KESKUSTELU

Tähän vuodenaikaa joutuu omakotiasukas, kuten minäkin, miettimään ostaako ja kauinka paljon polttopuuta. Omaan yhden varaavan takan ja siinä olen vuosittain polttanut jonkun kuution klapeja.

Koska en omista metsää, kyselin ostaakseni 4-5 irtokuutiota puuta. Edullisimmillaan saisin ne n 45€ irtokuutio kotiin.

Monet kertovat kuinka mahtavat säästöt saa lämiitämällä puilla.
Päätin kuitenkin laskea, kannattaako investointi, eli mitä maksaa puuenergia per kWh.

Eri taulukoista yhdistelin sekaklapin (20% kuivaa) irtokuution polttoarvoksi
816 kWh ja jos hinta on 45€ 100% hyötysuhteella 6 senttiä / kWh.

Sähköyhtiö veloittaa 6,3 senttiä. Säästö on aivan minimaalinen, jos lainkaan. Voiko tämä pitää paikkansa, vai teinkö jossain laskuvirheen?

Siirtomaksu kannattaa lisätä sähkön hintaan. Vasta jossain lehdessä käytettiin 13 senttiä/kwh hintaa. Taisi olla keskiarvo.

Tarkistin juuri Fortumin laskusta.
Tuohon tulee päälle 5,5 senttiä siirtomaksua veroineen. Yhteensä sähkö 11,8

Mikähän lienee varaavan takan hyötysuhde? Onko jossain arvoita/mitattua tietoa?

Riippuu takasta. Mitä vanhempi, sitä huonompi lienee hyötysuhde.

Mutta olisi kiva, jos jostain löytyisi jotain keskimääräisiä arvoja.

jos vielä lisää sen takan tms. hankintakustannuksen 3000...4000 euroa + asennus niin ei kannata kun takaisinmaksuaika on 10...20 vuoden hujakoilla

Älä polta puuta - polta viljaa. Jyviä saat alkaen 60-80 eur/tonni, ja lämpöarvo luokkaa 4000 kWh/t.

Hinnaksi tulee siis pari senttiä / kWh

Tuleehan noista mahtavat säästöt kun keväällä tekee iltaisin parin kuukauden ajan metsässä ja pihalla klapihommia ja heinäkuussa kärrää valmiit puut vajaan odottamaan lämmityskauden avausta. Puilla lämmitettäessä on mukava iltaisin ja aamuisin sytytellä tulet ja kantaa kassillinen tai muutama sisälle vajasta ja emäntäkin saa pientä puuhaa kun siivoaa puuroskat sisältä.

Säästöjä syntyy kun maksaa oman työn palkat verovapaasti suoraan säästötilille jokaisesta minuutista jotka on tehnyt lämmityspuiden eteen.

Itse olen todennut, että lämmityspuu metsässä on ilmaista, mutta klapeihin sitoutunut työmäärä nostaa ostopuun arvon korkealle.

Säästöihin voi vielä lisätä sen merkittävän lisäarvon mikä syntyy kun siemailee viiniä vaimon kanssa omien takkapuiden lämmössä ja loisteessa.

Puita kannattaa polttaa kun energian hinta on suurimmillaan ja kulutus korkeinta elikkä joulun ja uudenvuoden tienoilla.

Löytyy varmaan tutkittuakin tietoa, mutta lienee 45 - 75 %. Paremmaksikin voi saada.

Enpä lähtenyt etsimään, onko energialaskelmasi oikein. Osoitteesta: "http://www.metsakeskus.fi/web/fin/palvelut/puuenergia/puupolttoaineet/polttopuu_lisatiedot.htm" löytyi mm. arvio 4,1 kWh/kg (20%:n vakiokosteudessa). Kannattaa muutenkin lukaista juttu.

Toinen tutustumisen arvoinen on osoite: "http://www.mottinetti.fi/". Sieltä löytyy mm. energialaskuri mallia helppo.

Työtehoseura Ry on myös ansioitunut polttopuun tutkimuksessa. Julkaisi aikoinaan oikein hyvän perusoppaan polttopuun käytöstä. Kehitys on korjannut vissiin TTS:n sivuilta pois yhtä sun toista, kun en enää sitä löytänyt. Kannattaa kuitenkin vilkaista.

Yksi polttopuukäytön hienouksista on monet mittaustavat. Käytit yksikköä irtokuutio, joka on vissiin sama kuin ns. heittokuutio eli kalikat sekaisin. Pinokuutiossa klapit on ladottu - ainakin jotenkin. Jos lakin voi heittää pinosta läpi - kannattaa vaihtaa polttopuukauppiasta. Irtokuutiossa lienee keskimäärin noin 0,40 kiintokuutiota.

Polttopuuta voi myös ostaa monenlaisena, jos on varastotilaa. Halutessaan saa kuntosalia halvemman hyötyliikuntaharrastuksen. Jos ei itseä huvita voi tietysti antaa pokasahan ja kirveen vaimollekin, jolloin on kyllä syytä varmistaa, että pakotie on esteetön.

Mitenkäs on takan vaatiman korvausilman tuoman kylmän ilman vaikutus kokonaistulokseen? Mitä kovempi pakkanen, sitä kylmempi korvausilma on jostain reiästä tultava sisään. Sähkölämmityksen kanssa voi elää umpiossa pakkaskauden.

