KESKUSTELU

Olen jo pidempään haaveillut rakentavani päässä pidettävän videokameran, jossa olisi kaksi minikokoista kameraa ohimoilla, sekä binauraaliset korvamikrofonit. Teoriani on se, että tällaisella päähän sidotulla kameralla kuvattu video - binauraalisen äänen kera - antaisi erittäin todentuntuisen "ensimmäisen persoonan" vaikutelman, kun sitä katselee 3D:nä ja kuulokkeilla esim. Vuzix-videolasien kanssa.

Lähtökohdaksi voisi sopia esimerkiksi Adrenaline Camerasta saatavat minikokoiset taktiset videokamerat ja kannettavat minitallentimet.

Ongelma on kuitenkin tämä: jotta laite olisi järkevä käyttää, haluan sivuuttaa työvaiheen jossa kahden erillisen kameran ja tallentimen videomateriaalit jälkikäteen yhdistetään yhteen videoon, ja äänikin yritetään vielä synkata. Tämä kun vaatii lisätyötä ja klaffin käyttöä. Tavoitteena olisi siis saada kahden kameran kuva sekä binauraalisten mikkien stereoääni yhdellä kertaa samaan videotiedostoon. Kyllä: videon vaakatarkkuus tällöin puolittuu, mutta en pidä sitä suurena ongelmana.

Puuttuu vain se kriittinen osa: pieni, kannettava yksikkö, joka ottaa sisään kahden videokameran outputit (komposiitti), synkkaa ne, ja litistää / miksaa ne yhteen videokuvaan vierekkäin, ja outputtaa videosignaalin minitallentimelle sopivaksi. Sellaisia ei ainakaan muutamien iltojen nettihakujen perusteella ole olemassa. Ainoa vähänkään lähelle osuva laite jonka löysin on VJ-käyttöön tarkoitettu kallis ja raskas pöytävideomikseri jossa on valtavasti ominaisuuksia, yhtenä niistä kahden videokuvan yhdistäminen 3D:videolle.

Itse teoriaani olen jo testannut: olen minikannettavani, otsaan hikinauhalla kiinnitetyn Minoru 3D-webkameran ja korvamikkien avulla nauhoittanut aitoa kolmiulotteista ensimmäisen persoonan videota binauraalisilla äänillä. Kyllä, näytin todella dorkalta niin tehdessäni. Vaikutelma on varsin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti tekniset rajat tulevat vastaan: minikannettavan teho ja kaista ei vaan riitä, ja video pätkäisee ikävästi puolentoista sekunnin välein. Tehokkaammalla minikannettavalla kuvaus voisi ehkä onnistua paremmin, mutta uuden kannettavan hankkiminen pelkästään yhtä koetta varten ei tunnu järkevältä - kannettava + webcam on joka tapauksessa liian raskas ja hankala päälle puettavaksi kokonaisuudeksi.

On myös olemassa Vuzix Wrap 920AR -videolasit joissa on kamerat silmien edessä, mutta ne on tarkoitettu Augmented Reality-sovelluksiin, eikä niissä ole tukea minkäänlaisille mikrofoneille.

Onko olemassa komponentteja joilla kuvailemani kaltaisen videomikserin saisi kolvattua kasaan?

Osta kaksi Contour -kynäkameraa ja editoi video jälkikäteen editissä mieluiseksi. Saat toteutettua homman vieläpä 1080p -resolla jonka voit myöhemmin skaalata pienemmäksi tai ajaa tärinänpoiston tai tehdä mitä mieleen juolahtaakaan.

Kannattaa myös tehdä vaikka ballistisesta gelatiinista korvalehtiä matkivat härpäkkeet, jotta myös etu- ja takaosa tulee ääneen mukaan.

Hiukan mietin asiaa ja kyllä toi vaatis vähintään jotain atomin tuplaprossua, eikä marginaalimarkkinoiden erikoistuotteet ole mitään kovin halpoja. Millään Arduinolla on ihan turha edes lähteä yrittämään hommaa kasaamaan.

Onhan toki vaikeutena esimerkiksi kahden erillisen kameran tarkasti yhdensuuntaisiksi saaminen (ja pienen vinouden voi helpommin korjata jälkikäteen editissä), mutta kun minä niiiiin haluaisin rakentaa sellaisen välivaiheettoman 'suoraan purkkiin' -ratkaisun.

