KESKUSTELU

Mitenkäs on, pakkanen kiristyy -10 => -15 asteeseen ja talossa tarvitaan X määrä lisää lämmitystehoa jotta sisällä säilyy sama parinkymmenen asteen normaali asumislämpö.

Sitten pakkanen kiristyy 5 astetta lisää ja kysymys kuuluu, että tarvitaanko tehoa lisää taas X määrä vai enemmän (vai vähemmän) jotta sisälämpö pysyy ennallaan? Kuinka tää lasketaan?

t. vääntöä kahvipöydässä

Lämmitystehon tarve on suoraan verrannollinen ulko- ja sisälämpötilan eroon.

Eli jos sisällä on 20 C niin lämmitystehon tarve on kaksinkertainen kun ulkona on -20 C, verrattuna siihen että ulkona on 0 C. Jos lämpö laskee -> -40 C, niin tehon tarve kolminkertaistuu.

Se vanha nyrkkijuttu on että yksi aste merkkaa viittä prossaa kulutuksessa.

Prosenttia vai prosenttiyksikköä?

Niin se tehontarve on tosiaankin suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen, eli P=C*ΔT. Nyt jos pakkanen kiristyy ulkona 5 astetta, niin uusi teho P1=C*(ΔT+5) ja jos 10 astetta, niin P2=C*(ΔT+10). Tehoa tarvitaan siis lisää P1-P=5*C ja P2-P1=5*C, eli sama määrä.

Pienen korjauskertoimen voisi laittaa siten, että lämmitystarve alka vasta esimerkiksi silloin, kun ulkoilman lämpötila alittaa +12C. Riippuu tietysti asunnossa olevien ihmisten, ja muiden hukkalämpöä tuottavien laitteiden määrästä, sekä eristeistä.
Tämän vuoksi lämmitysenergian kulutus tyynellä kelillä on varmasti yli kaksinkertainen -20C lämpötilassa verrattuna nollakeliin.

Voisi ajatella että rakenteiden rakosista tapahtuva painovoimainen ilmanvaihto on sitä suurempaa mitä suurempi on ulko ja sisätilan lämpötilaero. Kuinka suuri tuon vaikutus sitten on riippuu tietysti siitä että kuinka pulloksi talo on tehty. Ja tietysti jokaisella ovenavauksella häviää lämpöä enemmän kylmällä kuin lämpimällä kelillä.

Menee ot:ksi, mutta ulkona nyt -32c ja sisälämpötila 18,8 astetta (kahden eri mittarin mukaan). Sähköpatterit pysyneet samalla säädöillä koko talven, jos ulkona -10 asteen pakkanen on sisälämpötila 19.9 astetta. En oikein näe enää syytä palata 23-25 asteen huoneenlämpöihin..

Samahko täällä, lämpö asettuu sinne 20+ asteeseen ja nurkkahuoneissa alle pattereilla. Takalla nostetaan sitten 23 ettei pikkujalkasia palella lattialla

Lämmitystehoon on tietysti laskettava mukaan taloussähkö (- ulkovalot) ja ihmisten ja elukoiden tuottama teho. Mutta pitää muistaa vähentää viemäriin menevän lämpimanveden energia.

Säätökäyrää haetaan eri kulmakertoimilla. Mahtava Oumanni tietää tämän.

Teoreettisest lämpövuoto on verrannollinen lämpötilaeroon. Säteilyhukka on verrannollinen absoluuttisten lämpötilojen 4. potenssiiin. -40 asteen tapauksessa lämpöä siirtyy säteilemällä 250 W/m2 teoriassa (100W/m2 20 asteen erolla). Tämän http://www.ekovilla.com/tuotetietoa/tuo ... iikka.html mukaan eristeen K = 0,25 W/mK. Joten 20 cm eristettä johtaa lämpöä 60 asteen lämpötilaerolla 0,25 W/m/K/0,2m*60K = 75 W/m2.
Jos sisäseinä pääsee säteilemään suoraan ulkoseinään säteilemällä poistuu yli kolme kertaa enemmän. Villalla lienee pieni emissiokerroin (jota ei(?) kuitenkaan ilmoiteta,olisiko 0,75? ja lasivilla samaa luokkaa), joten säteilyhukka pienenee. Se kuitenkin voi olla niin merkittävä, että ohuempi eriste ja pari kolme alumiinifoliota tasaisin välein (emissiokerroin 0,04)olisi paljon tehokkaampi eriste kovilla pakkasilla. Tiedän, että tämä tekniikka on käytössä ultra matalia lämpötiloja käytettäessä, alumiinifolioita on useita kymmeniä eristekerrosten välissä.
Lämpösäteily kulkiessaan eristeen läpi emittoituu ja absorboituu muuttuen lämmöksi välillä ja emittoituu jälleen. Luultavaa olisi, että tämä olisi jo K arvossa mukana. Paremmin tietävä kertokoon.

No ei sieltä säteilemällä mitään poistu, ellei eriste ole niin susi, että sen lämpötila ulkoseinässä on merkittävästi ulkoilmaa suurempi. Silloin on kyllä muitakin ongelmia.

Eristekyky mitataan, joten arvo huomioisi myös mahdolliset paranormaalit ilmiöt. Ainoa mikä voi sotkea tilannetta on merkittävästi mittaustilanteesta poikkeavat ilmavirtaukset ja ilmanpaine-erot.

Muuten vakioissa olosuhteissa lämpöhäviöt ovat melko lineaarisia. Eivät aivan, koska jopa tuuletusraossa on hormivaikutusta, joka isommalla lämpövuolla tehostuu. Ilmeisesti myös ulko- ja sisäpinnan mikroilmasto muuttuu ilman tuuletusrakoakin.

Mutua tuo edellinen. Olisiko jossain kuvaajia? Itse olen mitoittanut lämmitystehot lineaarisella laskennalla eikä niissä ole ollut mitään ongelmia. Tosin varmuuskerrointa on ollut aina.

Ilmanvaihto on usein pakkasesta riippuva. Painovoimaisessa voimistuu ellei tehdä mitään. Pakkasrajakohteissa heikkenee. Eli termari estää ison ilmanvaihdon.

Tuli kovin vakuuttavasti paranormaaleine ilmiöineen besserwisser-tyyliin. Näinköhän nimimerkki uskoo asioiden olevan? Mikäli eriste on kohtuullinen, ulkoseinä on aina lähes liikkuvan ilman lämpötilassa.

Ihmettelen vain, miksi suprajohjemagneettien lämpöeristyksissä säteilyä pyritään eliminoimaan monikerrosrakenteella. Miksiköhän myöskin lasitermospullojen ja dewarien seinämät hopeoitiin? Nyt kun ne tehdään ruostumattomasta, välitila on elektrolysoitu kiiltäväksi lämpösäteilyn heijastamiseksi takaisin lähtötilaan. Tiettävästi insinöörien ratkaisut eivät perustu metafysiikkaan vaan kulujen minimointiin.