KESKUSTELU

Ihan normimökiltä tuo kuullostaa, Eihän delta 3-5 astetta kovin montaa wattia vaadi jos mökki on edes jotenkuten tolkullisesti tehty (= seinä muutakin kuin lautaa ja pahvia, sisällä ei kovasti tuule ja nurkissa vedä)

1930-luvulla rakennettua, lautarakenteista huvilaa seurasin tuonne 2000-luvulle. Huvilaa asuttiin kesäsisin, talvet oli kylmillään. Sähköjä ei edes ollut. Seinät lisäeristetty 1950-luvulla halteksilla ja uudet tapetit.

Ei siellä mikään home kasvanut. Olihan se keväällä sillä tavalla kolea, että sytyteltiin tulia päiväretkillä ennen varsinaista sisään muuttamista. Kunnon makuupussilla olisi tosin mainiosti pärjännyt muutenkin, kerran niin teimmekin.

Talon edesmennyt isäntä, Oulusta lähtöisin, piti täkeimpänä aloittaa puulämmitys jo elokuussa, vaikka aivan lämmintä vielä. Tämä hänen mukaansa esti rakenteiden kostumisen. Talvipakkasilla kosteus ja siten lämmitystarve jäi mukaansa huomattavasti alhaisemmaksi, jos rakenteet oli loppukesän ja alkusyksyn lämmityksellä pidetty kuivina.

Tänään oli HS:n pääkirjoitussivulla hyvä kolumni omakotitaloasumisesta. Todettiin, että sen pitäisi olla luvan varaista, koska niin monet eivät osaa lainkaan huolehtia talostaan. Kolumnissa oli pari kohtaa, jotka ovat hyviä kannanottoja tähän keskusteluun. Mm:

"Jos vanha talo vie sekä rahat että ajan ja marraskuulle venyvät remontit eturauhasen, niin ei uusi talokaan välttämättä ole helppo ratkaisu. Omakotitaloja viritetään yhä teknisemmiksi. Lattian alla hyrisee ryömintätilojen kuivaaja ja ulkoseinällä ilmalämpöpumppu. Passiivitaloissa on kaiken maailman antureita ja koneita siirtelemässä ilmoja oikeisiin paikkoihin oikeita väyliä pitkin. Sekä rakentajalta että asujalta vaaditaan paljon. Jopa ilmalämpöpumppu muuttuu osaamisrajoitteisen käsissä koneeksi, joka ei lämmitä vaan syö sähköä. Ei voi olettaa, että peruskorhonen ymmärtää kytätä, onko ryömintätilan kuivuri käynnissä vai sammuiko se ukkosella. Ja kun nollaenergiatalossa avaa ikkunan väärällä hetkellä, koko ilmanvaihto sekoaa ja talo humahtaa homeeseen."

Kirjoittaja, Paavo Rautio on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Kirjoittaja, Paavo Rautio on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Tuon kun lukee, niin voi unohtaa koko tekstin. Mitä painoarvoa on HS:n pääkirjoitustoimittajalla puhumassa rakennusteknisistä asioista
Ironiaa teksti täynnä, vai et hometta pukkaa ikkunaa avaamalla

Jätimme kerran ostamatta erään pienkerrostaloasunnon, jossa ikkunan avaaminen oli tehty teknisesti mahdottomaksi. Jotta koneellinen ilmanvaihto ei häriytyisi.

Ihan sama painoarvo kuin sinunkin kirjoituksillasi. Ei sen enempää eikä vähempää.

On kai sillä sentään suurempi ajatellen yhteiskunnallista vaikutusta. Lukijoita lienee useampi. Ja minusta on aivan paikallaan useamman miettiä, haluaako ja onko todella sopiva omakotielämiseen. Jos esim. puutarhan hoito ei kiinnosta pätkän vertaa vaan talon ympärillä on vain akuankkapiha viherasfaltteineen (puutarhasuunnittelijoiden haukkumanimi nurmikolle), hyvä rivitaloasunto tai parvekkeellinen kerrostalo voi olla paljon parempi. Pääsisimme kaavoittamasta näitä postimerkkipihoja, joita ei käytetä muuhun kuin auton ja fillarin säilytykseen. Sitten päästäisiin kaavoittamaan reilumpia pihoja niille, joita pihaelämä ihan oikeasti kiinnostaa. Kulosaari tai Töölö/Kruununhaka on vaan erilaisuudessaankin kivempia asumismiljöitä kuin Espoo.

Ei voidakkaan, Rautio on siinä oikeassa. Mutta toisaalta, kyllä tekniikan kanssakin pärjää. Tarvitaan opetusta. Sitäpaitsi, homma on väärin viritetty, jos peruskorhosen pitää vahtia ryömintätilaa. Kyllä teknologia joutaa sitä vahtimaan ja hälyttäään korhosen jos jotain hälyttävää muutosta on. Näin se tekniikka pitää valjastaa ihmistä palvelemaan eikä päinvastoin. Nyt asia ei aina näin ole, mutta se on vain asennekysymys. Vaatikaa parempaa teknikkaa ja ratkaisuja.

