KESKUSTELU

http://www.hs.fi/kotimaa/AL+Supo+ratkoi+islamin+opetuksen+kiistoja+Tampereella/a1305551334180




No voi veikkoset sentään. Enemmistön diktatuurissa kun elämme niin arvot ja lainsäädäntö kumpuavat tämän pohjalta hyvinkin pitkälti. Kansalaisten suurten massojen arvot eivät ole tunnustuksellsien uskonnon opettamisen puolella mitä tulee kouluihin. Tästä kertoo karsimaattiseen kristillisyyteen liittyviä kaatoja (käden päällä painamista Pyhän Hengen voiman välittämiseksi), kielillä puhumista tai ihmeparantamista suvaita kouluissa uskonnontunneilla. Huolimatta siitä että kristinuskoa painotettiin minun peruskoulu/ lukioaikoina kohttuuttoman paljon on tilanne aiheen opettamisen suhteen objektiivisempi kuin joku Perkeleen Koraanikoulussa esim. Pakistanissa..

Mun henkilökohtaisesta mielipiteestä katsoen on sekulaarin, sananvapautta sekä ihmisoikeuksia kunnioittavan demokratian etujen vastaista antaa liekaa muslimeille jostain Saatanan kivikautisiaälämölöallahuakbarsuuntauksien opettamisesta Islamin tunneilla.. Sen sijaan tendessin tulisi olla sellainen jossa tuodaan objektiivisesti Islamin epäkohtia esiiin suhteessa länsimaiseen käsitykseen ihmisarvosta sekä kahden kilpailevan suuntauksen Sunnalaisuuden ja Shialaisuuden aiheuttamista konflikteista ja jännitteistä Lähi-Idässä..

Toivoisin totisesti että Islamia opettettaisiin länsimaisesta uskonnonkäsittelyn näkökulmasta, siis muidenkin kuin Koraanin yms. kirjojen avulla..

Tämä takaisi objektiivisen näkökulman valistamisen nuorien sieluihin.

http://www.youtube.com/watch?v=GUs2iRftp-s

Mitä hä? Mitä objektiivisuutta siinä on että valitaan oma "oikea" näkökulma opettamiseen?

Kaikki uskontojen opetus pitäisi kieltää kouluissa. Semmoista lapsien traumatisointia ja aivopesua. Vähän kuin opettaisi koulussa "tietoa" Joulupukista, ja sitten 10 vuoden päästä lapset tajuavat ettei sitä olekaan olemassa, turhaan vaan tulee itku silmäkulmaan sitten.

Olipa huono vertaus... Oletko sitä mieltä että kristinuskoa ei ole olemassa?

Sitä paitsi mä näin joulupukin vajaa viikko sitten. Enkä usko että oli mielen harha.

No se mikä on objektiivista kontekstissa "oikea" uskonnon opettaminen riippuu premisseistä.
Eli miten alkuolettamukset määrittelee voidaan päätyä eriäviin kantoihin hyvin perustellusti.

Itse näkisin objetkiivisen uskonnon opettamisen sellaisena joka ei ole tunnustuksellista.
Näin siksi koska uskon vakaasti että tunustuksellisuudessa piilee äärifundamentalismin siemen joka puolestaan on niin murheellisen usein johtanut käytännön elämän ristiriitoihin yksilöistä koostuvan massan ja teokraattisen hallinnon intressien välillä sekä toisinaan tieteellisen vapauden ja sitä myötä edistyksellisyyden kahlitsemiseen.

Miten sinä arvon CE-Hyväksytty määrittelisit puolestaan objektiivisen uskonnon opettamisen vakaumuksellisemmasta näkökulmasta? Areena on vapaa..

En kykene. En osaa määritellä. Epäilisin että jos on olemassa vakaumus siihen ei oikein sovi objektiivisuus. Mutta sen tiedän että länsimaisen näkökulman tuputtaminen muille on kaukana objektiivisuudesta.

Näissä poikkeuksissa liikutaan aina hyvin heikoilla jäillä. Poikkeuksia tarvitaan paikkaamaan paikallisia tilanteita, mutta poikkeukset kumuloituvat isommassa kokonaisuudessa ja aiheuttavat ryppyjä systeemiin. Poikkeukset ovat käytännössä aina systeemin korruptiota. On myös turha luulla, että suomalaisen / länsimaisen demokraattisen systeemin rikkominen edesauttaa hyvinvointia. Se edesauttaa kaltaisteni opportunistien hyvinvointia ja aiheuttaa aina kasvavaa eriavoistumista ja pahoinvointia yleensä yhteiskunnassa ja progressiivisesti alimmissa sosiaaliluokissa.

