KESKUSTELU

Älä nyt viitti hölmöillä Pseudo. Greenpeace koostuu vain tavallisista, huolissaan olevista ihmisistä. Se että, se järjestönä tarvitsee rahaa, ei ole verrattavissa samana pävinäkään siihen, kuinka paljon ydinvoima tuottaa valtion kustantamia windfall-voittoja. Ydinklaani rahastaa vastoin maksajan tahtoa, GP rahastaa vapaaehtoisuuden periaatteella.

Niinpä niin... Huoli ympäristöstä onkin sellainen asia minkä nämä "ympäristöihmiset" ovat omineet itselleen. Tavallisella kadun tallaajalla, saati sitten ydinklaanilaisilla ei ole mitään asiaa heidän tontilleen.

Tietenkin vastaan vanhoilla viesteilläni silloin, kun siihen on mahdollisuus. Mainitsin asiasta jo aiemmin ja teen samaa jatkossakin.

Kerroit, että jotkut linkeistä eivät toimi tarkentamatta mistä linkeistä on kysymys. Ilmeisestikin tarkoitit Posivan ja KTM:n raportteja.

Posivan raportit löytyvät nykyään alla olevasta linkistä. Kannattaa vilkaista muitakin kuin vain sitä yhtä jonka mainitsin viestissäni.

Kaikki raportit:
http://www.posiva.fi/tietopankki/posiva-raportit/

Posiva-raportti 2004-4 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusriskitarkastelun päivitys (1.3 megaa, )
http://www.posiva.fi/tietopankki/posiva ... _offset=40

Laskelmassa käyttämäni KTM:n paperi
http://www.tem.fi/files/14266/Liite6_s4.pdf

Et vieläkään kertonut mitä relevanssia on 25 vuoden tai yhden vuoden ikäisen käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuudella tässä keskustelussa. Aiemmin kerroit pelkääväsi sellaista toisistaan riippumattomien onnettomuuksien sarjaa, joka pitkän ajan kuluessa aiheuttaisi radioaktiivisuuden leviämisen ilmeisestikin loppusijoituspaikoista laajalle alueelle.

Oletko nyt tosissasi ehdottamassa, että kaikki nuo riskit toteutuisivat 25 vuoden kuluessa? Muussa tapauksessa materiaalin aktiivisuutena pitää pitäisi käyttää sitä aikaa, jonka kuluessa riskit (joiden toteutumismekanismeja et ole kertonut) voivat toteutua. Loppusijoituksessa käytetyt kuparikapselit eivät 25 vuodessa syövy puhki.

Esimerkiksi yksi GPn perustajista joutui aikanaan lähtemään järjestöstä koska arvosteli sen toimintatapoja ja tavoitteita. GP vastustaa mm. fuusiovoimaa, mikä on kaikilta ympäristöön liittyviltä kannolita katsoen mieletöntä (ei edes tuota merkittäviä määriä radioaktiivista jätettä tai muitakaan päästöjä, polttoainetta on käytännössä rajattomasti eikä sen tuottaminen saastuta).

GPlle ei ole tärkeää se tuotetaanko energiaa päästöttömästi ja saasteettomasti vai ei vaan se, kuka sitä energiaa tuottaa.

Ja jos kerran GPllä ei ole mitään salattavaa, niin se voisi aivan hyvin julkistaa rahoituksensa, vai mitä?

Myöskään terroristit eivät taida julkisesti retostella keltä saavat rahoituksensa toimintaansa. Hetkinen, voisikos GP täyttää terrorismin määritelmän:

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, 'aiheuttaa kauhua, pelotella') on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. (lähde wikipedia)

Ja jos joku nyt alkaa kiukkuamaan väkivalta -määritelmästä, todettakoon että on olemassa myös henkistä väkivaltaa.


Ei, eivät Gp:n popula sovi terroristeiksi. Ennemmin veikkaan mokomaa sakkia alieneiksi jotka koettavat muuttaa planeettamme olosuhteita heille sopiviksi.

