KESKUSTELU

Voi olla näinkin, mutta ainakin XP kyllä puuhailee omiaan aina silloin tällöin.

Omasta kokemuksesta sanoisin kyllä että jos laakerit ovat loppu niin se rutina kyllä kuuluu (ainakin melkein) koko ajan.

Näin on ainakin silloin, jos on indeksointi esim. päällä, tai joku muu ajastettu toiminto.
Noissa puhaltimissa on pronssinen kestovoideltu laakerijuttu. Yleensä noitten puhaltimien käyttöikä vaihtelee kolmesta viiteen vuoten, riippuen tietenkin käytöstä.

Alkoi muuten kiinnostamaan tuon kiintolevyn laakerointijuttu. Sehän laakeroitu vvain toisestä päästä.
Just pyörittelen yhtä avattua kiintolevyä käsissäni. Yritän purkaa sen täysin osiksi. Informoin sitten.
Joku tuossa mainitsi noista tietokoneen pyörivistä osista, niin lisätään siihen vielä CD-asemat ja korppuasema. Tuo ko. ääni ei kyllä niistä tule.
Tosin jos käynnistettäessä on CD-levy pesässä, saattaa sekin aiheuttaa ääntä. Ainakin monessa tapauksessa hidastaa boottamista.

Mutta tosiaan. Käyn kiintolevyn kimppuun. On tietenkin Maxtor, eli noita kahden vuoden kiintolevyjä

Joku aika sitten tyhjentelin muutaman vanhan kovalevyn. mm. fujitsu 3102 mallin 10Gb FAT32. Meinasin pudota pallilta kun se alkoi rutista kun selailin sisältöä. Olisiko levy fragmentoitunut ja lukupää joutuu viilettämään edestakaisin raidalta toiselle. Partitiointi ja formatointi olivat kyllä hiljaista.

Eli miten olisi defragmentointi kovolle.

Jos laakerit on loppu niin sen kyllä huomaa. Kovalevy pitää niin armotonta sirkkeliä ettei sitä jaksa ketään täysjärkinen kuunnella. XP tosiaan puuhailee omiaan aina välillä ja koneen ollessa käyttämättömänä XP eheyttää asemia. Tästä siis varmaan johtuu se rutina.

Vanhasta kovalevystä saa muuten pienellä säätämisellä heikkolaatuisen kaiuttimen http://www.rikkaruoho.com/artikkelit/ar ... hp?kaiutin

Tiedätköhän edes mitä se hardcore tarkoittaa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Hardcore

Kun kerran Tekniikka ja energia-ryhmässä ollaan, niin sinä arvatenkin puhuit tästä: "In nuclear physics, a potential (force) that forbids two nucleons to share the same space."

No niin. Purettu on. Harmi, että mun Sony digi-kamera on takuuhuollossa Ranskassa, joten kuvia en tähän saa. Puran toisen sitten, kun saan kamerani, ja teen siitä www-sivun.

Ensinäkin kyseessä on ilmeisesti Seagate, joku 1 Gt kiintolevy. Kaksi alumiinikiekkoa. Kolme lukupäätä nipussa.
Itse kiintolevyn laakerointi on toteutettu siten, että laakeri on levypakassa itsessään (todennäköisesti kestovoideltu neulalaakeri) ja keskiötappi omalla tiukkuudellaan rungossa.

Pyöritysvoimansa levypakka saa yhdeksästä käämimötikästä, joka on omalla tiukkuudellaan kiinni rungossa. Sähkönsä käämit saavat piirilevyltä neljän piikin kautta. Käämimötiköitten sisällä on rautasydän.

Datansiirto levypakasta tapahtuu siis kolmen lukupään avulla. Lukupäiden päässä on äärettömän ohuet ns. laahaimet. Piti oikein suurennuslasilla katsoa. Ja minä kun kuvittelin, että se data vaan "hyppää" levypinnasta. Tulipahan tuokin selvitettyä.

