KESKUSTELU

Juu kattokaa että sitä vaan että nyt tarttis virkkausohjeita. Viivin sivuilla oon käyny kattelemassa ja muuallakin mutta kun on ymmärtämisongelma. Mun on vaikea ymmärtää naisten ohjeistuksia. Ne on jonkinlaisen perustitämyksen olettamuksen varaan tehtyjä. Mä kun en ole toistaiseksi nainen mä haluaisin tietää perusteet ja myös sen että miksi.

Miten virkataan pipa? Miten se virkattava soiro yhdistetään siihen jo virkattuun?

Mikä hiton soiro? Pipa virkataan kuin pyöreä patalappu, mutta jossain vaiheessa lakataan lisäämästä, jolloin ympyrä alkaa muuttua lieriömäiseksi. Pipa kai yleensä virkataan, koska halutaan päähine. Mutta syitä voi kai olla vaikka mitä muitakin.

Virkkauskoulu: http://www.suurikasityo.fi/artikkelit/a ... mAodYC5fNw

Minäkin osasin lapsena virkata rotanhäntää. Arvoitukseksi jäi minullekin, että miten siitä voi syntyä patalappu joka muistuttaa pipaa, tai päinvastoin. Enää en aio kys. asiaan näillä näkymin palata. Käytän uunikintaita enkä käytä pipaa.

Miksi niissä virkatuissa pipoissa on se typerä nuppi tms?

No se soiro mikä syntyy kun virkataan ketjusilmukkaa. Että miten pitää virkata että saa muutaki ku pitkää soiroa?

Sitäkö te tarkoitatte soirolla? Ei patalappua niillä ketjusilmukoilla tietenkään tehdä. Pitää osata kiinteät silmukat. Katsokaa tuota Suuren Käsityölehden virkkauskoulua. Siinä on aika selkeä piirros kiinteiden silmukoiden teosta. Vähän enemmällä ällillä varustettu voi ottaa sen virkatun pipan tai patalapun käteensä ja ihan vain katsoa, mitenkä se lanka siinä kiemurtaa. Ei se nyt niin mystistä ole, vaan aivan silmin havaittavaa.

Mää tein koulussa ristipistotyönä tipun Sitte ope sano että oonko ollu puukässässä. Ymmärsin vinkin. Mulla oli koulussa puukässää. Mutta se tipu oli ihana

Onhan tää tavallaan hauskaa, kun nämä uljaat tekniikan miehet ei käsitä käsityötekniikkaa ollenkaan. Mitenköhän juuri kaikista koneista se ompelukone on ihan outo kapine?

Mutta kenenkään taidoista ei voi kovin kummoisia päätellä, ennenkuin on ollut mahdollista ensin harjoitella hyvällä opastuksella. Eikä älystäkään. Mutta tietenkin on paljon hauskempaa naureskella toisen osaamattomuudelle kuin ryhtyä opettamaan. Tämäkin kysymys on täsmälleen yhtä "typerä" kuin monet naisten (tekniikasta ja koneista liian vähän kokemuksia omaaville) esittämät kysymykset tekniikasta.

Ne tekevät, jotka osaavat. Ne, jotka eivät osaa, opettavat.

Tänäänkin holkitin sorvissa kolme sähkömoottorin laakeripesää, ja hitsasin kasaan yhden semmoisen oravanpyörän mallisen tuulettimensiiven. Osaan ihan oikeasti virkata ja neuloa. Saatan jopa korjata ompelukoneen.

Mitään noista töistä en rupea tällä palstalla esittelemään. Kyllä siihen tarvitaan asian esittäminen ihan käsipelillä.

Että se miehistä ja femakoista.

Anna mä arvaan: Puukässässä sä teit sille tipulle pöntön ihan omasta päästäs?

Juu kyllä tuollaisen käsityötä vaativan taidon opettaminen vain kuvin ja kirjoittamalla ohjeita on aika puutteellista. Mutta kyllä noista piirroksista sentään on mahdollista hahmottaa, mistä noin periaatteessa on kysymys.

Luulen myös, että jos on käsistään taitava puukässässä tai metalitöissä, on kyllä hyvät mahdollisuudet oppia myös tekstiilitöiden tekoa. Sikäli siis en yhtään epäile, etteikö voisi hallita molempia. Harjoittelustahan se vain on kiinni, mihin suuntaan kätevyyttään kehittää.

Ompelukoneen ja vetoketjun keksi mies mutta pyörösahan ja kevlarin keksi nainen.Metkaa..

Minut pakotettiin tyttöjen käsitöihin 3. tai 4. luokalla vuodeksi, kun arpaonni petti ja 2 oppilasta ei mahtunut puutöihin. Stna, kiinnostanut pätkääkään. Muistan tehneeni koululaukun jota käytin 9 lk. asti ja vielä opiskeluaikoina. Jonnekin se on kadonnut. Kai se on jo muuttunut tomuksi. Siellä tyttösten joukossa meikä kai sen rotanhännän virkkuun salat oppi. Kalaverkon kutomisen opin isältäni, mutta ei ole enää ihan viime aikoina kalastajalangasta verkkoja kudottu. Tiedä sitten osaisinko vielä. Neulomukset on olleetkin miten kuten hallussa. Kutomista en ole koskaan edes yrittänyt. Ostan villasukat joulumyyjäisistä ja nyt on työasumarkkinoilla aitoja kiinalaisia villasukkia pikkurahalla näkynyt tänä syksynä. Edistys saavuttaa tältäkin osin Suomen pikkuhiljaa. Ne mummojen kutomat myyjäissukat ei yleensä kestä juuri mitään. Laatu on usein kuraa. Pitänee antaa mummeleille opetus ja siirtyä kiinansukkien kuluttajaksi.

Olis kyllä pitäny... Mutta nelosluokalla meijän piti tehä leipälaatikko.

Villasukan kestävyys on usein langan laadusta kiinni. Hyvässä sukkalangassa on villan lisäksi myös tekokuitua. Puhdas villa kuluu nopeasti puhki. Langan pitää myös olla aika tiukkaan kierrettyä - ei sellasiat löyhän pehmeää laatua, joka toimii villapaidoissa tai huiveissa. Hieman kestävyyteen vaikuttaa myös "käsiala". Löyhästi neulottu kuluu nopeammin. Toki kannattaa aina tarkistaa, että sukkaan on neulottu ns. vahvistettu kantapää.

Ennevanhaa ku tuli villasukan kantapiähä reikä, suureni ja suureni että alko haittaamaan, ni äet parsi sen, ja hyvi parsikii. Tul toinen mokoma sukille käyttöikää. Ei niitä niin vua pois heitetty ko nykyään.

Onkos tuo pipa sama ko pipo? Täälä on vua pipa-rkakkuja.