GP oli aikoinaan hyvä, mutta nyt korruptoitunut paska, joka ei lypsävää lehmäänsä tapa. Tämä selvä?

Katsokaa loppusijoitusta siltä kantilta, että riippumatta siitä mitkä arvot tekniset muuttujat saavat, niiden pitää olla parhaat mihin pystymme ilman että bruttokansantuote puolittuu. Joten miten ihmeessä se paras paikka voisi olla sattumalta juuri TVO:n tontilla?!?!?! Murukalliossa meren äärellä perkele! Ei paljoa huvita keskustella, kun ainoa mitä ydinala hännystelijöineen voi tässä tapauksessa tehdä, on puolustella ja selitellä loputtomiin.

Jenkitkin hylkäsivät Yukka-vuoren sijoituskohteena, kun löysivät sieltä pohjavettä. Meillä Onkaloa joudutaan jatkuvasti pumppaamaan tyhjäksi.

Olette jääneet pikkuasiohin jumiin kun esim. otsonikato neutraloi pallon kerralla. Säteilyn lisäksi rikastuksessa tarvittavan uraaniheksafluoridin fluori ym. suojakaasufreonit nopeuttavat prosessia.

Aivan, ja kansaan ja kaikkiin jotka käyttävät maalaisjärkeä on jo iskostunut tieto, että laimennettavaa on! STUK:in edustajilta ette vaan sitä kuule; virallinen linja on, että päästöt ovat täysin merkityksettömiä (verrattuna vaikka golf-palloista pelatessa saatavaan annokseen).

Sitten kun taustasäteily nousee niin myös voimalan prosentuaalisia päästöjä voidaan suurentaa. Tämä toimi kohtuullisesti tähän asti, mutta nyt alkaa luonto kuolla käsiin.

Youtube-rintama on edennyt siihen pisteeseen, etten voi enää kommentoida videoita... taisi ottaa moka päähän kun kostivat näin!

Riläääx määän. Tämä 25 vuotta oli vain suurruusluokkien hakua, liittyi Fyysikon besserwisser-viestiin. 1 vuosi taas oli sinun tietosi ja edeleenkin suuruusluokkien katsastelua.

Jaa, etten voisi sitten pohtia huonoja skenaarioita mainitsematta ensin, missä ajassa sen skenaarion pitäisi toteutua. Eiköhän nuo aikataulut kuulu ennustajaeukoille, ajan ja radioaktiivisen hajoamisen korrelaation voi ottaa tarkasteluun, jos haetaan suurusluokat ja pohditaan suuruusluokkien kautta pahinta mahdollista skenaariota.

Jos esimerkiksi otetaan lähtökohdaksi vaikka se, että koko pohjoinen Eurooppa aina Ranskan eteläosia myöten joudutaan evakuoimaan. Ensin olisi mietittävä, onko sellainen syy-ja seuraussuhde edes mahdollinen, että noin suuri alue saastuisi. Tähän tarvitaan heti suuruusluokkia, vaikka itse onnettomuusmekanismikin täytyy selittää. Eli pystyttävä määrittämään, kuinka korkea säteilytaso vaatisi evakuointia ja voisko sellainen määrä säteilyä tulla esim käytetytä polttoaineesta tai jälleenkäsittelystä. Tai voisiko käytetty polttoine vielä sadan vuoden päästä aiheuttaa tuollaisen katastrofin?

Suuruusluokat ja onnettomuus skenaariot kuuluvat ydnvoimaan liittyväään pohdintaan, eikö totta. Vai oletko sitä mieltä, että niistä ei saisi puhua, kun tiedä mitä tulee tapahtumaan?

Aloitetaan aiemmasta, lisäsin väliotsikot hahmottamisen helpottamiseksi.


Leikitään vähän luvuilla. Tässä kolme eri tapaa yrittää hahmottaa ydinjätteen merkitystä ulkoisena säteilylähteenä.

