessä "pippelin" koolla on merkityksensä.

Mikäs siinä jos haluaa tuhrustaa 3 metriä syvää monttua tippa vehkeen päässä pikkukoneella. Se on jokaisen oma valinta.

Cat 2900 sillä on kiva pistellä (kun pääsee ajelemaan) ja hetkittäin tippa vehkeen päässä.

Kaverini tuossa juuri kertoi kuinka oli pilarit ängetty suoraan multaan ja routa niitä heitellyt, niin naapuri olisi alennuksella suoristanut kymppitonnilla. Kaverini sanoi paskanmarjat ja teki tunkilla saman homman paljon halvemmalla kuin naapuri koneiden avittamana alennuksella.

Kuhan tuli mieleen. Koneen käyttö on monille mukavuutta tuloksen sijaan..

Juu toki ja moni pelto on alunperin ojitettu käsin.

Ostin ehkä joskus Lapista käytöstä jääneen TVH.n santakuopan kiinteistölaitokselta. Sellaisen penkkaan olisi helppo tehdä. Laatta alle, valuharkoista seinät ja muottiprofiilin päälle betonilaatta holviksi. Kosteussulku, hiekkaa, kosteussulku, hiekkaa, pintamaa. Hiekka olisi helppo vyöryttää penkasta 18 tai 22 metrisellä pyörivällä. Luvitta kaikki ettei näkyisi missään rekistereissä.

Herää kysymys.

Miksi sen tekisin?

Routaraja riippuu ihan maalajista ja siitä, onko alue lumeton.

Ei se routa varmaan Oulussakaan jossain lumen peittämässä savimaassa juuri puolta metriä syvemmälle mene edes kovina pakkastalvina?

Eristeellä saa sitten ihmeitä aikaan. Jo 50 milliä styroxia muuttaa hommaa kummasti, roudaton syvyys muuttuu kahdesta metristä 20 sentiksi.

50 milliä ei taida ihan Oulussa riittää lumettomalla alueella suojaamaan roudalta, mutta 70-80 milliä riittää jo.

Niin, noinhan se roudalta suojautuminen sitten tehdään ellei perustamissyvyys muuten ole riittävä. Routaraja määritellään muistaakseni niin, että se on syvin syvyys jonne routa yltää tilastollisesti kerran viidessäkymmenessä vuodessa. Siis useimmiten se on selvästi ylimitoitettu, voi olla ettei routa koskaan ole niin syvällä.

Routa on maalajikysymys. Hyvin läpäisevässä moreenissa sitä ei ole. Savi ja humus sekoitteisissa se esiintyy työntäen kiviäkin ylös maasta jonka vanhat pellonraivaajat oppivat hyvin kun raivatussa pellossa aura yllättäen karahtikin kiveen ja raivaustyö oli paikoin loputon.

Palatakseni tähän holvimaisen katon valupulmaan, voisiko muotin kuitenkin tehdä lumesta. Meinaan, että jos syksyllä olisi pohjat ja osa seiniä sekä kantavat sisäseinät valmiina ja talvella sitten kasaisi mökin sisälle lunta jonka pinnan vielä jäädyttäisi. Kun lumi olisi muokattu mieluisan muotoiseksi, peitettäisiin se 20cm sahanpurukerroksella ja kevytpeitteellä. Sitten vain odoteltaisiin kevättä ja kun yöpakkasista olisi päästy, valaisi betonin ja jämähtämisen jälkeen odoteltaisiin kuukausi tai pari lumien katoamista ellei haluaisi lumen sulamista edesauttaa.

Ja voisihan rakenne olla sellainen että kantavia seiniä olisi vain reilun metrin verran jonka jälkeen holvikatto jo lähtisi nousemaan. Talo olisi ikäänkuin kaarihalli jonka päädyt olisivat avoinna jolloin lumimuottia pääsisi purkamaan isollakin koneella. Päätyseiniin sitten lecaharkosta, tiilestä, tai sitten vaikka puusta pystyseinä ja ovet ja ikkunat. Pystysuorille sivuseinille voinee mättää hiekkaa ja muuta maa-ainesta kunhan huolehtii kosteussuluista ja routaeristeistä. Katon voinee kosteussuojata ja villoittaa kovavillalla jonka puolestaan päällystää huovalla.

Miten lie, voisiko valussa käyttää kevytbetonia, semmoista missä olisi betonin seassa leca-soraa? Betoniin saisi lisäilmaa ja sitä kautta eristävyyttä. Jos katossa olisi jänneväli vaikkapa 10m, kuinka paksu valun tulisi olla ja kuinka paksulla raudoituksella? Jos edes mittakaavan saisi tietää materiaalikuluista. Lähinnä että olisiko mokoma kovastikkin kalliimpi kuin jokin perinteisempi rakennustapa?




j

Puolipallo on hyvä säästämään materiaalia ja energiaa käytön aikana koska tilavuus suhteessa pintaan on suuri ja tuulenpaine pieni. Sen teon omngelma on muotin tarve joka on suurin kustannuserä yksittäisessä rakennuksessa. Tämän ongelman ratkaisuksi lumimuotti on hyväkin jos se sallii valun teon. Legalla kevennetty, metallilujitettu pakkasbetoni voisi toimia. Kovaksi tampattu ja jäädytetty lumi kestää mekaanisesti valun kuorman. Kestäähän pintajäätynyt keväthanki miehen kävellä. Samaa kaarta voi käyttää muotin sekä valun tasoitteluun. Valutyön rytmi on nopea ja hoituu pumppuauton avulla.

Miten estetään märän betonin valuminen puolipallon muotoisen lumimuotin päältä alas reunoille ?

samanlailla kuin liukuvalussa. ei ole pakko ottaa lirua. notkistimen käyttö veden sijaan myös nopeuttaa betonin jähmettymistä.

jos muuten pelkää että tuo lumi sulaa niin ainahan voi sahanpurua levittää pinnalle kerrokseksi.