KESKUSTELU

http://www.thorium.tv/en/thorium_reacto ... ctor_1.php

http://en.wikipedia.org/wiki/Thorium

Vaikuttaa käyttökelpoiselta pikku (3 * 15 m, 10 - 100 MW ) reaktorilta ja ratkaisisi sijoitusongelman.

Toriumia on neljä kertaa enemmän kuin uraania ja yhtä paljon kuin lyijyä ja se on edullista jalostaa käyttöön. Sen hinta on 1/10 uraanista. Noissa linkeissä nuo mainitaan ja suomeksikin taitää löytyä.

Mitään mittelöä kiihkoilijoiden kanssa en tästä ala.

Ydinenergiasta kinnostuneille löytyy The Atomic show podcast.

Tätä kirjoittaessa sellaiset 139 jaksoa.

"Tiededokumentti: Ydinreaktion historia
YLE Teema Klo: 17.00 Pvm: 02.09.2009
Muotokuva kahden tutkijan, Lise Meitnerin ja Otto Hahnin poikkeuksellisesta yhteistyöstä ja elämästä. He keksivät, miten atomin ytimen voi hajottaa. Tähän löytöön perustuu mm. atomipommi." telkku.com

----------------

Politisoitu dokkari josta itse tekniseen puoleen ei puututtu mitenkään.

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin toriumin energiasisältö on nolla uraaniin verrattuna jos puhutaan suoraan hyödynnettävissä olevasta energiasta, sillä toriumilla ei ole lainkaan fissiiliä isotooppia.

Koko homma perustuu reaktioketjuun:

Th-232 + n --> Pa-233 --> U-233

missä uraanin 233 -isotooppi on se fissiili energiantuottaja. Kyseessä on siis hyötöreaktori, eli reaktori joka tuottaa enemmän fissiiliä polttoainetta kuin sitä kuluttaa. Prosessi on täysin analoginen nykyisissä reaktoreissa tapahtuvan uraani-plutonium -kierron:

U-238 + n --> Np-239 --> Pu-239

kanssa. Erona on se että toriumin hyötäminen onnistuu termisessä neutronispektrissä (esim. kevytvesireaktori), kun plutoniumin hyötämiseen tarvitaan muuten ongelmallisempia nopeita reaktoreita.

Toriumin käyttö vaatii kuitenkin samaan tapaan jälleenkäsittelyä (syntyneen U-233:n erotus uraanista) ja toista fissiiliä materiaalia homman liikkeelle laittamiseksi.

Ydinfysikaalisilta ominaisuuksiltaan U-233 ei vastaa täysin luonnossa esiintyvää 235-isotooppia, mikä on monella tavalla ideaalinen fissiopolttoaine. Toriumreaktoreilla on nykyiseen uraanipohjaiseen polttoainekiertoon verrattuna kuitenkin suurempien luonnonvarojen lisäksi ainakin se etu puolellaan että polttoaine ei sisällä uraanin isotooppia 238, eikä Th-232:sta synny käytännössä lainkaan plutoniumia ja sivuaktinideja, jotka ovat se ydinjätteen pitkäikäisin komponentti.

Uraani-233 on plutoniumin tapaan potentiaalinen ydinasemateriaali. Toisin kuin plutonium, joka on kokonaan synteettinen alkuaine, U-233 voidaan aika tehokkaasti tarvittaessa "hävittää" sekottamalla suureen määrään köyhdytettyä uraania, jolloin lopputuloksena on ydinaseriskin kannalta luonnonuraaniin tai matalalsti väkevöityyn reaktoripolttoaineeseen verrattava aine.

Norjan toriumvarat ovat muistaakseni maailman toiseksi suurimmat, ja kiinnostus niiden hyödyntämistä kohtaan on ollut viime vuosina kasvussa. Oma veikkaukseni on että aiheesta aletaan herätellä keskustelua viimeistään siinä vaiheessa kun Statoilin rahahanat joudutaan laittamaan kiinni, ja maan talous uhkaa pudota taas turskanpyynnin varaan.

Täsmennettäköön vielä että tässä ei siis ole kyse mistään scifistä, vaan toriumkierrolla toimivia koelaitoksia on kyllä aikanaan rakennettu. Toriumin käyttö vaan koki aika moisen kolauksen muiden jälleenkäsittelyyn perustuvien teknologioiden tapaan kun ydinvoiman suosio romahti 80-luvulla, eikä uraanipolttoaineen hinta kasvanutkaan niin jyrkästi kuin oli ennustettu.

Voisko Norja palkata minut ?

Olen ydinfysiikan asiantuntija, ja ollut vuoden työttömänä.

Päteville on aina töitä, joten et ole pätevä työntekijä alalle.

http://www.ife.no/ife_nyheter/2006/news ... aver_jeep2

Sinne vaan hakemus vetämään. Oletko OSAAJA vai pelkkä asiantuntija? Entä miten on norjankielentaitosi laita?

Mutta vakavasti puhuen, toriumin käyttöä tutkitaan kyllä jo Norjassa:

http://www.ife.no/ife_search?Searchable ... eneralInfo

http://www.dauvergne.com/technology/thorium-vs-uranium/

Siitä saisi energiaa niin paljon kuin öljystä, hiilestä ja uraanista yhteensä.

http://www.iaea.or.at/inisnkm/nkm/aws/f ... 535_a1.pdf
Ominaisuudet

Tuo norjalaisten oma toriumraportti on myös ihan mielenkiintoista luettavaa:

http://www.ife.no/files/news_files/thor ... chmentfile

Voisi.