Millaista Contour "kynäkameraa" suosittelet? Kaikki googlella löytämäni olivat aika isoja ja tarkoitettu kypärään kiinnitettäviksi.

Suosittelen sellaista "isoa" kypärään kiinnitettävää kameraa joiden samansuuntaiseksi virittely on puhdas mekaaninen pulma ja vieläpä sangen helppo toteutettava. En sitten tiedä minkälaista näkymätöntä kameraa olet arvellut käyttää ja kuinka niiden suuntauksen toteuttaisit.

Pointti vain on että tee miten haluat, kunhan koetin tarjota käyttökelpoisen vaihtoehdon.

Mitä nyt tarkoittaa välivaiheeton suoraan purkkiin ratkaisu? Sen pitää olla tehokkaampi kuin älypuhelin ja älypuhelimen kokoinen? Niin ja sen pitäisi olla halpa, jonka takia pitäisi kolvailla?

Kolvaaminen on näinä päivinä aika kallis prosessi. Opin sen kantapään kautta viimeistään suunnitellessani texasin sirulla D-vaffaria. Siru maksoi valmiin tuotteen verran. Jäi rakentamatta.

Kaksi videosignaalia sisään, yksi side-by-side -kuvainen videosignaali ulos. Mielellään scanlinet synkattuna. Tällöin riittää yksi tallennin, johon side-by-side -3D-video ja binauraalinen ääni menevät kaikki yhteen videotiedostoon joka on jo valmiiksi synkassa; ilman että tarvitsee jälkeenpäin editointiohjelmassa yhdistää kaksi erillistä videota.

Selitin tämän jo ensimmäisessä viestissä.


Adrenaline Camera -lafkan kamerat ovat analogisia, joten laitteenkin tulee olla analoginen. Vaikea verrata "tehokkuutta". Useamman kuvan yhdistäminen on vanha videokikka, on tehty varmaan jo 60-luvulta asti. Tuskin videomikserit silloinkaan olivat älypuhelinta tehokkaampia.


Sen pitäisi olla olemassa, ja sen takia pitäisi kolvailla. Tuollaisia ei nähtävästi myydä missään.

Voisikohan esimerkiksi tällainen kuva kuvassa -piiri olla osa kokonaisuutta?

En silti ymmärrä miksei kahden kameran kuvaa voisi jälkikäteen editoida? Tämä toimenpide kun on sangen yksinkertainen, pahimmillaan joutuu jopa lähes minuutin uhraamaan aikaa jonka jälkeen kone renderoi yksikseen juuri niin kauan kuin videon pituus, resoluutio, pakkaus ja koneteho vaativat. Lisäksi tällä tosiaankin saisi vielä hurjanpaljon paremman tarkkuuden.

No sanotaan vaikka niin että pyykkikone joka pesee ja laskostaa pyykit olisi jymymenestys tavallisten pesukoneiden, jotka vain pesevät, rinnalla.

Monet nykyiset saatavilla olevat 3D-videokameratkin kuvaavat suoraan yhteen tiedostoon jossa kaikki on valmiiksi synkassa. Semmoisen saa vaikka huntilla. Mutta yhdessäkään niistä ei taas ole ulkoista mikrofoniliitäntää jotta binauraalisia mikkejä voisi käyttää.

Tässä videopätkässä:
http://www.youtube.com/watch?v=ZWg2M4-pR_I

... on binauraalinen ääni, ja se on kuvattu ensimmäisessä persoonassa. Kuulokkeet päähän. Se ei ole 3D, mutta ihan mielenkiintoinen pätkä joka tapauksessa. Tästä voinee mielikuvituksellaan ekstrapoloida millaista videota ja ääntä saisi aikaan kameralla joka on silmien tasolla, stereoskooppinen, ja yhdistettynä binauraalisiin mikrofoneihin.