1) Ulkoinen pistemäinen säteilylähde vapaassa tilassa

Esimerkissäni

http://groups.google.com/group/sfnet.ke ... 197?hl=en&

oli yksi gramma ydinjätettä yksinkertaistaen kaiken aktiivisuuden olevan Cs137:n säteilyä. Ulkoisena säteilylähteenä alfa-aktiiviset aineet voidaan jättää huomoimatta ja suuri osa beeta-annoksestakin pysähtyy vaatteisiin ja ohueeseen maakerrokseen. Oletetaan siksi kaiken säteilyn olevan gammaa.

Mainitsit aiemmin rajan 1 mSv/a. Vuodessa on 8760 tuntia eli tuo annosnopeus on 0.00011 mSv/h eli 0.11 uSv/h.

Aiemmassa keskustelussa laskin yllä mainituin yksinkertaistuksin, että 1 g vuoden ikäistä ydinjätettä tuottaisi metrin päässä 0.014 Sv/h eli 14 mSv/h annosnopeuden. Kun säteilyn voimakkuus on verrannollinen etäisyyden neliöön niin gramman säteilylähde ylittää tuon rajan vapaassa tilassa non 356 metrin etäisyydellä. Lähteen nelinkertaistuminen aina kaksinkertaistaa säteen.

Aiemmin mainitsit 22 grammaa ydinjätettä. Yhden vuoden ikäistä ydinjätettä 22 grammaa samoilla oletuksilla tuottaisi annoksen, joka ylittäisi 1 mSv/a rajan noin 1670 metrin säteellä lähteestä.

Ajan kuluminen vaikuttaa paljon ydinjätteen aktiivisuuteen. Siksi aina on muistettava mainita minkä ikäisestä ydinjätteestä onnettomuustilanteessa olisi kysymys. Jo aiemmin mainitsin tämän KTM:n liitteen, jossa kerrotaan jätteen aktiivisuus ajan funktiona.

http://www.tem.fi/files/14266/Liite6_s4.pdf

Kymmenen vuoden kuluessa ydinjätteen kokonaisaktiivisuus on pudonnut noin viidesosaan (22.3 %, edellisessä mainitsemani KTM:n liitetiedosto) vuoden ikäiseen verrattuna. Tällöin yllämainituin oletuksin gramman palanen jätettä tuottaa 1 mSv/a ylittävän annosnopeuden 168 metrin säteellä ja 22 grammaa vastaavasti 790 metrin säteellä lähteestä.

Sadan vuoden kuluessa ydinjätteen kokonaisaktiivisuus on pudonnut noin arvoon 2.35 % alkuperäisestä 1 vuoden arvostaan. Tällöin 1 g turvasäde on 55 m ja 22 g turvasäde on 256 m. Tämä kaikki siis olettaen pistemäinen säteilylähde ja vapaa tila sen ympärillä.

2) Pintakontaminaatio eli tasaisesti maan pinnalle jakautunut lähde

Käytetään apuna STUKin kirjaa:

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset ... rja2_8.pdf

Kirjan taulukossa 8.11 on efektiivisen annoksen annosmuunnoskertoimia tyypillisille ydinjätteessä esiintyville isotoopeille. Annosmuunnoskertoimella saadaan laskettua maan pinnalle tasaisesti levinneen lähteen aiheuttama annosnopeus, kun tiedetään neliömetrillä olevan aktiivisuuden määrä. Tässä siis oletetaan, että lähde ei ole mitenkään peittynyt maa-aineksella vaan sijaitsee maan pinnalla uloimmassa kerroksessa. Annosnopeusvakiossa on tässä mukana myös beetasäteilyn tuottama annos.

