Ydinvoima kaatuu tähän

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

Täsmennetään vielä niiden helposti liukenevien / vapautuvien nuklidien roolia...

Konsta otti aikaisemmin puheeksi Greenpeacen tekstin jossa käsiteltiin jodin isotooppia 129. Tämä on juuri niitä pitkäikäisiä fissiotuotteita (mm. Tc-99:n ohella) joilla on merkitystä loppusijoituksen kannalta. Kun katsotaan tuota Edwardsin aktiivisuuskuvaajaa:

niin nämä pitkäikäiset fissiotuotteet muodostavat punaisen käyrän hännän. Kokonaisaktiivisuuden kannalta merkitys ei ole suuri, mutta jodi liukenee ja kulkeutuu veden mukana selvästi plutoniumia ja muita aktinideja helpommin.

GP:n tekstissä sanottiin että I-129:n määrä polttoaineessa kasvaa 60% kun palamaa nostetaan 41 MWd/kgU:sta 75 MWd/kgU:aan. Teksti jättää mainitsematta sen, että suhteellisena muutoksena palaman kasvu on 83%. Toisin sanoen energian tuotanto kasvaa enemmän kuin I-129 -isotoopin tuotanto, eli palaman nostaminen itse asiassa pienentää I-129:n määrää loppusijoitettavassa jätteessä tuotettua energiamäärää kohden.

Styrge · **Liittynyt:** Ma Marras 10, 2008 6:42 pm **Viestit:** 358

Zäp kirjoitti:

Kuten aina, tilanne on kokonaisuutta takastellen paljon monimutkaisempi, sillä palaman kasvattaminen lisää kuitenkin raskaampien plutoniumin isotooppien ja korkeampien aktinidien (amerikium, curium) määrää. Pu-239:n muuttuminen Pu-240:ksi pienentää samalla ytimen puoliintumisajan 24,000 vuodesta 6500 vuoteen. Toisaalta seuraava neutronikaappausreaktio muuttaa ytimen lyhytikäiseksi Pu-241:ksi, jonka beta-hajoaminen Am-241:ksi tavallaan pidentää hajoamisketjua yhdellä reaktiolla. Am-241:n puoliintumisaika on reilu 400 vuotta, ja ketjun seuraavan isotoopin, Np-237:n puoliintumisaika 2 miljoonaa vuotta. Neptunium pysyy polttoaineessa plutoniumia pidempään, mutta toisaalta sen aktiivisuus on 1/90 osa Pu-239:n aktiivisuudesta. Se, onko lopputulos parempi vai huonompi, onkin sitten aika tulkinnanvaraista.

Tai aivan selvää kun tosiaan tarkastellaan sitä kokonaisuutta, eikä vain yhä useampia detaljeja: lisää askelia hajoamisketjuun tarkoittaa lisää radioaktiivisuutta. Plutoniumin haljetessa myös vapautuu enemmän neutroneja kuin uraanista (raskaampi ydin kun on), joten neutronivuota ja aktivaatiota syntyy myös enemmän.

Reaktorin ei rauhoitu ajan kanssa, vaan voimaloiden tehonnostot perustuvat yli-ikäisen polttoaineen käyttöön. Plutoniumin osuudelle on muuten se lakisääteinen raja, 3% polttoaineesta, ja Ol-3 on suunniteltu polttamaan 7:ää...

Yksi lempikäyristäni näyttää, kuinka moninkertaiset säteilypäästöt syntyvät ruotsalaisreaktoreista, jotka hautovat pellettejään jopa viisi vuotta, verrattuna venäläisiin, joihin vaihdetaan kokonaan tuore satsi vuoden välein. Suomi arveluttavana kakkosena 2-3:n vuoden syklillään:

------------------------------------------------------------------
Sain Edwardsit vihdoin läpi! Osa 4 on teillekin kokonaan uusi, siinä kerrotaan että Tshernobylistä olisi levähtänyt vain 3%! Kuulostaa oikeammalta kun täällä vilahtanut haarukka 10-50%. Nämä ovat siis alkuperäiskielellä, a-tuubiin piti tehdä se ummikkoversio kun jouduin joka tapauksessa leikkaamaan joka lauseen erikseen.

