KESKUSTELU

Sanottakoon nyt ensimmäisenä, että mielestäni toriumiin perustuva ydinenergia on ihan mielenkiintoinen vaihtoehto tulevaisuuden energianlähteeksi sitten kun helposti hyödynnettävät uraanivarat joskus parin tuhannen vuoden kuluttua loppuvat - ja voihan toriumista nousta kova kilpailija jo ennen tuotakin mikäli tekniikka kehittyy riittävästi.

Sen sijaan kaikki tuollaiset "energiakorporaatio" -salaliittoteoriat ovat niin foliohattuosastoa kuin vain voivat. Ilmeisesti monille ihmisille on vaikea hyväksyä, että joku lempiteknologia - sähköautot, alumiinikoriset ruostumattomat autot, energianlähde X (tuuli, aurinko, torium, maasäteily, jne.) - ei tule käyttöön siitä yksinkertaisesta syystä, että se on joko liian kallista tai tekniikka on vielä lapsen kengissä. Tosiasioiden hyväksymisen sijaan kehitellään tarinoita siitä miten suuret korporaatiot murhauttavat nerokkaan keksijän, ostavat mullistavaa tekniikkaa kehittävän yrityksen pois markkinoilta ja lopuksi tuhoavat kaikki piirrustukset ja muut dokumentit "pyhällä hengellä liikkuvasta ikuisesti kestävästä saasteettomasta lentoautosta" tms.

Näiden salaliittouskontojen synnystä saisi varmaankin aikaiseksi hyvän psykohistorian väitöskirjan...

Mitä tarkoittaa "radioaktiivisuutta ympäriltään syövät ominaisuudet"?

Alumiinista toki voi rakentaa automobiilin korin ja rungon. Ja vähän muitakin palikoita.

Energiakorporaatiot ottavat innolla kaikki uudet taloudellisesti kannattavat tuotantomuodot käyttöönsä, jotta eivät jäisi kilpailijan jalkoihin. Auttaa näkemään asiat oikeassa valossa kun ostaa vaikkapa nyt Nesteen ja Fortumin osakkeita tuntuvan nipun. Silloin alkaa toisella tavoin hahmottaa asiaa, kun on energiatuotteen kuluttaja, valmistaja ja myyjä, kaikki yksissä saappaissa..

Kansankapitalismi opettaa ymmärtämään realiteetteja.

tekniikka-ja-energia-f1/thorium-reaktori-t40650.html
Sama teemaa ja Norskeilta voi kuulua vielä asiasta.

Toriumin käytössä on se hyvä puoli ettei synny plutoniumia. Tai no jos tarkkoja ollaan, niin ehkä atomi silloin tällöin, kuten luonnossakin.

Ei siis synny pitkäaikaista ydinjätettä.

Tietääkö joku millaista on U-233 käytös? Viivästettyjä neutroneita ilmeisesti syntyy suunnilleen saman verran kuin nykyreaktoreissa (1.4%), ovathan hajoamistuotteet suunnilleen samat.

Ja toimiiko U-233 kevytvedellä hidastettuna? Jos nämä on ratkaistu, niin eipä siinä sitten pitäisi isompia ongelmia olla. Käynnistys voi tosin olla hankalaa koska torium ei ole fissiili aine.

toisen ketjun linkistä

Jossain oli että kevytvesi käy.

Torimiin perustuvan hyötöreaktorikierron (Th-232 - U-233) etu uraaniin (U-238 - Pu-239) verrattuna on juurikin se että homma saadaan toimimaan termisellä neutronispektrillä. Reaktoriksi käy siis kevyt- tai raskasvesireaktori tai grafiittimoderoitu kaasujäähdytteinen reaktori. Plutoniumin hyötäminen vaatii aina nopeita (esim. natriumjäähdytteisiä) reaktoreita.

Tämä ominaisuus juontaa juurensa siitä että fissiilin U-233:n neutronituotto on suhteellisen korkea jo matalilla neutronienergioilla, kun taas U-235 ja Pu-239 alkavat tuottaa riittävästi neutroneita vasta korkeilla energioilla (ylimääräiset neutronit tarvitaan siis uuden polttoaineen hyötämiseen). Korkeasta neutronituotosta johtuen toriumpolttoaineen viivästyneiden neutronien osuus (n. 0.2 - 0.3%) jää MOX-polttoaineen tasolle, ja selvästi uraanipolttoainetta (n. 0.6 - 0.7%) matalammaksi. Toriumpolttoaineella on kuitenkin muita turvallisuuden kannalta edullisia ominaisuuksia, kuten voimakkaammat reaktiivisuustakaisinkytkennät ja parempi lämmönsietokyky. Ja kun kyse on termisestä reaktorista, niin erot nopeiden plutoniumreaktoreiden turvallisuuteen ovat aika selvät.

Toriumpolttoaine ei tuota plutoniumia. Polttoaineeseen syntyy kuitenkin fissiotuotteita ja muita pitkäikäisiä aktinideja, eli loppusijoitusongelmasta ei päästä eroon. Jos en ihan väärin muista, niin käytetty toriumpolttoaine pysyy jonkin verran uraanipolttoainetta radioaktiivisempana 1000-10,000 vuoden aikaskaalalla, minkä jälkeen aktiivisuus putoaa nopeammin. Toriumin yhdisteet ovat kyllä vielä uraanioksidiakin stabiilimpia, joten radioaktiivisuuden vapautuminen loppusijoitustilasta tapahtuu hitaammin.