Cs137:lle tuo kerroin on (2E-3 uSv/h)/ (kBq/m^2) eli 1 kBq neliömetrillä tuottaa 0.002 uSv/h annosnopeuden. Jos rajana pidetään annonsnopeuden kasvua 1 mSv/a (0.11 uSv/h) niin tuota rajaa vastaava Cs137 - konsentraatio maan pinnassa olisi 55 kBq/m^2 eli 55 000 MBq per neliökilometri. Aiemmin lasketun perusteella tuo olisi siis noin 0.65 grammaa vuoden ikäistä ydinjätettä, jossa koko aktiivisuus olisikin Cs137:aa. Kymmenen vuotta vanhaa jätettä samoin olettamuksin olisi neliökilometrilla 2.9 g ja sata vuotta vanhaa jätettä vastaavasti 27.5 g. Tämä on suuruusluokkalasku eli en huomioi maan pinnan karkeudesta aiheutuvaa annosnopeuden pienenemistä.

3) Tilavuuskontaminaatio eli tasaisesti maakerrokseen jakautunut lähde.

Jos radioaktiivinen aine on sekoittuneena maaperään niin merkitsevä asia on tuon maakerroksen paksuus. Esimerkiksi tasaisesti maaperään jakautuneen Cs137:n aiheuttama annosnopeus on samaisen kirjan taulukon 8.8 mukaan 0.146 nGy/h, jos maa-aineksessa on aktiivisuutta 1 Bq/kg. Sivulla 331 kerrotaan, että tasaisesti jakautuneessa tapauksessa kyseiselle isotoopille 90 % säteilyannoksesta tulisi 13.5 cm paksuisesta maakerroksesta. Kun maa-aineen tiheys on noin 2000 kg/kuutiometri on tuon kerroksen massa neliömetriä kohti noin 270 kg.

Gamma- ja beetasäteilylle 1 Gy tuottaa 1 Sv biologisen annoksen, joten edellisen esimerkin mukaisesti 0.11 uSv/h annosnopeuteen päästäisiin maa-aineksen tasaisen kontaminaation ollessa 753 Bq/kg eli neliömetrillä 13.5 cm syvyyteen asti noin 200 kBq. Edellisen esimerkin mukaisesti neliökilometrille mahtuisi siis 2.4g yhden vuoden ikäistä, 10.7 g kymmenen vuoden ikäistä tai 102 g sata vuotta vanhaa ydinjätettä kaiken aktiivisuuden ollessa Cs137:aa ilman, että ulkoisen säteilyn annosnopeus kasvaisi mainitsemasi 1 mSv/a verran. Kirjassa on mainittu, että laskeumana (Tsernobyl) tullut Cs137 on muutaman vuoden kuluessa kertynyt noin 5 cm paksuiseen kerrokseen maaperää.

Vertailu luonnolliseen K-40 - radioaktiivisuuteen maaperässä

Vertailun vuoksi ja suuruusluokan ymmärtääkseen olisi syytä muistaa, että maaperässä on K40 - isotooppia luokkaa satoja Bq/kg. Sivulla K40 - pitoisuus maaperässä on noin 600 Bq/kg. Tällöin kuutiometrissä maaperää (2000 kg) löytyy uraani ja torium huomioimatta radioaktiivisuutta luokkaa 1.2 MBq. Edellä mainitun KTM:n tiedoston mukaan 1g sata vuotta vanhaa ydinjätettä sisältää aktiivisuutta noin 2 000 MBq. Sama määrä luonnon K-40 - isotoopin radioaktiivisuutta löytyy luokkaa 1650 kuutiometristä maaperää (1 m x 41 m x 41 m).

Jos aiemmin mainitun 100 vuotta vanhan ydinjätteen levittäisi tasaisesti maastoon niin tuo jostakin tempaistua 22 g jätettä vastaava aktiivisuus löytyisi luontaisesti metrin paksuisesta maakerroksesta, jonka koko olisi 191 x 191 metriä. Sama määrä löytyisi aiemmin lasketun turva-alueen 256 m säteisen ympyrän sisältä 0.18 m paksuisesta kerroksesta pintamaata. Neliökilometri metrin paksuista maakerrosta sisältää muuta kuin uraani- tai toriumperäistä luonnollista aktiivisuutta vastaten noin 600 grammaa satavuotiasta ydinjätettä.

