KESKUSTELU

Jos suomalaista rakentamista pääsee vertaamaan Irlantiin, näkee kuinka ensiluokkaista työtä täällä on tehty jopa -70 luvulla. Joka ei tätä usko, käväisköön parilla tuopillisella Irlannissa toteamassa sikäläinen naurettavan surkuhupaisa rakennustyyli jossa home, eristeiden puute ja toimimattomat lämmitysratkaisut ovat ominaisuus, ei vika.

Juu mutta ennen olikin paljon enemman aikaa kaytettavissa rakentamiseen ja ammatti miehilla (Jatkilla) oli " ylpeys" tehda hyvaa tyota joka nyt puuttuu lahes joka rakentajalta.

Talo valmistui materiaalien mukaan ja jos betonin piti kuivua niin tehtii jotain muuta eli rakentaminen ei keskeytynyt.

Nopeus syntyy ian ja kokemuksen kautta joten tuo elaman mittainen "kisalli"/oppisopimus olisi paras koulutus kuten saksassakin on viela nykyisin.

Ensin tyo kunnolla valmiiksi ja sitten vasta palkka

Oon tehny talon jos toisenkin hulluina vuosina 80-luvun loppupuoliskolla. Nyt on materiaalit muuttuneet paljon ja määräykset. Siitä huolimatta osaisin yhä tehdä talon joka toimii, jos saisin tehdä sen oman pääni mukaan tavoilla jotka tiedän toimiviksi. Taloja vaan ei tehdä sillä systeemillä, kas siinä pulma.

Rönötän tässä nyt sohvalla 60 senttisten täystiiliseinien sisällä, ja totean, että tätä ei monikaan rakenne voita. Vastaavasta rakenteesta on mustaa valkoisella tutkimuksesta jonka allergialiitto teki rakennuttaessaan Helsinkiin 90-luvulla kerrostalon 60 sentin täystiili ulkoseinillä. Rakenteissa ei myöskään käytetty eloperäisiä luuliimatasoitteita ja muita allergisoivia materiaaleja. Sai hyvät kehut niin asumisen kannalta kuin energiataseenkin kannalta joka oli samaa luokkaa kuin saman ajan elementtikennostoissa.

Miksei muuten ok-taloja tehdä samanlaisista elementeistä kuin kerrostaloja? Kerrostalossa se on halvinta, mutta miksei se ole ok-talossa? Onko autonosturin vuokra kalliimpi tuntia kohti kuin torninosturin?

Varmaan tehtäisiin jos löytyisi ostajaa omakotitalolle joka näyttää 70-luvun kerrostalolta

Kyllä monet talopaketit kootaan elementeistä kuin legot, esim. juuri Älvsby, ks. video

http://www.youtube.com/watch?v=fLqUEZmHFyA
http://www.youtube.com/watch?v=xQ2hRdiA ... re=related

Kaikenkaikkiaan talo ei ole huono jos se on hieman "hutera" eli talo hengittää. Ongelma syntyy jos halutaan tehdä talosta liian energiasäästäväinen. Ennen tyypillistä oli myös päivittäinen esim. 5-10 minuutin huoneiston täystuuletus eli ovet ja ikkunat vähäksi aikaa auki. Sitä voisi keväästä syksyyn suositella vaikka joka päivä. Samoin talvella lauhoilla keleillä. Lisäksi leivinuunien käyttö ovat erittäin tehokas ilmanvaihto.

Homma Suomessa alkoi mennä pieleen kun yritettiin tehdä taloista liian energiataloudelisia. Lisäksi yksi juttu - miksi muovia edelleenkin käytetään eristeenä jos kerran tervapaperilla päästäisiin samaan tulokseen?

Vaajataloissa (mm. Hämeenlinnan asuntomessutalo) ei ole tuuletusaukkoja sokkeleissa ollenkaan (!), tätä yritetty kompensoida kuivurilla. Jos kuivuri on suljetussa tilassa en ihan heti ymmärrä, miten se voi kuivattaa. Älvsbyhus käyttänyt myös kuivuria huonolla menestyksellä.
"Hengittävä" rakenne: Ei ymmärrä. Kuka tai mikä siellä rakenteessa hengittää? Oikea tapa rakentaa on tehdä vaipasta mahdollisimman tiivis (ei hallitsemattomia vuotoja) ja tehdä kunnollinen ilmanvaihto ts. koneellinen sisäänpuhallus ja koneellinen poisto ja säädetään se oikein.
Nämä "hengittävät", yleensä paljon orgaanista materiaalia sisältävät rakenteet olivat ok aikana, jolloin kosteusrasitus oli PALJON vähäisempi kuin nykyään. Pesutilat olivat erillisessä rakennuksessa eikä vettä tullut sisälle kuin ämpäri kerrallaan keittiöön.
Muistaaksen Ralf Lindberg on antanut voimakkaita lausuntoja juurikin tiiviin vaipan ja oikein järjestetyn ilmanvaihdon merkityksestä.