Jos motivoituu hommaan jostain syystä kybällä, niin säästö on satarosenttia.

http://www.tulikivi.fi/tulikivi/Saastolaskuri

Jotain tasoa 0.01-0.015 kWh per ilmakuutio menee kovalla pakkasella enemmän ylimääräiseen ilman lämmittämiseen. Kovalla taulukoiden selaamisella löydät palamisyhtälöt ja vaadittava ilmamäärä / puukilo, josta sitten voi laskea tarkemman hävikin prosentteina tuotosta.

Olen itse laskenut, että yleensä takka ennemmin nostaa asunnon jälleenmyyntiarvoa, kuin laskee.
Riippuu tietysti ostajasta...
Takaisinmaksuaika laskettuna pelkällä energiansäästöllä kaikki muut arvot ym. unohtaen, ostopuuta käyttäen on pitkä!

Oma periaate takan laitossa oli, että ei saa olla täysin riippuvainen sähkölämmityksesta ja sähköstä.
Kuten Saw totesikin, sitä voi katkoksen tullen käyttää myös ilmanvaihtoon.
Nuukimmat laittavat niitä piippulämmittimiä, jotka esimällittävät paluuilmaa... Tarkemmin en niistä tiedä.

Yhteen väliin sähkölaitokset nostivat kilvan hintoja ja tuli sellainen jääräpäinen idea, että mieluummin maksaa halkoenergiasta pienvalmistajille vaikka enemmän kuin sähköstä/KWh, kuin samasta energiasta suuryrityksille.


Mitä tuohon teoreettiseen säästöön tulee:
Olen pienessä 70m2 paritalossa laskenut, että viereisessä asunnossa on mennyt kovina pakkasina 40KWh enemmän sähköä/vrk pahimmillaan (asukas ei kotona).
Vaikea sanoa tarkkaan, olen tyytynyt tarkkuuteen, että kertalämmitys säästää "muutaman euron" per lämmitys.
Tehokkaimmin saisi energian halosta, kun lämmittäisi joka toinen päivä max, kun takka jo ihan kylmä.
Eniten saa sähkömkulutustaan vähennettyä, kun lämmittää joka päivä tai kovimmilla keleillä jopa 2x/vrk. Hyötysuhteen uskoisin laskevan tällöin.
Heittokuutiosta halkoa maksan noin 30-35e tuotuna. Joko sekaa tai koivua, mitä milloinkin, en ole nöpönuuka mitä poltan.


Ketjun aloittajalla on kyllä asiasta jyvä, monella menee ihan överiksi homma.
Muistan, kuinka uutisissa käsiteltiin viimetalvena Viron tuontipuujuttuja. Siinä oli joku nuorehko, olisiko ollut insinöörismies, joka luokkaa 150m2 asuntoaan avotakalla lämmitti joka päivä. Uumoili säästöjen olevan "ainakin tuhat euroa"

suomessa on paljon hoitamattomia metsiä joissa voi käydä ilmatteeksi raivaamassa omat polttopuut "palkaksi" metsän hoidosta.

tuossa yksi palsta jossa on muuan kymmenen hehtaaria sekametsää jossa on kovasti raivattavaa. joka kolmas motti myyntii (rahat puoliksi), yksi metsänomistajalle ja yksi itselle tekopalkaksi. polttoaineet tulee metsänomistajalta.

Puulla säästää tosiaan kun klapit saa omasta metsästä, ja jos ei laske omalle työlle tuntipalkkaa. Suoran sähkölämmityksen rinnalle vois miettiä ehkä ilmalämpöpumppua, COP (hyötysuhde) taitaa olla helposti 3 tai 4? Tosin ei kovimmilla pakkasilla enää taida antaa tarpeeksi tehoa

Jos metsää löytyy ja on semmonen tunne että vuorokaudessa on turhia tunteja niin mikäpä siinä hyvillä keleillä on työstää klapeja

Bonusta hyvässä takassa on leivinuuni ja puuhella. Jos asuu maaseudulla ja tulee pitkä sähkökatkos voi vielä laittaa ruokaa, keittää vettä jos esimerkiksi on sähköpumppuinen kaivo eikä saa kraanasta katkon aikana. Nostaa investointia toki.

Maalämpö on ihan varteenotettava jos rakentaa taloa. Investointikustannukset on kovat (lähinnä poraus), mutta nostaa jälleenmyyntiarvoa kun ostajalle voi sanoa että energia on ilmaista. Mutta sama kuin ilmalämpöpumpussa, kovimmilla pakkasilla pitää käyttää lisäsähkövastusta. Eipä tuosta tosin karmeita kustannuksia tule. Takaisinmaksuaika, jos taloa ei myy, on varmaan pitkä.

Lämpöpumpun hankin keväällä ja sillä olen lämmittänyt koko syksyn. Siinä on selkeästi parempi hyötysuhde (säästö) ainakin näillä keleillä kuin puita polttelemalla.

Ongelma on, että talo on kaksikerroksinen ja alakertaa ei saa lämmitettyä pumpulla. Olenkin miettinyt, että voisi olla viisaampaa ja helpompaa hankkia alakertaan toinen lämpöpumppu puiden hamstraamisen sijaan.

On varmasti viisasta polttaa puuta kireimmillä pakkasilla kun lämpöpumppu ei toimi,

Talo on 125 neliötä ja viime talven sähkönkulutus ilman lämpöpumppua 20 000 kWh. Mielenkiinnolla odottelen kuinka paljon kulutus pienenee tulevana talvena.

PS Sinnipirtti: viestissäsi oli viittaus "tuossa on". Eli oliko tarkoitus kertoa joku paikka, minulla ei sellaista näy. Kiinnostaa, koska aikaa on.