Mistä tiedät että olet ydinfysiikan asiantuntija ?

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/a ... 62.ece?v=n

Varantojen arvioinnissa ei mainita thoriumia lainkaan? Erään arvion mukaan siitä saa energiaa enemmän kuin hiilestä, öljystä ja uraanista yhteensä.

Toriumia ei varmaan lasketa nykytekniikan kannalta merkittäväksi polttoaineeksi. Tilanne on vähän sama kuin U-238 -isotoopin polttaminen plutoniumina nopeissa hyötöreaktoreissa, mikä nostaisi uraanivarojen riittävyyden tuhansiin vuosiin. Molempiin teknologia on ollut olemassa jo 50- luvulla, mutta sen laajamittainen käyttöönotto on edelleen kysymysmerkki. Uraaninkaan osalta tuo tilasto ei ilmeisesti ota huomioon köyhempiä malmioita, esim. fosfaattiesiintymissä.

Toriumin käyttö rinnastuu muutenkin aika hyvin uraani-plutonium hyötöreaktoriteknologiaan. Molemmissa on kyse fissiilin polttoaineen tuottamisesta fertiilistä materiaalista (U-238 ja Th-232), ja molemmat vaativat polttoaineen jälleenkäsittelyä, jonka hinta raakauraaniin verrattuna lienee se suurin este teknologian käyttöönotolle.

Kuulin torium nimisestä alkuaineesta (nro. 90) muutama vuosi sitten. Se on yleisesti esiintyvä hieman radioaktiivinen metalli, jonka käyttömahdollisuuksia energiantuotannossa on tutkittu nyt hieman pidemmälle.

"Ruotsalainen kemisti Jöns Jacob Berzelius löysi toriumin vuonna 1828 Hans Morten Thrane Esmarkin löytämästä norjalaisesta toriittimineraalista. Berzelius nimesi alkuaineen norjalaisen sodanjumala Thorin mukaan. Aineella ei kuitenkaan ollut paljoa käyttöä, ennen kuin kaasulyhdyn hehkusukka keksittiin vuonna 1885." (wikipedia)

Toriumia on käytetty onnistuneesti katalyyttinä myös uraanireaktorien toiminnassa. Useat palkitut professorit, sekä maailman huipputiedekonsernien keulahahmot ovat viime aikoina nostaneet esiin thoriumin vähäsaasteisena, riittoisana ja rikkaana energiantuotantomuotona. CERNin Nobel-palkittu tutkija Carlo Rubbia väittää, että "tonni toriumia tuottaa saman energiamäärän vaarattomimmilla päästöillä, kuin 200 tonnia uraania tai 3,5 miljoonaa tonnia hiiltä". Lisäksi toriumia esiintyy maapallolla 3-4 kertaa enemmän, kuin uraania. Toriumin saasteet pysyvät vaarallisena "vain" 500 vuotta, kun uraanivoimaloiden jätteet vaarantavat ympäristöä satoja tuhansia vuosia. Tästä syystä useat korkeakoulut, energiayhtiöt ja yliopistot ovat alkaneet tutkimaan torium-reaktoreiden käytännön sovelluksia.

EU:n tutkijat hakivat jo vuonna 2000 apurahaa alkuaineen potentiaalin kartoittamiseksi. Vahvasti ydinteknologiasta taloudellisesti hyötyvän Ranskan EU:n tiederahoituksesta vastaava komitea hylkäsi toriumtutkimuksen omien taloudellisten etujensa vuoksi. Myös lyhytnäköiset suomalaiset ovat kallistuneet vanhan uraaniteknologian puoleen.

Toriumin kaikki ominaisuudet puoltavat sen nousemista 2000-luvun tärkeimmäksi innovaatioksi energiateknologian osalla. Sen energiarikkaus, runsaus ja radioaktiivisuutta ympäriltään syövät ominaisuudet tarjoavat laajan kirjon käyttömahdollisuuksia infrastruktuurin kehittämiseksi.

Ainoa este torium-teknologian kehittymisessä on raha. Energiakorporaatiot eivät missään nimessä haluaisi löydettävän runsasta ja rikasta energianlähdettä. Niin kauan kuin maapallon energiainfrastruktuuri perustuu niukkoihin ja harvojen hallussa oleviin raaka-aineisiin sekä teknologiapatentteihin, voidaan kaikkia yhteiskuntia hyväksikäyttää ja kontrolloida. Torium-teknologian kasvu vaatii ihmisten tiedostusta mahdollisuuksien olemassaolosta, sekä aktiivista toimintaa niin poliittisella kuin teknistutkimuksellisella kentällä.

Energiaongelmat ovat suurin syy maailman epäkohtiin ja niukkuuksiin tällä hetkellä. Jos saamme ihmiskuntana yhdessä vielä joskus kehitettyä runsaan ja "loputtomasti" energiaa tuottavan infrastruktuurin, helpottuu meidän kaikkien elämä huomattavasti. Toriumin on laskettu riittävän ihmiskunnalle ainakin pariksi sadaksi tuhanneksi vuodeksi, jona aikana opimme epäilemättä hyödyntämään tehokkaasti myös auringosta maapallolle virtaavaa ja maapallon ytimen reaktioissa vapautuvaa energiaa.

Uskotteko toriumteknologian lyövän läpi lähivuosikymmeninä? Mitkä ovat toriumin sovellusten suurimmat ongelmat? Ovatko ne ratkaistavissa?

Keskustelua toriumin mahdollisuuksista ja ongelmista tämän otsikon alle, kiitos!