Väärää tietoa, niin kovin tavallista. Lukekaa Kailaa!

Hengittävyydellä ei ole mitään tekemistä huteruuden kanssa. Nykyiset talot ovat huteria eivätkä hengitä. Hengittäminen tarkoittaa vesihöyryn läpäisevyyttä, ei vetoisuutta. Talo voi olla ja tulee olla jämerä ja erittäin ilmatiivis, mielellään täysin vedoton ja samaan aikaan hengittävä. Hengittävyys tuhotaan muovilla ja/tai paksuilla maalikerroksilla. Sen tuhoaminen onnistuu erinomaisen helposti myös vetoiseen taloon. Vastaavasti eristekerros voi olla miten paksu tahansa ilman että hengittävyys kärsii. Niin kauan kuin se koostuu esim. puun tapaisista materiaaleista (tai savesta ym.) rakenne hengittää, eli se ei liity juuri mitenkään myöskään energiatehokkuuteen. Hengittävä rakenne saattaa jopa vähentää ilmanvaihdon tarvetta, jos alustavat tulokset siitä, että vesihöyryn lisäksi myös hiilidioksidi läpäisee hengittävän rakenteen saa tukea.

Vetoisuus syntyy ilmaraoista ja kylmäsilloista. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä hengittävyyden kanssa.

Myös väite kosteusrasituksen lisääntymisesta on väärä. Sotien jälkeen kosteusrasitus oli päin vastoin moninkertainen nykyiseen verrattuna. Joka huoneessa nukkui monta ihmistä, oli ahdasta. Kuuma vesi keitettiin hellalla, lapsia paljon, pyykit ja vaipat pestiin nyrkkipyykillä ja kuivattiin naruvirityksillä asuinhuoneessa. Kylpyhuoneita ei juuri ollut, hiuksia pestiin käsienpesualtaassa jne. Asumisen ahtaudessa jo uloshengitysilmakin synnytti huomattavasti vesihöyryä.

Sen aikaiset rakenteet kuitenkin enimmäkseen kestivät, koska muoveja ei käytetty.

.. Ja käytiin ulkona paskalla.

Pikemminkin rakennuttajien. Faija - vaikka doku onkin - kertoi ettei hänen tekemät peltikatot kymmentä vuotta pitempään kestä johtuen tiukoista aikatauluista ja huonoista rakennusmenetelmistä, joille hän ei mitään voi. Jos asiakas haluaa huonon peltikaton, on se hälle annettava kun standarditkin ovat kunnossa. En ikävä kyllä muista mitä peltikattoa hän suositteli. :/
[/quote]

Konesaumattua peltikattoa, on 'villi' arvaus.

(Konesaumaus siis suomennettuna tarkoittaa, että on käsin tehty paikan pällä eikä tilattu tehtaalta valmispeltejä.)

Se liitty jotenkin siihen saumaamiseen kyllä. Muistaakseni se oli juuri ne valmispellit joita hän välttää..

Hyvällä syyllä. Kattomestarimme mukaan niiden tiiviys on viimekädessä aluskatteen varassa, siis ohuen muovikelmun! Muistelenkin niille luvatun kymmenen vuoden takuun.

Paksupeltinen konesaumattu kestää hyvin hoidettuna vuosisatoja. Mikäs pisnes se semmoinen olisi.

Aivan! Niinhän se sano siinä saumakoulutuksen ohessa.

Asia vaan ei ole niin yksinkertainen. Tiettynä aikoina vuodesta tuuletus jopa pahentaa ongelmaa... (ulkoa tuleva ilma tuo lisää kosteutta tilaan!)

Entisaikain "rossipohjan" toimivuus perustui lämpövuotoon. Ei onnistu moinen fuskupohja enää nykyisillä rakennusnormeilla kuten tavoite on rakentaa passiivitaloja!