Tässä toinen vastaava, siinä on käytetty muovista tekopäätä, silikonikorvia ja korvissa olevia omni-mikkejä:
http://www.youtube.com/watch?v=3FwDa7TWHHc

Oletko ottanut huomioon ettei tuommoisella satasen kameralla saa järin hyvää kuvaa etkä voi säätää "silmien" väliä tarpeen mukaan? Nyrkkisääntönä, 3D -kokemuksen maksimoimiseksi, on saada objektiivien keskipisteiden väli n. 1-2% etäisyydelle suhteessa kuvauskohteen etäisyyteen. Eli jos kuvaat 100m päässä olevaa kohdetta, tulisi kamerat sijaita 1-2m päässä toisistaan edellyttäen ettei etualalla ole mitään oleellista. Lähempänä olevat kohteet taasen vaativat kameroiden kieroon katsomista, jos halutaan pilkkua viilata.
Nämä huomiot siksi, että äänen puolella vaikuttaisit perfektionismiin pyrkivältä vaikkakin normistereoparilla pääsisi jo kyllin pitkälle. Miksi siis tehdä kompromisseja kuvankaan puolella?

Kyllä. Siinä toinen syy miksen noihin ratkaisuihin ole päätynyt. Kolmas syy on se ettei noita kameroita saa kiinni päähän riittävän lähelle silmien tasoa ja etäisyyttä, jotta binauraalinen ääni ja ensimmäisen persoonan kuva yhdistyvät kokonaisuudeksi (kuvan on seurattava pään liikkeitä, kuten korvatkin tekevät).

Jos ostaisin kaksi Adrenaline Cameraa, joutuisin ostamaan myös kaksi tallenninta, käynnistämään ne suunnilleen yhtaikaa ja käyttämään klaffia, eli tarvitsisin aina avustajan ja jälkieditointia. Siitä on vielä aika pitkä matka jokamiehen yhdellä napinpainalluksella toimivaan 1st person binauraaliseen 3D-kameraan.

GoPro tarjoaa boksia jolla kaksi kameraa saa yhteen, synkkaan ja käynnistymään yhtaikaa, mutta siihen ei saa kiinni ulkoista mikrofonia (ja niiden oma äänenlaatu on surkea), eikä kokonaisuutta saa silmien korkeudelle. Lisäksi kameroiden välimatkaa ei voi säätää.

Ihmisen omien silmien väli on optimaalinen 3D-kuvaukseen niin kauas kuin lähellekin kuvatessa, sillä ihmisaivot pitävät silmien väliä vakiona jota ne käyttävät etäisyyden ja kokojen arvioimiseen.

---

Seuraavaksi helpointa taitaa olla kokeilla teoriaani käytännössä 2D-kuvalla. Eli tilaan tuollaisen adrenaline action camin ja otsanauhan jolla kameran saa ohimolle, ja käytän sen kanssa binauraalista mikrofonia. Enkä yritä vielä saada kuvaa 3D:ksi. Kuva tulee olemaan hieman sivussa äänestä epäsymmetrisesti suhteessa korvien sijaintiin (toisella ohimolla), mutta toivon ettei se haittaa kokonaisuutta, varsinkin jos käyttää laajakuvaa.

Tee sellaset mikrofonit mitkä mahtuvat korviin niin luultavasti siitä saisi realistisimman vaikutuksen. Nappikuulokkeiden tapaiset mutta käänteiset versiot. Kuulokkeista saa periaatteessa mikrofonit mikäli laittaa mikrofoniporttiin (yllätys, yllätys, kokeiltu on) mutta huonolla laadulla ja ääni taitaa tulla monona. Sopivasti kun leikkelee johtoja ja laittaa sähkömiehen teippiä niin siitä voisi saada kelpo pelin kun yhdistelee mikrofonin ja kajarien osasia. En tiedä kun tällaista projektia en ole tehnyt.

Silmälasikamerat voisi olla siitä hyvät että niillä saa katsekontaktin ihmisiin kelpommin.
Tärkeää siinä on se että leveys on silmien väli ja myös mahdollisimman lähellä silmiä. Jos kamerat on suunnattu väärin että ei katso silmiin niin voi olla vähän erikoinen fiilis esim jos kamera kuvaa henkilön rintoja kokoajan puhuessaan tälle. Kuvaaja itse ei näe sitä kuvaa mitä kuvaa niin se asemointi pitää olla tärkeää.

Minulta löytyy jo ammattitason kalibroidut Soundman OKM II-binauraalimikrofonit, sekä erittäin kätevä Roland CS-10EM -mikrofoni joka toimii samalla myös nappikuulokkeina (kaksi liitintä). Samat napit korvissa voi siis sekä nauhoittaa että myötäkuunnella ilman vaihtorumbaa. Harvinaisen kätevää.

Core Soundilla on myös varsin hyvä tarkoitukseen sopiva mikrofoni:
http://www.core-sound.com/mics/1.php