Mainitsit, että siviiliydinvoima on tuottanut 22 grammaa ydinjätettä per jokainen maailman ihminen. Maailmassa on tällä hetkellä noin 6.7 miljardia ihmistä, joten tarkoitat ilmeisesti noin 147 miljardia grammaa eli 147 000 000 kg ydinjätettä.

Suomen pinta-ala on 338 000 neliökilometriä. Täällä on siis metrin kerroksessa pintamaata luonnostaan aktiivisuus, joka vastaa 200 000 kg satavuotiasta ydinjätettä tai 4 400 000 kg tuhatvuotista ydinjätettä.

Euroopan pinta-ala on 10 000 000 neliökilometriä. Täällä on siis metrin kerroksessa pintamaata luonnostaan aktiivisuus, joka vastaa 6 000 000 kg satavuotiasta ydinjätettä tai 132 000 000 kg tuhat vuotta vanhaa ydinjätettä.

Ylläolevat ovat tietenkin suuruusluokkalaskelmia.

=================================

Kerroit huolesi ihmiskunnan tuhosta säteilyn aiheuttamien geenimuutosten vuoksi ydinjätteen levitessä ympäristöön. Osaisitko nyt tarkentaa millaisen ajanjakson kuluessa arvelet tuon leviämisen tapahtuvan ja miten se tavoittaisi merkittävän osan ihmiskunnasta? Se kun täsmentäisi ydinjätteen iän ja isotooppijakauman, jolloin voisimme katsella ylläolevan karkean arvauksen sijaan myös mahdollisia sisäisiä annoksia. Aika-arvion antaminen on ehdottoman välttämätöntä siksi, että radioaktiivisuuden määrä vähenee aluksi hyvin nopeasti ajan kuluessa.

Kerro samalla mekanismi, jolla arvelet ydinjätteen pääsevän ulos kapseleistaan ja päätyvän maa-alueille tasaisesti kylvetyksi (tai siihen jakaumaan, jollaista tarkoitit mutta jota et vielä täsmentänyt, en toki halua tässä laittaa sanoja suuhusi). Ylläolevan perusteella kun en ole kovin vakuuttunut siitä, että olisit ajatellut suuruusluokka-asioita loppuun asti.

Pahoittelen viestin pituutta, mutta näitä asioita on vaikea esittää lyhyesti tekemättä vielä pahemmin väkivaltaa esitystarkkuudelle. Tähän ei vielä mahtunut yhtään biologiaan eikä geenimuutoksiin liittyvää asiaa. Tässä ei myöskään käsitelty sisäisiä annoksia eli elimistöön kertyneen radioaktiivisuuden vaikutuksia.
[edit: yksikköjen kirjoitusasu]

Riskianalyysiä ei tehdä lähtemällä jonkun olettamasta pahimmasta mahdollisesta skenaariosta. Aina löytyy vieläkin pahempi skenaario. Sinä heitit pöytään kortin


Minä voisin heittää pöytään tälläiset:

- Sodan ja luonnonmullistuksien vuoksi ydinjäteluola joutuu 25 vuoden kuluttua Euroopan Imperiumia hallitsevan hullun diktaattorin haltuun. Hullu diktaattori avaa luolan ja tekee ydinjätteestä amuletteja. Jokainen Euroopan kansalaisen on kannettava kaulassaan ydinjätteestä tehtyä amulettia teloituksen uhalla. Parin vuoden kuluessa Euroopassa on aika autiota.

Kun minulla on vapaus itse päättää todennäköisyyksistä välittämättä skenaarion "pahuus" niin tokihan ihmisten ilkeys ja luontainen kyky tuottaa tuhoa pitää siinä huomioida. Ehdotukseni on äärimmäisen epätodennäköinen mutta sen todennäköisyys ei ole nolla.

