KESKUSTELU

Mieleen tulee parikin mahdollisuutta varastoida tuuli/aurinko energiaa. Voitaisiin louhia kallioluolia, joissa vesi kesän aikana kuumennettaisiin paineessa vaikkapa +120 asteiseksi, ja talvella käytettäisiin lämpöön... Toinen vaihtoehto olisi pumpata merivettä esim. Lokan tekoaltaseen, josta se talvella laskettaisiin energiantuotantoon.

Muita vaihtoehtoja?

Aurinkoenergiaa on kätevä varastoida ns biomassavarastoihin, joista energia sitten tarpeen tullen irrotetaan hapen avulla eksotermisessä reaktiossa tätä varten suunnitellulla laitteella, ns saunankiukaalla.
Muutenkin kannattavin varastointitapa riippuu siitä, varastoiko lyhyeksi vai pitkäksi aikaa ja siitä, riittääkö pelkän lämmön varastointi (lämpöä on huomattavasti helpompi varastoida, kuin mekaanista energiaa tai sähköä).

Tuota täällä joskus pohdittiin. Maahan ei kannata kuitenkaan varastoida vettä, vaan kuumentaa itse kiveä. Se kestää paljon korkeampia lämpötiloja, jotka ovat energian takaisinoton kannalta parempia. Kivi eristää niin hyvin, ettei mitään sen kummempaa eristettä tarvita. Laitoskoko olisi iso, esimerkiksi kaupungin kaukolämpölaitokselle sopiva. Ongelma on se, että sen varastoidun lämmön muuttaminen takaisin sähköksi ei onnistu järkevällä hyötysuhteella. Eikä Suomessa oikein ole luontaisia kesäisiä lämmönlähteitä, jotka soveltuvat tuollaisen lämpövaraston lämmittämiseen talven varalle. Aurinkoenergian lämpötila ei riitä, sen pitäisi olla 500-1000 C, jotta laitos toimisi mielekkäästi.




Tämä kärsii vielä pahemmin samasta ongelmasta. Sähköenergian talteenoton hyötysuhde on olematon, koska pumppaaminen ja veden virtaus putkissa on häviöllistä. Myös ympäristönäkökohdat ovat rajut, vaikka nuo padotut joet ovatkin vain kalpeita irvikuvia oikeista jokiekosysteemeistä, suolaveden pumppaaminen jokiin ja järviin hävittäisi varmaan lopunkin elämän.




Voi kunpa olisikin. Olisin ökyrikas mies.

Jotain lueskelin Kanadassa olevasta tekovuoresta, jonne yön aikana kulutuksen ollessa pieni pumpattiin vettä, sitten päiväsaikaan veden annettiin valua painovoiman avustuksella takaisin alas turbiinien läpi, jotka pyörittivät generaattoreita. Varsinaisesta hyötysuhteesta en tiedä, mutta jutun idea oli pitää sähkönkulutus tasaisempana ympäri vuorokauden. Voisiko vastaavaa systeemiä hyödyntää jos tuulivoimalat pyörittäisi pumppuja yöaikaan? Mutustelua, ei ole faktoja tai dataa. Investoinnit tosin varmaan olisivat aika karmeat ^^

Yksinkertaisin ja halvin tapa on nostaa valmiin vesivoimalan kapasiteettia siten, että patoluukut voi pitää vaikka kiinni, kun sähkö on halpaa ja päästellä sitten kovemmin, kun hinta on korkeammalla. Vesistöjen vuorokautinen korkeusvaihtelu on niin pieni, ettei tuo aiheuta vakavia ongelmia, kunhan siihen on varauduttu esim. sopivilla pohjapadoilla alajuoksulla. Noinhan kyllä tehdään jo. Vesivoimaloiden kapasiteetteja on nosteltu pikkuhiljaa, vaikka vesimäärät ränneissä eivät ole muuttuneet vuosien saatossa.

