KESKUSTELU

280 neliötä ja 3000 kilowattia vuodessa.

Kilowattituntia ilmeisesti?

Millä lämmität?

Aivan, kilowattia. Terävä poika.

Tuulivoiman hyödyntaminen perustuu siihen, että hyödynnetään (osaa) turbiinin läpi menneen ilmamassan kineettisestä energiasta, jolloin ilman virtausnopeus on pienempi turbiinin takana kuin sen edessä. Teho on suoraan verrannollinen turbiinin poikkipinta-alaan ja ilman tiheyteen (joka taas riippuu lämpötilasta ja korkeudesta merenpinnasta) ja ilman virtausnopeuden kolmanteen potenssiin.

Tavanomaisen 3 MW vaaka-akselisen roottorin pyyhkäisy-ala on lähemmäs 8000 neliömetriä, jolta alalta tuulen kineettistä energiaa kerätään.

Pystyakselinenkin malli täytyy kerätä energiaa ainakin samansuuruiselta alueelta, joten en hämmästyisi, vaikka 3 MW pystyakseliturbiinin spiraalin korkeus pitäisi olla 100 m ja halkaisijan 80 m.

Jos spiraali on tehty umpinaisesta materiaalista, puhutaan aikamoisista massoista ja hitausmomenteista, jotka pyörivät 20-40 m tornin nokassa (kun pintatuulet eivät kumminkaan tuota mitään).

Niitä on jo nollatalojakin, mutta talopa se sitten alkaa maksamaan, eikä energiansäästölampuista ole kauheasti enää iloa.

Joku Bloom box saattaisi olla oikeasti järkevä laite, vaikkei paneeleilla kyllä hirveästi hintaa nykyään ole.

Tuulivoima hieman epäkäytännölistä omaan kotiin. saaristomökille kyllä hyvä ratkaisu.

Samalla lailla ne puut ja rakennukset siellä maaseudulla hidastaa. Maanpinnan lähellä tuulennopeudet ei vain ole kovin kasevat.

6000 kWh vuosi tietää 695 W keskimääräistä tehoa, joka tehokerroinkorjattuna tietäisi noin 7 kW myllyä. Sellainen mylly on jo aika paljon isompi kuin mitä talon katolle saa harustettua kiinni. Kokoluokka selviää kuvasta:

http://forcechange.com/wordpress/wp-con ... ollege.jpg
http://accessrenewables.co.uk/news/wp-c ... rm-2mb.jpg

Nuo vuosituotot jää todellakin paljon alemmas kuin mitä valmistaja lupaa, koska laskelmat on tehty ideaalioloissa.

^Tarkoitin noita pystyturbiineja, nehän ovat huomattavasti pienempiä kooltaan, joskin myös sitten teholtaan.

Vaihtoehtona turbiinien koon kasvattamiselle on tietenkin niiden määrän lisääminen. Kuten sanottu, tuulivoimaa ei missään tapauksessa kannata rakentaa sinne, missä ei kovin paljon tuule, eikä sen lisääminen isossa mittakaavassa ole kansallisen uusiutuvan energian kannalta kaikkein järkevin ratkaisu, ainakaan nykyteknologialla.

Mulla ei ole mitään intohimoja tukea kansantaloudellisesti järjettömiä ratkaisuja. Sen sijaan kehittelytyötä ja erilaisia vaihtoehtoja on mielenkiintoista seurata.


Tervetuloa kylään. 6000 kWh on ihan normivuosikulutus, kun lämmitys hoidetaan muulla tavoin. Näyttääpä muuten Pacanuksen kulutukseen verrattuna jopa tuhlailevalta sähkönkäytöltä! Tosin mies hitsailee paljon, joten siihen kuluu watteja.

Olen mieheni kanssa rakentanut tämän 200 neliön mökin jo 15 vuotta sitten, eikä kattilaan ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään mennyt 50 tonnia , niihin meni aika tarkkaan 10 000 markkaa. Yhtään ei houkuttele lämmityksessä olla sähköyhtiöiden järjettömän mielivaltaisen hinnoittelun uhri.
Lämmitysjärjestelmään tehdyt investointikustannukset on kuitattu näiden 15 vuoden aikana jo monta kertaa, vaikka lainankorotkin laskettaisiin mukaan.