1/5: Ilmastointro:
http://www.youtube.com/watch?v=mqheZZ0pRNw
2/5: Ydinvoiman esittelyä:
http://www.youtube.com/watch?v=epexkJ5VEnQ
3/5: Radioaktiivisuus, kaivokset, jätteet:
http://www.youtube.com/watch?v=FjlFOEtsDRQ
4/5: Onnettomuuksista:
http://www.youtube.com/watch?v=SruTxZJyMkA
5/5: Plutonium:
http://www.youtube.com/watch?v=T6RaQFjjkAo

konsta · **Liittynyt:** To Loka 19, 2006 8:57 pm **Viestit:** 3749

Zäp kirjoitti:

Kuten totesin, lyhytikäisten fissiotuotteiden määrään (jodi-131, jalokaasut) palaman nostaminen ei vaikuta. Onnettomuustilanteiden kannalta tärkeään jälkilämmöntuottoon korkeammalla palamalla ei myöskään ole vaikutusta.

Pitkäikäisempien fissiotuotteiden (Cs-137) määrä puolestaan kasvaa lähes samassa suhteessa kuin palama.

Ei kait superlyhytikäiset isotoopit olleetkaan tässä mikään pointti, kun niiden osuus ei muutenkaan muuttuisi mitenkään.

Jälkilämmön tuotolla on pirusti vaikutusta, mm bentoniitin kestävyyteen ja nopeaan vetykorroosioon(ruotaslainen tutkimus). Ja tietenkin siihen ikävään tosiasiaan, että OL3 viimeiset jätteet jäävät, ei meidän jälkeläistemme, haudattavaksi, vaan vielä syntymättömien ihmisten jälkeläisten haudattavaksi, joskus vuonna 2124.

Eli ei tästä ihan kokonaista papukaijamerkkiä voi sinulle myöntää. Hämärsit vastauksen niin monitahoiseksi, että siitä jäis kuva, ettei koskaan voida tietää, onko uuden sukupolven voimaloiden ydinjäte jotenkin vaarallisempaa. Mielestäni on selvää, että ydinala on tuonut keskuutemme vain entistä vaarallisempia reaktoreita, jotka voivat aiheuttaa Tsernobylin kaltaisen onnettomuuden monin kertaisesti - riippumatta siitä, mikä niiden polttoaineen energiatiheys on.(kyse on vain ahneudesta, eikä kunnon perusteesta).

Tivi · **Liittynyt:** La Maalis 15, 2008 11:45 pm **Viestit:** 14

konsta kirjoitti:

Zäp kirjoitti:

Onnettomuustilanteiden kannalta tärkeään jälkilämmöntuottoon korkeammalla palamalla ei myöskään ole vaikutusta.

Jälkilämmön tuotolla on pirusti vaikutusta, mm bentoniitin kestävyyteen ja nopeaan vetykorroosioon(ruotaslainen tutkimus). Ja tietenkin siihen ikävään tosiasiaan, että OL3 viimeiset jätteet jäävät, ei meidän jälkeläistemme, haudattavaksi, vaan vielä syntymättömien ihmisten jälkeläisten haudattavaksi, joskus vuonna 2124.

Tulikohan tuo luettua vähän hätäisesti

konsta · **Liittynyt:** To Loka 19, 2006 8:57 pm **Viestit:** 3749

Tivi kirjoitti:

Tulikohan tuo luettua vähän hätäisesti

No joo, tulipa hyvinkin, kiitos. Eli onko totta, että enemmän fissiotuotteita sisältävä polttoaine ei siis tuottaisi myös enemmän jälkilämpöä? Eikös jälkilämpö synny juuri fissiotuotteiden alfa- ja beeta-hajoamisista?

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

Styrge kirjoitti:

Tai aivan selvää kun tosiaan tarkastellaan sitä kokonaisuutta, eikä vain yhä useampia detaljeja: lisää askelia hajoamisketjuun tarkoittaa lisää radioaktiivisuutta. Plutoniumin haljetessa myös vapautuu enemmän neutroneja kuin uraanista (raskaampi ydin kun on), joten neutronivuota ja aktivaatiota syntyy myös enemmän.

Kuten jo aikaisemmin totesin, palaman nostaminen tarkoittaa sitä että käytetty polttoaine sisältää tuotettua energiaa kohden vähemmän radioaktiivisuutta.

