KESKUSTELU

Asun -59 rakennetussa täystiilitalossa. Tilaa on enempi kuin tarvii ja talvella on osa huoneista välillä peruslämmöllä. Alkuperäiset ovet ja ikkunat, katossa purueristys, painovoimainen ilmanvaihto ja puukeskuslämmitys. Mikähän olisi kustannustehokas ja järkevä lisäeritys, jolla asumismukavuutta lisäisi? Meinaa seinät olla aika kylmät näillä pakkasilla.

Olen ajatellut sisäseinäeristystä ja ikkunoiden vaihtoa eniten käytetyissä tiloissa. Vanhat kiertoveden rautaputket kannattaisi varmaan vaihtaa muoviin ja piilottaa lisäeristeeseen? Miten pitkään muoviputki kestää kiertovesilämmityksessä? Nykyiset putket on noin 30-v vanhat.

Minä itse en tekisi mitään, eli en vaihtaisi ovia tai ikkunoita (elleivät ne ole pilalla) enkä ainakaan virittelisi lisälämmöneristeitä. Asumismukavuus niistä voi vähäksi aikaa parantua, mutta samalla menee hieno täystiilitalo piloille. Jos välttämättä haluat lämpimämmät seinät, niin vaihda asuntoa.

Finnfoamia sisäpintaan. Ja kipsiä päälle.

Tai miksi ei PURia, jos rahaa riittää. Tulossa myös vakuumipaneleita ja aerogeelipaneleita. Mutta ne voivat olla aika tyyriitä.

Kiertoveden rautaputket kyllä kestävät. Älä turhaan vaihda ellei jostain syystä ole hajoamassa. Ikkunoihin laita lisälasit ulko ja sisälasien väliin. Laita vaikka mittatilaustyönä tehdyt lämpölasit jos on tilaa. Vaihda tiivisteet / pistä karmiteippiä rakoihin.

Tarkoitatko piloillemenolla esteettisiä asioita vai homeongelmaa?
Ulkoseinä on 37 cm paksu. Mitään ulkovuorausta en kyllä missään nimessä ajatellut. 53 vuotta vanha talo, eikä yhtään ulkomaalausta! Mitä nyt vähän ikkunoita.
Ajattelin ekologista ja halpaa vaihtoehtoa: ulkoseinän sisäpuolen puruseinävuorausta ja tuulettuminen sisäpuolelle, niin ei tule kastepisteongelmia.

Mutta tulisiko seiniin pakkasilla jännitteitä ja halkeamia, jos osa seinästä olisi sisäpuolelta eristetty paremmin?

DOF-lämpö -nimisen softan testiversion voi ladata ilmaiseksi linkistä http://www.dof.fi/www/index.php?lang=fin&page=proglampo
Tuolla voit esim tarkistaa kastepisteen.

En tosin ole varma että minkälaisia rajoituksia testiversioon on asetettu mutta kannattaa kokeilla.

Tarkoitin sekä esteettisiä että rakenteellisia arvoja. En ole rakennusalan asiantuntija, joten en osaa sanoa, aiheuttaako sisäpuolinen eristys homevaaran tai rappauksen varisemisen. Sellainen vaara kait kuitenkin on olemassa.

Kastepisteongelma syntyy, kun seinän lämmöneristys paranee. Tuuletuksella et tähän pysty vaikuttamaan paitsi tuulettamalla niin paljon, että lisälämmöneristeestä ei enää ole mitään hyötyä.

Nykyään yritetään kompensoida rakenteellisia remontteja tekniikalla, mutta noin vanhassa talossa se ei onnistu.

Ohjelmoitavien termostaattien avulla huoneiden lämpötilaa voidaan alentaa automaattisesti öisin ja kotoa poissa ollessa. Tutkimusaineistomme mukaan tällä saavutetaan keskimäärin lähes 15 prosentin säästö lämmitysenergiassa.

Kuvan perusteella voi suositella seinien panelointia ja eriste voi olla styrox kuten minulla 1954 rakennetussa rintsikassa. Yläpohja on helppo eristää. Ikkunat voi tiivistää, jos ei kondensoi. Ilmanvaihto on kysymysmerkki, jos puukattilan teho ei riitä.

http://www.tekniikkatalous.fi/multimedi ... 26294a.jpg

Joskus aattelin, että pitäsköhän puukattilalle tuoda oma paloilmakanava ulkotilasta, tuskin se kaipaa lämmitettyä sisäilmaa...

Jos ikkunoista ei vedä ja karmit eivät ole mädät, älä tee niille mitään.

Yleensä tiilitalo on vedoton ja tiivis, joten vilpoisuus ulkoseinissä ei juuri haittaa, jollei tapanasi ole nojailla seinään. Nojailualueelle voit laittaa kattoon vaikka säteilylämmitimen.

Villi veikkaukseni on, että talosi vuotaa lattiasta, olisiko kylmäsiltaa ulkoseinän vierellä?

Mitäs jos tuulettaa ilmalämpöpumpulla? (Toki pitäisi tehdä eristetty kanava ulkoseinälle.)

Hormeista yksi on leivin uunin toisio ilmalle, ja siihen saa haaran auki sisälle eli uuniin voi työntää muurin kenties lämmittämää paloilmaa tai kiertoilmaa sekoitettuna ulko/sisäilmana.

Riippuu siitä kumman ilman entalpia on suurempi, miten se edistää paloa. Kylmää pakkasilmaa en tulipesään syöttäisi mistään.

Niin jos laittaisi ruuvin/radiaaliroottorin katolle suojattuun kouruun joka pysyy lämpöputkilla/sähköllä sulana joka käyttää ulkoseinän tuuletuksen hukkaenergian hyödykseen.

En sitten kyllä tiedä hyötysuhteesta jos päistä tulee jääkylmää ilmaa ja keskeltä tuuletustilan ilma joka tuutattaisiin kaikki sitten harjan alta. Toki hukkaa tulisi jo pitkästä kourustakin, kun se pitäisi pitää sulana.

Toki sisätilan tuuletuksenkin voi johtaa samaan kanavaan.

Ainoa ongelma joka tulee mieleen, on "iiriksien" kontrolloiminen, mutta mäki pystyn koodaamaan sen.

Paitsi en nyt kyllä saa sitä ruuvia radiaalia pyörimään tuulella nyt mitenkään, joten yhtä hyvin se voisi toimia aksiaalimoottorilla. Tosin radiaali vielä harjan päälle variaattorilla niin mukavasti tuuli lämmittää kämppää.

Siis puukattila on rakennettu ainakin 1970 luvulta lähtien pannuhuoneeseen, ja pannuhuoneessa on hormiin johtava kanava. Siinä on oltava teräsovi ilman mitään rakoja. Pannuhuoneen ilma otetaan ulkoa savupiipun kautta perinteisesti tiilitalossa.

Vaihda samalla vaivalla ne kaikki ikkunat. Energiaa säästyy ja veto vähenee vain jos kaikki ikkunat oavt yhtä hyviä.


Ei vaan nimen omaan vaihtoon ja äkkiä! Katsos kun mikään ei ole ikuista, ei edes timantit. Ja tuon ikäiset putket ovat kyllä jo auttamattomasti teknisen käyttöikänsä päässä.