Jos Suomessa luovuttaisiin suoran sähkölämmityksen rakentamisesta ja siirryttäisiin edes vesikiertoisen järjestelmän rakentamiseen, lämmitysjärjestelmät olisivat huomattavasti muuntelukykyisempiä energian hinnan ja lähteen vaihteluissa. Lisäksi omavaraisuus energiantuotannossa olisi lähempänä. Tuhansien järvien maassa riittää rapakkoja maalämpöputkien levittämiseen.

Minäkin hitsaan, mutta eri mittarin takana, eli tuossa 3000 kwh on vain ja ainoastaan asunto.

Kulutus putosi 6000 kwh.sta 3000.een kun lämmin käyttövesi alettiin lämmittää kiinteän polttoaineen kattilalla, eikä enää sähköllä. Ahkerat suihkussapluttaajaperheet kuluttavat helposti 10 000 kwh pelkästään veden lämmitykseen. Parikytä heittomottia sekaklapuja.

^Jep. Lämmin vesihän se kaikkein kuluttavin on. Meillä saunotaan miltei päivittäin (puulämmitteinen kiuas+omat puut), mutta suihkussa ei plutata, vaan vettä käytetään mahdollisimman vähän.

Esimerkkinä tuulivoiman käytön ongelmista Tanska ja sen olemattomat säätövoimavarat. Suomessahan tätä ongelmaa ei tietenkään ole, mutta osa ongelmista säilyy vaikka vesivoima olisi "oman maan tuotantoakin".

Pitää nyt todeta tähän väliin, että tämä tuulimyllykeskustelu käydään aina uudestaan, ja uudestaan. Eri syistä. Samaa asiaa puitiin samoin innovaatioin 70-luvun alussa ensimmäistä kertaa ihan tosissaan. Ostin joskus kirjaston poistohyllystä 70-luvun alun kirjallisuutta missä puitiin asiaa ja asiaan liittyvää tekniikkaa jne.

Ihan samat asiat ja innovaatiot tulee joka kerta käydyksi läpi. Mikään ei ole oleellisesti muuttunut.

Kotitalonkin tuulimylly purettiin jo 1911 höyrykoneen syrjäyttäessä sen. Tosin homma haukkasi, kun olivat laittaneet myllyn saharakennuksen ylisille, jolloin myllätessä koko rakennus huojui ja heilui suuren myllynkiven aksiaaliheitosta

^Tuuli on ollut hyvä käyttövoima silloin, kun se on ollut ainoa saatavilla oleva?

Noin minä sen näen.

Tarkennetaan vielä, että tulevaisuuden vaihtoehtoja ajatellen, lämmönjakelun pitäisi perustua esim. vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jolloin pärjätään 30-40 asteisella vedellä, jota on helppo tuottaa esim. lämpöpumpulla tai aurinkokeräimellä jo aikaisin keväällä.

Perinteisissä pienikokoisissa ikkunan alle asetettavissa vesikeskuslämmityspattereissa ongelma on se, että veden lämpötilan pitäisi olla 60-70 asteista, jonka kehittäminen ilma- tai maalämpöpumpulla on järjetöntä.



Odota vain, kun ympäristösuojelijat huomaavat, että järvi, jonka ympärillä on paljon asutusta, jäätyy pohjaan asti kovilla pakkastalvina, tappaen kaikki kalat .

Virtaavasta vedestä tai merestä toki riittää lämpöä lämpöpumpuille, ilman pahempia ympäristöhaittoja.

Vielä kun saisi sen lämmön talteen oton lauhdevoimalan lauhteeseen, niin paranis hyötysuhteet sekä sillä voimalaitoksella (lähinnä teoreettisesti) että varsinkin omalla lämpöpumpulla. Jostain syystä käytännössä näin ei onnistu tekemään, kun voimalaitokset on kaukana asutuksesta.

Haiskahtaa kovasti ikiliikkujan kehittelyltä

Carnot hyötysuhdetta ei kuitenkaan voi huijata.

Toki jos yläjuoksulla olevan voimalitoksen kanssa ei pääse sopimukseen hukkalämmön hyödyntamisestä tai putken veto on liian kallis, silloin alavirrassa olevalla lämpöpumpulla saadaan enemmän irti, kuin että ylävirrassa ei ole ylimääräistä lämmönlähdettä.