Leikitään että meillä on kaksi reaktoria jotka tuottavat sähköä saman ajan samalla teholla. Ensimmäinen polttaa uraania 30 GWh/tU palamalle, ja jälkimmäinen 60 GWh/tU palamalle. Lopputulos on se että ensimmäisen jäljiltä jää käytettyjä polttoainenippuja tuplasti enemmän, ja näiden polttoainenippujen sisältämän radioaktiivisuuden kokonaismäärä on korkeapalamaista reaktoria suurempi. Ensimmäinen reaktori kuluttaa myös jälkimmäistä enemmän uraania vaikka tuotettu energiamäärä on sama.

Uraani-235:n termisessä fissiossa syntyy keskimäärin se 2.5 neutronia. Plutonium-239:llä vastaava luku on n. 2.9. Palaman kasvaessa suurempi osuus fissioista tapahtuu Pu-239:ssä, ja neutronituotto ja aktivoituminen kasvavat samassa suhteessa, ei yhtään sen enempää.

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

konsta kirjoitti:

No joo, tulipa hyvinkin, kiitos. Eli onko totta, että enemmän fissiotuotteita sisältävä polttoaine ei siis tuottaisi myös enemmän jälkilämpöä? Eikös jälkilämpö synny juuri fissiotuotteiden alfa- ja beeta-hajoamisista?

Jälkilämpö onkin pääosin peräisin niistä lyhytikäisistä fissiotuotteista, joiden määrää palaman kasvattaminen ei lisää.

Toinen tekijä on sitten tiettyjen aktinidien määrän lisääntyminen, mikä näkyy jälkilämmössä sitten kun lyhytikäiset fissiotuotteet ovat hajonneet pois. Eli korkeapalamaista polttoainetta pitää kyllä jäähdyttää pidempään ennen loppusijoitusta, kuten itsekin aikaisemmin totesit.

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

konsta kirjoitti:

Eli ei tästä ihan kokonaista papukaijamerkkiä voi sinulle myöntää. Hämärsit vastauksen niin monitahoiseksi, että siitä jäis kuva, ettei koskaan voida tietää, onko uuden sukupolven voimaloiden ydinjäte jotenkin vaarallisempaa. Mielestäni on selvää, että ydinala on tuonut keskuutemme vain entistä vaarallisempia reaktoreita, jotka voivat aiheuttaa Tsernobylin kaltaisen onnettomuuden monin kertaisesti - riippumatta siitä, mikä niiden polttoaineen energiatiheys on.(kyse on vain ahneudesta, eikä kunnon perusteesta).

Kuten olen jo varmaan kolmeen kertaan todennut:

- Palaman kasvattaminen ei lisää "radioaktiivisen jodin" (I-131) tai jalokaasujen määrää polttoaineessa. Nämä ovat monessa mielessä onnettomuuksien kannalta ne hankalimmat nuklidit.

- Korkeampi palama ei myöskään lisää reaktorin jälkilämpöä onnettomuustilanteessa, ja saa siten sydäntä helpommin sulamaan.

- Korkeampi palama lisää pitkäikäisten fissiotuotteiden ja aktinidien määrää, mutta vain korkeintaan samassa suhteessa kun energiantuotto kasvaa (yksittäisten nuklidien suhteen saattaa olla poikkeuksia).

- Korkeampi palama pidentää käytetyn polttoaineen jäähdytysaikaa ennen loppusijoitusta.

- Palaman kasvattaminen vähentää sekä loppusijoitettavan jätteen että tuon jätteen sisältämän radioaktiivisuuden kokonaismäärää (katso esimerkki Styrgelle lähettämästäni vastauksesta).

- Palaman kasvattaminen vähentää energian tuottamiseen tarvittavan uraanin määrää.

Ja noiden jo aikaisemmin esiin nostettujen pointtien päälle:

- Korkeampi palama muuttaa plutoniumin isotooppikoostumusta vielä huonommin ydinasemateriaaliksi soveltuvaksi.

Mitään papukaijamerkkejä en ole sinulta hakemassa. Asia on älyttömän monitahoinen, eikä sitä voi selittelemällä yksinkertaisemmaksi muuttaa.