Lukupäitä liikuttaa kestomagnetoitu pakka, joihin magneettien välissä on lukupään littoinen käämilevy. Tähän levyyn johdetaan ohjausähkö piirilevyltä.
Magneetit ovat todella voimaat. Jopa niin, että ei meinannut pysyä ruuvimeisseli paikallaan, ja kun ne hyppäs yhteen, niin käsivoimin ei oikein saanut irti. Piti vääntää ruuvimeisselillä. Pidän ne palaset kaukana näytöstä (perhana, missä se toinen pala on kun tummentaa tää näyttö). Laakerointi on toteutettu samoin kuin levypakassa, eli tappi runkoon, ja keskiölaakeroitu.

Kiintolevyn pakan pyörimisnopeus oli aikaisemmin 5600 rpm ja nykyään vakiintunut 7200 rpm. Teoreettinen kestoikä kiintolevylle on joissain tutkimuksissa todettu 30. vuodeksi, jos saa pyöriä yhtämittaa tasalämpöisessä paikassa.

Elektroniikka-osa on noissa herkin, ja siitä nuo Maxtorit sitten hajoavatkin, kuin myös muut. Tosin 3,5" kiintolevyt kestävät käynnissä ollessaan liikuttelua, mutta ei iskuja. Muistaakseni 3 g iskuvoimakin saattaa tuhota levypinnan. Laakerointi kestää sen.
Läppäreitten 2,5" kiintolevyt on tehty kestämään erilailla, ja siksi ovatkin todella kalliita. Läppärin saa pudottaa metrin korkeudesta lattialle, ja yleensä edelleen toimii.

Kun saan kameran, niin puran toisenkin ja tarkistan tuon terminologian sekä teen tarkemman selvityksen nettiin.

Tämmöistä täältä purkupajalta

EDIT: Tarkennus tuohon levypakkaan. Siinä on syvennys tälle käämikehälle. Syvennyksen ulkoreunassa on kestomagnetoitu rengas. Tuolla periaatteella toimii myös tuuligeneraattorit, mutta toisinpäin tietenkin. Hymm. Pitääkin tutkia asiaa.

Juuh "Hardcore (HC) on käsite, jota käytetään kuvaamaan jotain ilmiötä, joka edustaa tyylilajinsa kovempaa tai äärimmäistä linjaa."
Hardcore-porno eli kova porno sisältää yhdyntää näyttäviä seksikohtauksia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hardcore
Eli tästä tässä ketjussa virnuiltiin

Kyllä se itseasiassa "hyppää". Nuo laahaimet leijuvat ohuen ilmapatjan päällä silloin kun levy pyörii. Ilmamolekyylien adheesio tunkee niitä levyn ja lukupään väliin, jonka takia siihen syntyy hiuksenohut rako.

Tieto on tallentuneena magneettikenttinä jotka nousevat jonkin matkaa levyn pinnasta ylöspäin ja lukupäähän indusoituu pieni jännite sen pyyhkäistessä magneettikentän läpi. Vastaavasti syöttämällä virtaa lukupään lävitse, syntynyt magneettikenttä kääntää alla olevia kenttiä eri asentoon.

Pienen koon takia paikalliset kenttävoimakkuudet ovat uskomattoman suuria, eikä niitä pysty pyyhkimään yli kovinkaan helposti. Sen takia on mahdollista, että aivan kiekon vieressä on lukupäätä ohjaava erittäin voimakas neodyymimagneettipari, sekä jämerät moottorikäämit suoraan levyn alla.
'

Kiintolevyissä on myös erilliset "laskeutumisalueet" joille lukupää ohjataan ennenkuin levy voidaan pysäyttää. Yleensä kiintolevyissä on myös jousi, ilmanvirtauksesta kääntyvä läppä tai sähköinen varokeino joka heittää lukupään tälle lentokentälle jos kiekko meinaa pysähtyä tai on vaarana että lukupää iskee levyn pintaan.

Kiintolevyn elinikä voidaan laskea myös sen lukupään eliniän kautta. Laahaimet kestävät tietyn määrän lähtökiihdytyksiä ja pysäytyksiä jolloin välissä oleva ilmapatja puuttuu ja lukupää laahaa hetken aikaa kiekon pinnalla.

Tuon ilmapatjan puuttumisen takia kiintolevy ei toimi korkeassa ilmanalassa ilman paineistettua suojakuorta.


Nykyiset kiintolevyt eivät pitkään ulise laakerivian sattuessa. Toleranssit ovat jo niin pieniä, että hyvä jos ehdit muutaman tunnin kuulostella pientä ruksutusta ja ärinää ja viimeinen kirskahdus on ohi muutamassa sekunnissa.