Kumpaa skenaariota, sinun vai minun ehdottamaa pitäisi lähteä käsittelemään pahempana vaihtoehtona?

Kun luonnonkatastrofit otettiin peliin niin miten olisi:

Pienehkö asteroidi törmää ydinjätteiden loppusijoitusluolastoon ja höyrystää sen sisällön ilmakehään.

Tuosta on ainakin minusta aika vaikea mennä huonompaan suuntaan. Riski on todellinen, kuparikapseleilla ja bentoniitilla ei ole mitään merkitystä. Ainoa mikä merkitsee on suuren määrän käytettyä ydinpolttoainetta kerääminen yhteen ja samaan paikkaan, jolloin yksi ainoa asteroidi voi sen höyrystää ilmaan.

===================================

Riskianalyysiä ei tehdä lähtien oletetusta "pahimmasta" lopputuloksesta koska sellaista ei ole. Mikä tahansa hirmuinen lopputulos on mahdollinen mutta sellaisten todennäköisyydet ovat sitten vastaavasti hyvin pieniä. Analyysillä on tarkoitus löytää sellaisia riskejä, joiden toteutumisen todennäköisyys on riittävän suuri tuottaakseen todellista harmia. Näitä sitten pyritään eliminoimaan kehittämällä turvajärjestelmistä sellaisia, että kyseiset riskit pienenevät riittävästi. "Riittävästi" tarkoittaa sitä, että riskejä verrataan ihmisen elämässä muutenkin kohtaamiin riskeihin, jota vertailua et aiemmin tuntunut hyväksyvän kelvolliseksi (kaksoisstandardi).

Jos riskianalyysin tekniikat kiinnostavat sinua (mitä en kylläkään usko) niin sinun kannattaisi lainata tai hankkia itsellesi joku aiheeseen liittyvä oppikirja. Näin välttäisit perustavaa laatua olevat virheet päättelyissäsi. Toki samalla menettäisit parhaat pelotteluargumenttisi, kun nyt joutuisitkin olemaan realistinen suuruusluokkia arvioidessasi.

Katsopa mitä kirjakauppasi hakutoiminto antaa kun sille pistät hakusanaksi NUMERICAL RISK ASSESSMENT.

Kun puhutaan vuoden tai 25 vuoden vanhasta jätteestä, niin ei tietenkään puhuta kuparikapselien pettämisestä. Edeleenkin olen vielä suuruusluokkaa hakemassa: riittääkö esimerkisi yhden ydinvoimalan sisältö tyhjentämään Euroopan. Mahdollisesti se riittäisi, mutta sellaista mekanismia, jossa koko lataus lentäisi ihmisten keskuuteen, tuskin olisi olemassa. Ellei nyt jokin superkriittisyysonnettomuus jossakin hyötöreaktorissa.

Katastrofiskenaarioista pelottavin olisi sota tai terrorismi, jossa katkeroitunut osapuoli päättää, että antaa mennä sitten koko höskä ja suunnataan iskut ydinvoimaa vastaan. AL Qaidalla oli kuulemma omien sanojensa mukaan valmis suunnitelma ydinvoimaloiden varalle, mutta pitivät jopa itsekkin iskua ylimitoitettuna.

Pelottva tulevaisuuden seknaario: ihmiskunnan edistys ei oliskaan lineaarista, vaan tulisi pimeitä ajanjaksoja, joissa sodat, kansainvaellukset ja kulkutaudit romuttaisivat järjestyneet yhteiskunnat, joilloin ydinvoimalat ja hautaamattomat ydinjätteet joutusivat hunningolle.

Kuinka monta hyötöreaktoria on tällä hetkellä Euroopassa käytössä? Ainoa taitaa olla ranskalaisten Phenix, joka kooltaan on varsin pieni.

