KESKUSTELU

Suomeen nämä jääpalakaapit soveltuvat erityisen hyvin. Sanotaanhan kansanlaulussakin "On maamme köyhä ja siksi jää..."[/quote]

Suomeen sopii jääpalakaapit ihan siinä kuin eskimoillekkin. Itse tykkään vielä siitä mallista, mistä saa vettä ovesta.
"Going up the country..." Canned Heat

Suomessa periaatteessa pärjäisi noin 2/3 vuodesta ilman jääkääppia, jonka tarvitsee vain keskikesällä. Varsinkin pientalon keittiön yhteydessä varjoisalla seinällä pitäisi sijaita viileä ruokakomero, jonka lämpötilan nykypuhaltimin, -eristyksin ja led-valoin yms. pystyisi pitämään suurimman osan vuodesta jääkaappilämpötilossa 7 - 9 astetta automaattisesti mitättömällä energian kulutuksella.

Eli parannelma vanhasta ruokakomerosta, jonka voi tietenkin varustaa kompressorijäähdytyksellä kesäkäyttöä varten, jolloin silloinkaan ei tarvita jääkaappia erikseen.

Vihreät hop, hop.

Ei mitään vihertelyjä kiitos. Jääkaappiin 7-9 (ilmeisesti Celsius-asteita?) on meilläpäin liikaa. Siis Celsiusta.

Perusongelma taitaa olla siinä, että sinä ja moni muu vaatii pelkästään halpaa. Ilmastomuutostakaan ei voi turjua, ellei siitä saa reilusti voittoa.

Halvan vaatija tyypillisesti saakin vain halpaa, jopa hänen arvonsa saattavat olla huokeita. Esimerkisi Suomen tehokajankasvatus perustuu siihen, ettei suomalaiset halua muuta kuin halpaa ja siksi elämäimiä kohdellaan huonosti. Ja vaikka suomalainen tietäisi, että eläimiä kohdellaan huonosti, vaaditaan ja ostetaan edelleenkin sitä halpaa lihaa.

Sama koskee energiatuotantoa, joka tosin osittain perustuu myyttiin, että ydinvoima olisi jotenkin halpaa, tai vielä naurettavampaan myyttiin, että ydinvoimalla voitaisiin alentaa sähkön hintaa kuluttajalle. Todellisuudessa ydinvoimalla nostetaan sähkön hintaa kuluttajalle, koska kuluttaja on juuri se taho joka maksaa ydinvoiman rakentamisen ja sähkön siirron, verkon isot reservit, ja lopulta jätehoidon, purkamiset ja loppusijoitusksen, joka vielä toistaiseksi on avoin vekseli Suomen kansalle. Ydinvoiman omistaja kerää voitot eikä osallistu kustannuksiin.

Saamme siis "halvalla" mielettömän riskin, vakuuttamattoman kansaneliminoimiskoneen keskuuteemme. Kaupan päälle vielä ratkaisemattoman ydinjäteongelman. Sulon sanoin: kannattihan se ostaa, kun halvalla sai.

Yli 6 astetta on suositusten yläpuolella. 4-5 astetta erinomainen.

Suomessa pärjäisi vanhoilla konsteilla myös keskikesällä ilman jääkaappia: Maaperän lämpötila on lähellä vuoden keskilämpötilaa, mikä puolestaan vaihtelee jossain 0-5 asteen välillä. Eli kylmän pumppaaminen maasta onnistuu aina ja jopa ilman pumppua, jos laittaa painovoimaisen kierron. Lisäksi maaperän lämpötilaa on helppo säädellä paikallisesti lisäämällä tai vähentämällä sen lämpötilaa kesää/talvea hyödyntäen. Tosin jonkun hysteerisen teknokraatin toteuttamana tuokin systeemi maksaisi vähintään 10000 euroa ja kuluttaisi sähköä enemmän kuin jääkaappi.

Näyttää siltä, että useissa liha- ja maitotuotteissa lukee alle 6 astetta suosituksena. Se ei kuitenkaan ollut jutun pointti, vaan se, että suurimman osan vuodesta tavallisten jää- ja viileäkaappien kompressorit jauhavat turhaan, koska ulkoilman lämpötila on alle kuusi astetta.

Ja tämä juuri sopivasti siihen aikaan vuodesta, kun tuuli- ja aurinkoenergian saanti on hankalaa. Pienin järjestelyin muut kuin pakastimet voidaan korvata "helposti", jos halutaan. Yöajan kylmääkin voidaan teknisesti varastoida päiväksi.

Ulkoa otettu jäähdytys on nimetty energiapiireissä vapaajäähdytykseksi. Se tarkoittaa juuri sitä, että ei tuoteta työläästi ja kalliisti kompressorilaitteella esimerkiksi +4'C jos metrin päässä on loputtomasti esimerkiksi -5'C vilpoista. Välissä vain seinä.