Kuulostelun sijaan kannattaa käyttää ohjelmallista seurantaa, jos vain koneessa toimii S.M.A.R.T hallinta kiintolevyille. Sieltä löytyy tietoa, kuten kiintolevyn lämpötila ja jotkut kiintolevyt pitävät kirjaa käyttötunneista ja levyn yleisestä kunnosta. Yleensä laakerivikaa edeltää lämpötilan nousu ja värinästä johtuvat lisääntyneet lukuvirheet.

Voihan tuo ääni tulla myös tietokoneessa olevasta pienestä kaiuttimesta, joka antaa käynnistyksen yhteydessä äänimerkkejä, että onko kaikki kunnossa tai missä on vikaa yms. Tuskin, uskon että uudella kovalevyllä homma taas toimii hyvin

Siis lukupäät. Niitä on useita. Kun kiintolevy sammutetaan, niin lukupäät siirtyvät sisäkehälle, eli turvapaikkaan. Vanhoissa 5,25" asemissa ei näy käynyt, ja oli kuljetuksissakin oltava varovainen.
Enää ei juurikaan käytetä kumitassuja, koska on reunakiskoilla tai suoraan ruuveilla kehikossa kiinni. Toisalta harmi, koska sattaa ilmetä runkoresonanssia. Mulla on noita kiintolevyjä tuolla huollon puolella kymmenkunta. Kaikki romuja, joten puran niitä näytekappaleiksi.

Laitoin aikaisemmin 5600 rpm. Oikea on 5400rpm, eli vanhemille 3,5" kiintolevyjen nopeus.

No minä aioinkin kysyä noista lukupään magneeteista. Kuten jo tuolla aikaisemmin mainitsin, niin on tosi voimakkaat. Tutkin asiaa tarkemmin ja irroitin ne puolikuun muotoiset magneetit alustaltaan, ja nehän ei olleet muuta kuin magneettisesti kiinni. Jotenkin oudosti käyttäytyy noi lituskamagneetit.
Sellainenkin ominaisuus, ettö tavallinen rautasuuvi pakenee, kun sen lähelle vie lituskan syrjän, ja sit se ruuvi hyökkää laattapuolelle. Aion kyllä vielä tutustua tarkemmin tuohon magneettipariin.

ps. Eipä tartte olla kauaa telkkarin ääresä, niin forumilta tulee paaljon postia

Lukupään pintakosketuksessa on se haitta, että se ensinnäkin hioo pintamateriaalia pois ja kuluu itse ohuemmaksi, mutta myös lämmittää levyn pintaa.

Magneettinen data ei katoa pienestä raapaisusta, mutta kitkan aiheuttama lämpeneminen voi tuhota datan jos lämpötila paikallisesti nousee ns. curien pisteen yli. Tällöin lämpöliike sekoittaa magnettikentän.

Nykyisissä levyissä on lukupään parkkialue pinnoitettu erityisellä tavalla, jotta lukupään kuluminen saataisiin minimoitua.

Jeps. Kunhan saan sen kameran takas, niin puran kiintolevyn, ja laitan kuvat selvityksin nettiin. Samoin noitten jäähdytinpuhaltimien purkukuvia,
Tämä tänään täysin purkamani kiintolevy onkin Quantum. Pikkaisen näyttää mm. Seagaten runkoratkaisu erilaiselta tuon levypakan alapään osalta. No syy selviää ajallaan.
Alkoi todella kiinnostamaan tuo magneettipari. Lohkaisin tollaisen parin millin murusen tuosta, niin sekin jaksaa työntää noi 100 kertaa isompaa toista magneetti lituskaa. Höh.
Googletin, niin tuollaista magneettimaterialia käytetäänkin varsinkin bassokaiutimissa. On tehokkaampaa, kuin ns. tavallinen magneeti, vai muotoko tuossa hämää?

Aika tehokkaita magneetteja ovat. Kyseessä on Neodyymimagneetti "Neodymium is used in the strongest permanent magnets known - Nd2Fe14B.". Niitä saa tilattua mm Bebekistä, aika kivoja ovat leluinakin.