KESKUSTELU

---No niin, nyt on korkkia väännetty tiukemalla ja pitäisi etsiä harrastus, koska työmaalla katsovat jo karsaasti ja palkkakaan ei siellä vietetystä ajasta huolimatta tule nousemaan.

Mutta en ole keksinyt mitä voisi vapaa-ajalla väsätä. Olen aina elänyt työlle, kun pyöritin omaa yritystäni.
Harrastuksen vaatimukset:
-Pitää olla tekniikkaa. Siis mekaniikkaa ja elektroniikkaa
-Pitää olla jotakin liikkuvaa ja vauhdikasta
-Ei voi maksaa miljoonia

Tuulimyllyjä en jaksa ruveta itse väsäämään, omaa satelliittia en saa laukaista, rallitallin perustaminen maksaa.

Ikäni on 34 ja mies, tykkään suunnitella ja toteuttaa erilaisia vempaimia. Niin ja vaimokin pitäsi saada vakuuttumaan harrastuksen hyödyllisyydestä.

Jokamiesluokka. Ei vaadi miljuunia.

RC helikopteri tai joku muu radio-ohjattava vempele.

Mies eikä mikään, jos ei panssarivaunua ole rassattavana.

Mutta että vaimokin pitäisi saada vakuutettua hyödyllisyydestä...

Se on melko utopistinen tavoite. Mutta realismia voisi olla saada vaimolta hyväksyntä siihen, että mies leikkii. Kyllä se usein onnistuu, ainakin jos annat hieman kaunistellun kuvan isojen poikien lelujen hinnoista.

Panssarivaunumallit ovat hienoja, niihin asennetaan väripyssyn koneistoja tykeiksi ja pelataan sotaa (en tosin tiedä onko porukoita Suomessa). Mutta vauhdikkuus jää ehkäpä saavuttamatta. Sama pätee juniin.

Aika paha.
Jonkinlainen elektroniikan korjauspaja vois olla ihan hyödyllinen vaikka rahallisesti ja sais kaikkia erilaisia juttuja ehkä sitten korjattavaks, mutten sitten tiedä, että kuinka vauhdikas se on.
Toi vauhdikas on kyllä siinä kova haaste, siis vaimon kanssa.
Ehkä kotipiha vauhtiratojen tekobisnes, jos niitä saa ees olla??

nii tai sitten sukellusvene ajelujen järjestäminen, jep?
ainii sit kans dildojentekijä ja härkäkoneentekijä.

Pyykinpesu. Hanki pyykinpesukone, jossa on 1500 r/min pyörivä linko. Siinä on vauhtia.
Rakenna automaattinen pölyimuri.
Jos aikaa jää vieläkin yli niin vietä vaimon kanssa.

Museoautojen entisöinti ja/tai romuautojen kunnostaminen ja pimppaaminen. Jälkimmäiseen saa ehkä enemmän uppoamaan rahaa ja elektroniikkaa, kun taas edellinen on kunniallisempaa, kunnianhimmoisempaa, teknisempää ja paitsi aina kulttuuriteko, omaa myös rahallisen hyödyn potentiaalin. Siispä suosittelen entisäöintiä. Sopivan harvinaisia mutta haluttuja aihioita museoautoiksi voi saada halvalla ja entisöintityölleen (ainakin parin harjoituskappaleen jälkeen) kelpo korvauksen, jos raaskii myydä lopputuloksen keräilijöille tms. raharikkaille.

Autonraatoja saa satasilla. Tarvittavat perustyökalut löytyvät jokaiselta tosimieheltä jo enimmäkseen valmiiksi, mutta satasia tai pari tonnia voi joutua uhraamaan vehkeisiin. Tarvikkeet ja materiaalit maksavat useita satasia ja joskus varaosat paljonkin, jos joutuu haalimaan harvinaisuuksia. Kun työlle ei laske hintaa, voi hyvin entisöidyn ja museorekisteröidyn kulkineen myydä sievoisella voitolla, eli siis useilla tuhansilla euroilla. Tai sitten harrastus jatkuu ylläpito- ja autoiluharrastuksena.

Tarvitaan tietysti kohtalaisen tilava autotalli ja ehkä erillinen paja joissa askarrella. Tässä harrastuksessa jännää on se, että ei ole mitään rajaa sillä paljonko voi tehdä itse ja syventyä aiheeseen. Kovimmat jätkät tekee umpiraudasta koko auton alusta alkaen itse. Toisaalta keirrätys- ja varaosamarkkinat auttavat sikäli että aika usein löytyy paljon valmista raakamateriaalia jos osaa etsiä.

PC-tuunaus on siististi cool

^Ainii simulaattorit, teet simulaattoreita ja koeajat niitä ja myyt niitä ja teet niitä ja koeajat niitä ja myyt niitä ja teet niitä ja koeajat niitä ja myyt niitä ja...

Ihmismäisen robotin rakentaminen.

Pienoismalli!?

Kuka on puhunut pienoismallista? Ao. ISU152 on kuolattavien listalla, mutta ulottumattomissa käytännön ongelmien vuoksi. 80-luvun toimivaa neuvostokalustoa saa hyväkuntoisena muutamalla tonnilla. Rahti maksaa enemmän kuin vaunu.

ISU152

Kuin kissanpentu

joo, tosi herttanen pikku söpöliini...