Erittäin suuren merkityksen sähkönkulutuksen lyhyen ajan puskurointiin tulee lähitulevaisuudessa luomaan ajoneuvojen akustot, joita lataillaan automaattisesti halvan sähkön aikaan. Hyvin yksinkertaisella automatiikalla noita samoja akkuja voisi käyttää kalliimman sähkön aikaan lisäenergianlähteenä kulutuspiikkien aikaan. Parkkipaikalla seisova sähköauto voisi tienata itse ruokansa. Talvisaikaan, kun sähkön hintamuutokset ovat suuria, voisi sähköauton "polttoaine"kustannukset olla parhaimmillaan jopa negatiiviset.

Nyt tuli kyllä sen verran toiveajattelua että vahvasti epäilen että olet tuulivoimaa kannattava humanisti.

Sekundasähkön varastointi on sen verran kallista puuhaa, ettei se tule olemaan taloudellisesti kannattavaa.

Toki lämpimissä maissa, jossa vuotuinen kulutushuippu osuu kuumiin kesäpäiviin, kannattaa käyttää aurinkoenergiaa (terminen/aurinkokenno) ilmastoinnin hoitamiseen, koska tässä tuotanto ja kulutus sopivat hyvin yhteen.

Tuuli/aalto/vuorovesi ovat järkeviä ainoastaan siinä tapauksessa, että eri tuotantoalueiden välillä on riittävän tukeva sähköverkko, esim. merikaapeli Nordkapista rannikkoja pitkin Gibraltarille. Tähän kaapeliin voisi kytkeytyä rannikkojen tuulivoimalat ja aalto/vuorovesivoimalat ja kansalliset sähköverkot (jotka ovat nykyisin kansallisia ja varsin heikkoja maan äärialueilla).

Pidemmällä tähtäimellä pitää kuitenkin lähteä siitä, että jos on sekundasähkön tuotantoa, pitäisi myös etsiä käyttötapoja, joka tulee toimeen sekundasähköllä ja luoda sekundasähkön markkinat.

On muistettava, että vuosisata sitten höyrykoneen/turbiinin höyryt päästettiin ulkoilmaan sekundaenergiana, jolloin kokonaishyötysuhde jäi varsin vaatimattomaksi. Nykyisin lauhduttimen jäähdytysvesiä tai turbiinin väliulosoton höyryjä hyödynnetään prosessihöyrynä tai kaukolämpönä.

Hollannissa on sekundaenergialla (tuulimyllyt) pidetty patojen sisäpuoliset maat kuivina useamman vuoisadan ajan.

On tietysti selvää, ettei tuulivoiman tuottamasta sekundaenergiasta voi saada täyttä priimaenergian hintaa,
toisaalta järkevä liiketoiminta voi hyödyntää tätä hintaeroa.

Toki tämä merkitsee pitkälle automatisoitua tuotantoa, koska harvan energiantensiivisen teollisuudella on varaa pitää työvoimaa 365x24 valmiudessa.

Tuo veden pumppaaminen on vanha ajatus ja monenlaisia virityksiä on kokeiltu. Yhteistä niille on ollut taloudellinen kannattamattomuus syystä tai toisesta.




Teknisesti on tietysti mahdollista pumpata vettä silloin kuin tuulee ja päästää sitä kun ei tuule ja siten tasata epäsäännöllistä tuotantoa. Mutta taloudellisesti siten ei voi kilpailla sähkön hinnalla muita tuotantomuotoja vastaan. Raha on kuitenkin aina se kaikkien ratkaisujen takan kummitteleva mörkö.

Miksi jotain pitäisi varastoida? Nykyäänhän pyritään minimoimaan varastot ja tuottamaan kaikkea juuri oikeaan tarpeeseen juuri oikealla hetkellä. Tietenkin on joitain tuotteita joita voidaan tuottaa vain tiettynä aikana ja joudutaan varastoimaan muuksi ajaksi esimerkiksi perunat.