Yksi: lämmittäminen slloin kun lämmitystarvetta ei ole, on tuhlausta.

Kaksi: Saahan sitä uskoa vaikka joulupukkiin mutta vanhan isännän sumeat mielipiteet eivät fysikaalisiksi faktoiksi muutu vaikka kuinka mutuilisi. Veden olomuotomuutos vaatii elokuussa tasan yhtä paljon energiaa kuin joulukuussakin - jos uskoo että "rakenteiden kuivaus" sitä energiaa nielee...

Pysytäänpä taas tässäkin säikeessä tieteellisen viitekehyksen ja fysikaalisen maailmankuvamme varassa eikä satuilla aivan huuhaata. (koskee erityisesti Mimeitä)

Virhe.

'Vanha isäntä' oli kansainvälisen tason fyysikko. Mökki oli vapaa-ajan harrastus, jonne matkusti virka-autolla soföörin kuljettamana.

Muistelen että itse olet valittanut ilmankosteuden lähentelevän ysikymppiä syksyisin. Lämpimässä ilmassa se tarkoittaa varsin suurta vesihöyrymäärää absoluuttisesti mitattuna. Minun nähdäkseni edesmenneen isännän idea oli jokseenkin sama kuin se sinun koneellinen kuivaamisesi, vain perinteisellä puuenergialla toteutettuna.

Tutkimustietoa en ole tästä kaivanut. Tuli vain juurikin hOxin jutuista tuo mieleeni.

Hyvä tietää että vastustaa lämmittämistä esim. silloin kun talossa ei asuta.

Tässä on tuon clou, paljon kosteutta ja suht lämmin > hometta. Myöhemmin talvella korkea suhteellinen kosteus ei aiheuta todellakaan samanlaisia ongelmia, osin varmaan alemman lämpötilan asioita hillitsevän vaikutuksen takia, osin alemmasta abs määrästä johtuen.

MLT

Aivan. Onneksi viestisi perässä on LOL ja WINK. Totuudenhäiväähään siinä ei ole pätkääkään. Minäkin haluan nähdä sen "kansainvälisen tason fysikon", joka väittää, että vedellä on eri höyrystymislämpö marraskuussa kuin elokuussa.

Viestisi täyteen keksittyyn satuperään viittaa sekin, että:
Harvemmin myöskään fyysikoita tituleerataan "vanhoiksi isänniksi", koska mielikuva vanha isäntä viittaa vähän muunlaiseen perinteeseen kuin fysiikkaan. Harvemmin myöskään urallaan pärjäävillä fyysikoilla on aika ajella lämmittelemään jotain mökkejä jonnekin, limusiinilla tai ilman. Entisaikain uuneja kun ei ihan vartissa lämmitetä...



Ei siihen tutkimustietoa tarvitakkaan. Lukion fysiikan tunnit hereillä istunut tietää, ettei viestissäsi ollut ns. hevon p**siiin järkiä.

Herrat, insinöörit ja tumpelot lainsäätäjät pilasivat terveen rakentamisen!

Nykyinen rakennuslainsäädäntöhän velvoittaa jo kaiken maailman pumppujen, puhaltimien, imureiden ja ilmatorvistojen asennukseen uudessa rakennuksessa. Jotka vaativat jo melkoisen määrän tietotekniikkaa kaiken seuraamiseen ja yhteensovittamiseen. Talon asukkaalle jää enää maksajan osa, sillä laskua kertyy, kun LVI-huolto käy pari kertaa vuodessa panemassa pumput, suodattimet ja muut säädöt kohdalleen. Laitteiden tuoma säästö on todennäköisesti melko olematon. Lämmitysenergiaa saattaa säästyä, mutta vastaava määrä euroja valuu muuta kautta busneksen pyörittäjille.

Mietin aikoinaan ostanko vanhan rintamamiestalon, vai rakennanko uuden. Arvonnan voitti onneksi rintamamiestalo. Väitän, että kokonaistaloudellisempaa omakotiasuntoa tuskin löytyy, kuin vesikiertoisella keskuslämmityksellä lämmitetty, painovoimaisella ilmanvaihdolla (joka nykyään on kielletty) varustettu "rinturi". Lämmön tuottaa öljypoltin ja lämmön säätää ulkoilmaohjattu automatiikka. Huoltomies on käynyt kerran - vaihtamassa uuden ölypottimen, yli 30 vuotta ne kaksi sähkömoottoria, kiertovesipumppu ja poltin ovat toimineet moitteetta. Eikä ilman laadussa tarvitse tinkiä, sen voin taata.

En oikein jaksa ymmärtää, mikä tuossa laitteiden ihannoinnissa on niin hienoa, että kaikki pitää koneistaa. Vaikka taloni eristys on 60 luvulta, asun halvemmalla, kuin kerrostalokaksion yhtiövastike on. Repikää siitä satasianne kaikkeen tekniikkaan, mutta vaihtoehtojakin nykyrakentamiseen olisi, jos laki ei kaikkea kieltäisi. Eikö nykyihmisellä ole jo muitakin kohteita rassattavaksi kuin talotekniikka, joka pittäisi olla huomaamatonta ja yksinkertaista?