Torimkierto vaatii jälleenkäsittelyä, joka on prosessina ilmeisesti jonkin verran plutoniumin erotusta hankalampaa ja kalliimpaa. Plutoniumin kierrätyksestä MOX:ina on vuosikymmenien kokemus, mikä tuo hintaa alas. Toriumpolttoaineeseen syntyy myös muutamaa erityisen voimakasta gammasäteilijää, joten polttoaineen jälleenkäsittely vaatii tehokkaampaa (ja kalliimpaa) säteilysuojausta. Toisinaan tämä jälleenkäsittelyn hankaluus kyllä käännetään eduksikin, sillä U-233 on potentiaalinen ydinasemateriaali.

Toriumpolttoaineella toimivia hyötöreaktoreita on rakennettu ihan käytännössäkin, ja itse asiassa maailman ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala (Shippingport I) toimi viimeiset vuotensa demoreaktorina toriumilla. Kevytvesireaktoreiden lisäksi toriumia on käytetty ainakin kaasujäähdytteisten grafiittireaktoreiden polttoaineena (THTR reaktori Saksassa). Syy siihen että teknologia ei ole yleistynyt on varmaan hinnassa. Eriyisesti polttoaineen jälleenkäsittely nostaa kustannuksia niin paljon että nykyisillä uraanin hinnoilla touhu ei yksinkertaisesti kannata.

Eli toriumvoimaloilla jatkettaisiin ydinvoiman uhkapeliä ja mahdollisesti vielä suuremmilla riskeillä?

Tai sitten voidaan padota kaikki joet, uhrata pellot sun muut tuulivispilöille ja kaikki muu avoin alue aurinkopaneeleille ja polttaa kaikki palava mitä löydetään, että päästään samoihin tuottolukemiin.

Tai sitten otetaan järki käteen ja satsataan ydinvoimaan.

Selitä ne mahdollisesti suuremmat riskit? Se että sinä et tunne tekniikka ei tarkoita sitä että tekniikan kehittäjät eivät tuntisi riskejä ja niiden todennäköisyyksiä.

Zäp viittasi tiettyihin ongelmiin, mm jätteen suurempaan radioaktiivisuuteen ja minulla oli kysymysmerkki lauseeni perässä, koska halusin kuulla hänen mileipiteensä.

Miksi etsit vain ongelmia kaikesta mikä liittyy ydinvoimaan, mikset huomioi koskaan kokonaiskuvaa? Saman teet sitten toistepäin tuulivoiman suhteen ja huomioit vain positiiviset asiat ja suljet silmäsi ongelmilta. Realiteetit olisi hyvä ymmärtää jos haluaa osallistua keskusteluihin asioista.

Yhtä hyvin voin kysyä, miksi sinä et halua käsitellä ydinvoiman riskejä, vaan löydät ydinvoimasta vain positiivisia asioita?

Ydinvoimaan suhtaudutaan nykyään liian huolettomasti ja siksi on oltava niitäkin, jotka muistuttavat, minkä pedon kanssa olemme tekemisissä. Mm Zäp on todennut, että ydinvoimallle on vain hyväksi sellainen kritiikki, joka on asiallista ja siksi pääti esittää kysymykseni. Haluaisitko sinä, että ydinvoiman kaikista riskeistä ja ongelmista vaietaan?

Mielestäni niistä vaietaan jo liikaa ja on syntynyt ydinvoialle myönteinen, homogeeninen mielipideilmasto, jossa ei enää tyydytä toteamaan, että ydinvoimaa tarvitaan siksi, ettei vaihtoehtoja juuri ole tarjolla. Nyt puhutaan jo ydinvoimasta ylivoimaisena valintana, jolle ei edes tarvitse etsiä vaihtoehtoja. Eli ydinvoimasta on tullut valinta sen itsensä takia, ei siksi että tarvitsemme kipeästi lisää energiaa.

Se että laitat värittyneen mielipiteesi perään kysymysmerkin ei tee siitä asillista keskustelun avausta. Tuo oli enemmänkin huono yritys torpata keskustelua.
Miten ydinvoiman riskit pitää laskea uhkapeliksi mutta muiden energiatuotantotapojen riskejä ei. Miksi puhut suuremmista riskeistä jos et osaa edes hahmottaa mistä puhutaan.

Tarkoitin tuolla radioaktiivisuuskommentillani sitä että torium ei ole mikään ihmeratkaisu joka poistaa ydinjätteen loppusijoituksen ongelman vaikka plutoniumia ei polttoaineeseen synnykään. Ero radioaktiivisuudessa (jos sellaista edes on) ei ole niin suuri että sillä olisi käytännön merkitystä.

Omasta mielestäni toriumin suurin etu on se että hyötöreaktorikierto on mahdollista toteuttaa ilman nopeita reaktoreita, eli turvallisuuteen vaikuttavan perusfysiikan suhteen ei tarvitse mennä ainakaan huonompaan suuntaan.