Yhden reaktorin tuhoutuminen ei tietenkään riitä saastuttamaan koko Eurooppaa asuinkelvottomaksi. Sehän tuli Tsernobylin yhteydessä jo todettua. Jos ydinvoimalaa ei tuhoa siihen suunnatulla ydinpommilla niin grafiittia sisältämättömän voimalan sisältöä on hyvin vaikea saada leviämään edes samalla lailla kuin mitä Tsernobylissä tapahtui.

Jos olet asiasta eri mieltä niin kerro mekanismit, joilla ydinreaktorin sisällöstä saat enemmän kuin 10 % levitettyä ilmakehään siten, että se ei sada alas voimalan välittömässä läheisyydessä. Muuten olet esitellyt täällä huolestuneesi sellaisesta, jolle et edes itse keksi mitään tapa toteutua.

Jos huolellesi ei ole reaalisia perusteita niin ilmeisesti se perustuu johonkin muuhun (uskonto, psykologia, poliittinen kanta eli ideologia, ???).

Tutkimus: Syöpä yleistyy ydinvoimaloiden välittömässä läheisyydessä.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5253122442

Siksipä olisikin tärkeää lopettaa joutavanpäiväinen vouhkaaminen ydinjätteen loppusijoituksen vaarallisuudesta ja alkaa loppusijoittamaan sitä jätettä. Jos nyt jotain tapahtuu hissuksiin täyttyville välivarastoille, ottaako tapahtuneesta ympäristöjärjestöt vastuun? Epäilen jottei heillä riitä selkäranka moiseen.

Tuosta oli hiljattain keskustelua ja tutkimukseen liittyvää kritiikkiäkin aiemminkin tällä foorumilla. Selaile läpi kymmenisen ensimmäistä sivua tästä keskustelusta, saksalaistutkimus tulee hiljalleen keskustelunaiheeksi:

tekniikka-ja-energia-f1/ydinvoima-tasta-vaietaan-julkisessa-keskustelussa-t44373.html

"Pönni" lainaa koko hesarin kirjoituksen sivulla 5, josta eteenpäin tarkemmin aiheesta:

tekniikka-ja-energia-f1/ydinvoima-tasta-vaietaan-julkisessa-keskustelussa-t44373-60.html

Jos haluat kommentoida samaa niin kannattaa jatkaa siellä missä asiasta viimeksi kirjoiteltiin. Näin samoja asioita ei tarvitse käsitellä useampaan kertaan.

Itse juuri edellisessä viestissäni totesin, ettei ole ilmeisesti selaista mahdollisuutta, että koko reaktirin sisältö lentää ihmisten ilmoille. Eli haluatko minun vakuuuttavan nyt jotakin muuta?

Tsernobylin pahimman vaiheen ollessa menossa Neuvosto-fyysikot pelkäsivät vielä uutta räjähdystä, kun sula ydin oli etenemässä kohti kellarin vesialtaita. Pelättiin ilmeisesti sellaista mekanismia, jos sula ja grafiitilla höystetty ydinmassa pirstaloituisi vesialtaassa, reaktiivisuus ryntäisi räjähdysmäisesti massan vajotessa kohti altaan pohjaa ja samalla tapahtuisi höyryräjähdys. Puhuttiin jopa 5 megatonnin räjähdyksestä, joka tosin vaikuttaa kyllä yliammutulta.

Se mitä Tsernobylissä pelättiin, on esimerkiksi Olkiluodossa valittu strategiaksi. Eli siellä ydinsulan on tarkoitus valahtaa tuvitettuihin kellaritiloihin. Mutta ydinsula ei tietenkään sisältäisi grafiittia ja vesi olisi vahvasti boorattua. Voisi siis tapahtua vain höyryräjähdys, joka voi kyllä viedä suojakuoret mukanaan.

Eli veikkaan, että höyryräjähdys sylkisi ydinvoiman sisällöstä ulos reilusti enemmän kuin pelkkä sulamisonnettomuus, joka tosin sekin puhaltaa pahat ainekset ulos, mutta ehkä vain tuon 10%, niinkuin totesit.