Mutta mikä noista kohdista on ihan tarkalleen ottaen se joka tuo esiin ydinalan ahneuden ja osoittaa että palaman nostaminen tarkoittaa "entistä vaarallisempia reaktoreita, jotka voivat aiheuttaa Tsernobylin kaltaisen onnettomuuden monin kertaisesti"?

sikakoira · **Liittynyt:** Ti Elo 29, 2006 4:57 pm **Viestit:** 818

Sanookaahapan fysiikkaa lukeneet mitä tahansa, mikäli ihmiskunta porskuttaa eteenpäin, niin jossain vaiheessa tuolle ydinjätteelle keksitään hyötykäyttökeino. De facto.

konsta · **Liittynyt:** To Loka 19, 2006 8:57 pm **Viestit:** 3749

Zäp kirjoitti:

konsta kirjoitti:

No joo, tulipa hyvinkin, kiitos. Eli onko totta, että enemmän fissiotuotteita sisältävä polttoaine ei siis tuottaisi myös enemmän jälkilämpöä? Eikös jälkilämpö synny juuri fissiotuotteiden alfa- ja beeta-hajoamisista?

Jälkilämpö onkin pääosin peräisin niistä lyhytikäisistä fissiotuotteista, joiden määrää palaman kasvattaminen ei lisää.

Niin pääosin, mutta seuraavaksi suurimmalta osin melko lyhytikäisistä ja sitten keskilyhytikäisistä ja lopuksi keski-ikäisistä - jotka kaikki siis lisääntyvät, lyhytikäisten pysyessä samana. Eli olisi vastoin fysiikan lakeja, ettei myöskin jälkilämpö lisääntyisi. Ja tarvittava hätäjäähdytsaika, sekä hätäjäähdytysteho.

bena · **Lähetetty:** Ti Maalis 16, 2010 1:29 am

Kiitos Zäpille ydinvoimatietouden jakamisesta ja mukavan kiihkottomasta tyylistä. Keskustelujen tason takia olen jättänyt ydinvoimaketjut lukematta jo kauan sitten, mutta nyt tuli selailtua taas sivukaupalla.

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

konsta kirjoitti:

Niin pääosin, mutta seuraavaksi suurimmalta osin melko lyhytikäisistä ja sitten keskilyhytikäisistä ja lopuksi keski-ikäisistä - jotka kaikki siis lisääntyvät, lyhytikäisten pysyessä samana. Eli olisi vastoin fysiikan lakeja, ettei myöskin jälkilämpö lisääntyisi. Ja tarvittava hätäjäähdytsaika, sekä hätäjäähdytysteho.

Kun puhut hätäjäähdytyksestä, niin oletan että viittaat onnettomuustilanteisiin. Megawattitasolla sydämen lämmöntuotto on peräisin hyvin lyhytikäisistä nuklideista. Esimerkiksi Cs-137:n lämmöntuotolla ei ole mitään roolia onnettomuuksissa. Fysiikan lakeja ei rikota. Jälkilämpö lisääntyy, mutta ei niiden nuklidien osalta jotka tuottavat siitä merkittävän osuuden. Olen pahoillani, mutta tämän yksinkertaisemmin en osaa asiaa selittää.

Zäp · **Liittynyt:** Ma Loka 19, 2009 10:19 pm **Viestit:** 1542

bena kirjoitti:

Kiitos Zäpille ydinvoimatietouden jakamisesta ja mukavan kiihkottomasta tyylistä. Keskustelujen tason takia olen jättänyt ydinvoimaketjut lukematta jo kauan sitten, mutta nyt tuli selailtua taas sivukaupalla.

Kiitos. Ihan kannustavaa saada positiivistakin palautetta välillä.

Lurulude · **Liittynyt:** Pe Maalis 23, 2007 4:51 am **Viestit:** 163

Zäp kirjoitti:

bena kirjoitti:

Kiitos Zäpille ydinvoimatietouden jakamisesta ja mukavan kiihkottomasta tyylistä. Keskustelujen tason takia olen jättänyt ydinvoimaketjut lukematta jo kauan sitten, mutta nyt tuli selailtua taas sivukaupalla.

Kiitos. Ihan kannustavaa saada positiivistakin palautetta välillä.

Tosissaan, Zäp:n viestejä on mukava lukea, koska ne on kirjoitettu neutraaliin sävyyn.
Valitettavasti kirjoittelet niin hyvin, ettei enään tule edes tarkistettua jostain muusta lähteestä noita sinun perusteluita ilmenneistä "uusista" asioista. Se on sitten taas ristiriidassa omien tapojen kanssa, varsinkin kun ydinvoiman vastustajien ja puolustajien esittämät uudet asiat tulee kyllä tarkistettua hyvinkin tarkkaan.