Kaikki suomalaiset kerrostalokylmiöt (ns. talouskellarit) toimivat niin, että kaukolämmöllä lämmitetyssä sisätilassa jäähdytetään esimerkiksi 40 m2 huonetta kompressorilla kesät talvet. Kylmiöitten käyttöaste on 0...5 % luokkaa. Eli kyseessä on katoava kansanperinne, mutta kompuroita ei pääosin ole vielä sammutettu. Jonkin verran kyllä. Mutta mainio kohde olisi tuollainen kylmiö vapaajäähdytykselle.

Sitten tulee peliin ne pienet ilopillerit terävine hampaineen. Vittumaista purkaa koko komero ja pestä jok'ikinen nurkka siitä pienestä papanasta.
Tuntuvat mahtuvan pienimmistäkin raoista.

Asiaan kuuluvasti voisi kommentoida hanki hamsteri niin hiiret katoaa sisätiloista. ekologisesti ajateltuna paras lemmikki.
Enemmän menee energiaa suoraan viemäriin kuin mitä jääkaappi kuluttaa henkeä kohti. Pitäisikö lähteä sieltä säästämään missä säästö on suurin eikä miettiä varsin pientä yksikköä. (lisätään vielä klo 22.49) miksi ei samantien alettaisi puhumaan puhelimien latureista jotka kuluttavat n. 0.04kwh vuorokaudessa kappaleelta vaikkei puhelin olisi latauksessa. talouden sähkölaskussa se ei paljon tunnu edes vuodessa vaikka latureita olisi seinässä 10 kpl 24/7. totta että pienistä puroista tulee joki mutta mitä tulee jos puhutaan useasta kwh:n säästöistä vuorokaudessa? pitäisi heittää pois centeillä leikkiminen ja siirtyä oikeisiin säästökohteisiin.

edit: simossa on sitten tuulivoimalla toimivia pakastimia käytössä http://yle.fi/alueet/perameri/2009/12/yksityinen_tuulivoimapuisto_nousi_simoon_1329303.html. siitä vain matkimaan ja jos vaikka sitten taas päästäisiin takaisin aiheeseen.

Entropia
Entropia eli haje on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä. Entropiaan
liittyvä epäjärjestys tarkoittaa useimmiten energian tai materian jakautumista yhä tasaisemmin sille
varatussa tilassa, satunnaisuuden ja todennäköisyyden kasvamista sekä erojen ja informaation
vähenemistä. Entropia on keskeinen käsite termodynamiikassa, fysikaalisessa kemiassa, tilastollisessa
mekaniikassa ja informaatioteoriassa, joissa se määritellään kussakin hieman eri tavoin. Eri tulkinnat
vastaavat toisiaan silloin, kun tarkasteltava systeemi on riittävän suuri ja kun se on termisessä
tasapainossa. Entropian tunnus on S.
Entropia termodynamiikassa
Termodynamiikan toinen pääsääntö määrittelee entropian yhdeksi maailmankaikkeuden
perusominaisuudeksi, jonka kokonaismuutos suljetussa systeemissä on aina positiivinen ja joka on nolla
vain palautuvissa muutoksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että systeemi pyrkii itsestään kohti suurempaa
epäjärjestystä eli tässä tapauksessa termodynaamista tasapainotilaa. Mikäli tehdään työtä järjestyksen
kasvattamiseksi, kuluu osa tehdystä työstä väistämättä lämmön tuottamiseen, jolloin kokonaisentropia on
jälleen kasvanut. Entropia voi kuitenkin vähentyä paikallisesti systeemin tietyssä osassa.
Koska kokonaisentropia muuttuu ainoastaan suurempaan päin, määrittelee se suunnan luonnonilmiöiden
tapahtumiselle ja ajan kululle. Kun suurin mahdollinen entropia on saavutettu, ei mikään muutos
systeemissä ole enää mahdollinen, ellei siihen ala vaikuttaa jokin ulkopuolinen voima. Termodynaamisen
entropian yksikkö on J/K.
Termodynaamisessa tasapainossa entropian muutos on
missä ΔQ on lämpömäärän muutos ja T lämpötila. Mikäli järjestelmä ei ole termodynaamisessa
tasapainossa, entropian muutos on aina suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että reversiibelit,
entropiaa kasvattamattomat, muutokset ovat aina hyvin hitaita.

Kiinalaiset ryhtyvät kiusaamaan tuulivoimateollisuutta rajoittamalla harvinaisten maametallien saatavuutta lähitulevaisuudessa:

http://www.independent.co.uk/news/world ... 55387.html

Yhdessä 3 MW generaattorissa tarvitaan magneetteihin luokkaa 2 tonnia harvinaisia maametalleja.

"Are Rare Earth Minerals Too Costly for Environment?"
http://www.pbs.org/newshour/bb/asia/jul ... 12-14.html

Niinpä. Vastaus on ydinvoima. Uraani on tavanomainen ja yleinen metalli, ja lisäksi varsin demokraattisesti eli tasaisesti jakautunut.

Tavanomainen ja yleinen tavallaan joo - mutta demokraattisesti jakautunut?

Tuotanto on ainakin vahvasti keskittynyt :

Huumoria...älä ota niin vakavasti.