Tuuli- ja aurinkoenergia ovat niin halpoja energioita, ettei niiden varastointi ole milloinkaan kannattavaa. Tuuli- ja aurinkoenergia olisi edullisinta käyttää heti muodostuessaan esimerkiksi kaukolämpöveden lämmitykseen jolloin kalliilla öljyllä toimivat kaukolämmön lähteet toimisivat säätövoiman tavoin tuottaen öljyllä lämpöä vain kun auringon ja tuulien tuottama energia ei riitä.

Kaukolämpöön liitetty talo voi tuottaa hiljaisilla aurinkokennoilla lämpöenergiaa omakotitaloalueilla naapureiden ja mahdollisesti kerrostaloalueiden käyttöön. Tuulivoiman hyötykäyttö tiiviillä omakotialueilla ei ole järkevää.

Tuulivoimalan omistajalle pitää antaa mahdollisuus tuottaa energiaa valtakunnan sähköverkkoon sähkölaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisella hinnalla jonka edellytyksenä olisi sovittuna aikana toimitettu sovittu määrä sähköä. Tässä kohtaa tulee tietenkin mukaan tuottajan vastuu elikkä tuottaja myy sovitun sähkömäärän sovittuna aikana aivan kuin muutkin sähköntuottajat.

Parhaan hinnan tuulisähköstä saa kun tekee sopimuksen sähkön toimittamisesta kalleimman tunnin aikana.
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P172_01.html
Halvemman hinnan tunteina voisi tuulivoimalan jopa pysäyttää tai varata omia akkuja joista sitten kalliin sähkön tunteina sitä tunkisi verkkoon.

Tuulivoimalahan voisi energiatehokkaasti varata sähköenergiaa pitkäaikaisenkin varastoinnin kestävästi jouseen kuten kelloissakin tehdään!

Yritä edes argumentoida asiallisesti.

no sitten et tiedä sähkön tuotannosta ja sähköverkon toiminnasta mitään.

Tulipa muuten mieleen, että miksi evoluutio ei ole kehittänyt kasveille tuulienergian keruumekanismia? Lehdethän liikkuvat tuulessa jatkuvasti. Aurinkoenergia lienee parempi?

Tajunnanvirtaa ruokatauolla (2h)

Voitaisiin varastoida lunta ja jäätä Suomessa kylmän tuottoon.
Sitä tehtiin vielä sotien jälkeen paljon. Kotitalon kiilakivestä
tehdyn jäävaraston (12x12x2,5m) hajotin vasta vuonna 2003,
kun tein sen paikalle varaston. Toki sähkömoottorilla käyvä
kylmäkompura korvasi jäät jo ehkä joskus 1948. Nykyään kun
viilennetään sisätiloja, kuluu siihen kai kohtapuoliin Suomessa
saman verran energiaa kuin lämmittämisenkin? Käsittääkseni
viilennys on kovaa vauhtia kasvamassa. Kaupungit suunnittelevat
(mm. Hälssinki), että talven lumia sulatellaan tulevaisuudessa
kaukolämmöllä (tunarit).

Valloissa ei ole harvinaista, että kuumennetaan hiekkaa monteen
sataan asteeseen ja varataan lämpöä näin. Ongeman tuottaa
lämmön siirto veteen, koska lämmöt niin suuria. Perustamiskustanus
on halpa. Pihalle iso siilo. Siihen tulipesä ja tulitorvet. Hiekkaa sisään. Tulipesä on usein suuri kuin luola, että kertapanoksella lämpiää.
Sopii hyvin sinne takapihalle niiden propaanitankkien kaveriksi.

Eikös älykäs sähköverkko olis joissain määrissä avuks tässä asiassa?

Täällä on ehdotelu pitkiä siirtolinjoja ratkaista aurinkovoiman käyttö. Niitä uhkaa aurinomyrkyt jotka voi pimentää verkon. Näin kävi kasarikaudella kanadassa. Pitkään linjaan indusoituu suuremmat jännitteet.