Kiitoksia kuitenkin.

kfa · **Lähetetty:** Ti Maalis 16, 2010 2:09 am

Muutin tässä väliotsikoiden koon järkevämmäksi "size=120" kuin aiemmassa vastausksessani. Normaalikoosta size=85 seuraava tarjottu pykälä "suuri" size=150 on selvästi liian suuri.

konsta kirjoitti:

kfa kirjoitti:

Edelleenkin varsin oleellinen asia on päästön kokonaismäärä. Sääolosuhde ei saa päästön kokonaismäärää lisääntymään vaan vaikuttaa sen jakautumiseen ympäristössä. Jotta maan pinnalle sataisi keskimäärin y Bq/km^2 pinta-alalle A neliökilometriä on alkuperäisen päästön oltava suuruudeltaan reilusti enemmän kuin yA.

Todetaan nyt ensin, että ilman grafiittipaloakin voi suurin osa CS137 määrästä paeta reaktorista. Tulipalo voi saavuttaa noin 1000 astetta, joka ei vielä aiheuta CS:n kaasuuntumista. Mutta sula ydin voi saavuttaa lähes 3000 astetta ja se saa monet aineet kaasuuntumaan ja nousemaan pois reaktorista.

Johtuen IAEA:n hankalasta suhteeta WHO:n kanssa, sekä muista poliiittisita kytkennöistä, kovin selviä faktoja ei Tsernobylistä saatu. Tässä on joitakin lukuja saastuneista alueista:

[...]

On tietenkin selvää, että jos pääsosa noista päästöistä tulisi vaikka Itävallan kokoiselle alueelle, niin se olisi sen jälkeen entinen Itävalta, ainakin joksikin aikaa.

Mikä nyt on tietenkin selvää? Se, että kirjoitat muodossa "Jos".

Itävallan alueen kokoisen vakavan laskeuman suuruus

Itävallan pinta-ala on noin 80 000 neliökilometriä. Tsernobylin tiukan kontrollin alueella laskeuma oli luokkaa 555...1400 kBq/m^2 eli 555 ... 1480 GBq/km^2.

Jotta tuolla alueella saastuneisuus olisi sama kuin Tsernobylin tiukan kontrollin alueella olisi sinne saatava jostakin > 44 PBq (4.4E16 Bq) Cs137:aa (vastaa tuota 555 kBq alarajaa). Koko Tsernobylin kymmenen päivän grafiittipalon päästämä Cs137 - määrä oli noin 88 PBq.

http://www.nea.fr/html/rp/chernobyl/c02.html

Huomaa, että edes tuollainen (88 pBq) radioaktiivisuuden määrä ei tekisi alueesta elinkelvotonta. Aiempien laskujen perusteella skaalaamalla arvioisin, että se aluksi nostaisi taustasäteilyn tasoa noin 2 uSv/h eli kymmenkertaistaisi sen (vrt: lentokoneessa taustasäteilyn taso on luokkaa 4 uSv/h).

Vuotuinen lisäannos olisi aluksi 18 mSv/a, mutta noin 5 vuoden kuluessa ( 90 mSv annos tähän mennessä ) se olisi cesiumin imeytyessä maakerrokseen pudonnut alle neljännenkseen alkuperäisestä. Tällöin taustasäteily olisi koholla alkuperäiseen verrattuna 0.5 uSv/h eli olisi noin kolminkertainen.

Säteilyannoksen aiheuttama lisäriski

Suuruusluokista puhuttaessa väestön 100 mSv pitkän ajan kuluessa saatu lisäannos lisää syöpäkuoleman todennäköisyyttä lineaarisella mallilla luultavasti noin 0.5 %. Muistettava on toki, että pienten annosten pitkäaikaisvaikutuksista ei ole varmuutta ja mallit (lineaarinen, kynnys jne) vaikuttavat asiaan.

Vuodessa kuolleista Suomessa 10 000:lla eli noin 20 % kaikista syynä on syöpä. Lisäannoksella prosentti olisikin 20.5 % (Suomessa +500 syöpään kuollutta vuodessa). Kokonaiskuolleisuuden kannalta suuruusluokallisesti se vastaisi sitä, että tupakoivien määrä kasvaisi 1.1 - kertaiseksi nykyiseen 22 % verrattuna (+2% eli +100 000 tupakoijaa, kun tupakkaan liittyvä kuolleisuus Suomessa vuositasolla on noin 5000 ihmistä).

http://ec.europa.eu/energy/nuclear/radi ... on/125.pdf

Suomeksi säteilyn epidemologiasta STUKin kirjasarjassa:

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset ... ja4_07.pdf

Siinä todettiin syövän esiintymisen riskin kasvavan noin tekijällä 0.63 (alun perin 1, nyt 1.63) saatua 1 Sv annosta kohti (kirjan sivu 95). Leukemian osalta kasvu on voimakkaampaa, mutta leukemiatapausten määrä on suhteellisen pieni kaikista syövistä. Lineaarisen mallin mukaan 100 mSv kasvattaisi kaikkien syöpien esiintymisriskiä tekijällä 1.06 eli alkuperäsestä 20 %:sta noin 21 %:iin.

Mielenkiintoinen luku suuruusluokka-arvioita varten voisi niinikään olla ionisoivan säteilyn annoksen aiheuttama eliniän lyheneminen. Se on tietenkin harhaanjohtava siinä mielessä, että elinikä ei lyhene tasaisesti kaikilta vaan rajusti niiltä, jotka nostavat pakasta pataässän.

http://www.jlab.org/div_dept/train/rad_ ... fects.html

Tuossa esitetään, että 100 mRem/a (1 mSv/a) 70 vuoden ajan eli 70 mSv lisäannos aiheuttaisi eliniän lyhenemisen noin 34 vuorokaudella. Tuon tasoinen säteilyannoksen lisäys aiheuttaa lisäriskin, joka vastaa esimerkiksi sitä, että a) viettäisi vuosittain 20 vuorokautta lisää New Yorkin saastuneessa ilmassa tai b) lisäisi vuotuisia ajokilometrejään yksityisautolla luokkaa 600 .... 1000 km vuodessa.

Laskeumien riskeistä puhuttaessa on edelleenkin muistettava se, että Tsernobylin onnettomuuden aiheuttama lisähaitta ei Suomen terveystilastoissa erotu mitenkään.Jos nämä terveysvaikutusasiat kiinostavat niin kannattaa tutustua paitsi UNSCEAR - raportteihin myös tuohon edellä mainittuun STUKin kirjasarjan kirjaan "Säteilyn terveysvaikutukset (Toim Wendla Paile, 2002, 186 sivua), joka on verkosta vapaasti ladattavissa:

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset ... irjasarja4

Palataan nyt mekanismeihin, vaikka esittämäsi vaikutukset eivät olleetkaan aivan niin tuhoisia kuin mitä ehkä arvelit.

Yhä vastaamatta jääneet kysymykset mekanismeista

Kerropa nyt millainen mekanismi voisi saada aikaan Itävallan kokoisen alueen saastumisen yllä mainitun suuruusluokan määrällä radioaktiivista cesiumia? Mekanismiin kuuluu 1) mainitun määrän cesiumia saaminen ulos voimalasta (ei grafiittihidasteinen) ja 2) hyvin erikoinen sääolosuhde, joka antaisi päästön levitä tasaisesti satojen kilometrien säteelle mutta samalla pakottaisi sen putoamaan maahan samaiselle alueelle leviämättä juurikaan sen ulkopuolelle.

Itse en juurikaan tunne sääolosuhdeiden mallinnusta. Sinulla ilmeisesti on siitä enemmän tietoa, koska arvelet tuollaisen laskeumatilanteen mahdolliseksi. Voisitko siis kertoa hieman tarkemmin olosuhteista ja antaa jonkun linkin tutkimukseen, josta tietosi ovat peräisin?

Olen kysellyt sinulta näitä mekanismiasioita keskustelun kuluessa aika moneen kertaan. En ole vielä saanut konkreettista vastausta, pelkkää käsienheiluttelua vain. Aiheita ei käsitellä loppuun vaan yksinkertaisesti ohitat kysymykset. Se saa vastaamisen tuntumaan ajan tuhlaamiselta.

Ajankäytöllisistä syistä johtuen jatkossa itse vastailen harvemmin.

KESKUSTELU

Ydinvoima kaatuu tähän

Paikallaolijat