Lukekaapa lapset historiaa. Siellä se on kaikki. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Ei kerrota niille myöskään seksistä, ettei ne mene kokeilemaa ja saa siitä kaiken maailman traumoja.

Jokaisen uskonnon keskeinen sanoma on helposti vaikkapa yhden nettisession aikana läpikäyty, joten tunnustuksetonkin uskonnon opetus tuntuu vähän höhlältä. Onko tosiaan järkevää lässyttää vuosikausia siitä millaisia uskontoja maailmassa on? Uskontojen kattava katsaus voisi olla vaikka historian opetuksen yksi yksittäinen kurssi sanotaan nyt vaikka 7. luokalla. Eikä siis todellakaan tyyliin "näin opimme uskomaan" vaan "tällaisia uskontoja maailmassa on, seikkojen tämä tuo se jne. vuoksi".

Ennemmin uskonnon opetuksen tilalle vaikka psykologiaa. Se olisikin mielenkiintoista kun ihmiset saisivat jo lapsesta lähtien tietää miksi heidän päävärkkinsä toimii kuten toimii. Luonnollisesti myös jonkinlaista yhteiskuntakasvatusta tarvittaisiin, eli käytäisiin läpi mikä on yhteisen sosiaalisen toiminnan kannalta hyödyllistä ja mikä hyödytöntä toimintaa.

Islamille tyypillinen "olen herkkähipiäinen prinsessa" -asenne ärsyttää. Minkä ihmeen takia sen kannattajat ovat jatkuvasti niin hädissään siitä että ettei vaan kukaan missään vahingossakaan ajattele väärin (toisin kuin he itse haluavat ajateltavan). Ihan kuin kyseessä olisi joku hätää kärsivä sukupuuttoon kuolemassa oleva uskonto - EI TODELLAKAAN OLE. Määrällisesti ylivoimallaan jyllääville joukoille ja ryhmittymille se eloonjääminen lienee helppoa ja itsestäänselvää ilman jatkuvaa inisemistä ja aggressiotakin.

Nykyinen psykologian oppisisältö on todella vähän tuota. Enemmän siellä puhutaan jostain Pavlovista ja ehdollistumisesta. Tai ainakin näin oli minun lukioaikanani - voi siis olla vanhentunuttakin tietoa.

Olen ymmärtävinäni sen verran, että tuolla tavalla käyttäytyvät ihmiset on nimenomaan niitä epävarmimpia, niitä jotka käyttää kaiken energiansa saadakseen muut samalle kannalle osottaakseen vaan itselleen, että vois itsekki täysin uskoa. Ainoastaan huojuva torni tarvii tukia.

Mut mediasta olen oppinu sen verran, ettei kukaan kerro niistä, jotka asiasta vähiten puhuu, eli kovaäänisimmät saa tässäki asiassa kaiken huomion.

Njoo, mutta kaikki eivät käy lukiota (tai en tiedä jos kohta vaikka käyvätkin, onhan ne prosentit aika suuria kai). Elikä viimeistään 7. luokalta peruskoulusta lähtien voisi lapsille antaa eväitä siitä että miten ne aivot toimivat. Jos murrosiässä sitten asiasta mitään ymmärtää. Kun kuulema se aivojen kehitys on silloin vielä pahasti vaiheessa.

Sikäli olen samoilla linjoilla, että monessa reaaliaineessa koulujen poetussuunnitelma tuntuu kulkevan ikäänkuin kyseisen tieteenalan historian mukaisessa järjestyksessä. Oppi annetaan ikäänkuin ensin silä ymmärryksen tasolla, jolla asiaa käsiteltiin pari sataa vuotta sitten ja sieltä vähitellen keritään hommaa nykypäinän tietämyksen tasoon. Monesti lasten kykyä omaksua aliarvioidaan rankasti. Mutta oikeastaan aiheutetaan jatkuva uudelleen oppimisen tarve, kun historiallisista käsityksistä pitää jatkossa "oppia pois".

On synti (heh) ja häpeä jos jo jostakin telkan dokumentista vaikuttaa oppivan enemmän kuin koulukirjasta. Olisi syytä opettaa lapsukaisille kehityksen kärjessä olevaa ja neutraalia tietämystä. Sitten vanhempana heidät voitaisiin kuriositeetin vuoksi tutustuttaa menneiden vuosien näkemyksiin.

Kun ajattelee esim. matematiikkaakin oppiaineena, niin 70-luvun lopulla siinä oli jotain ihme alkioita ja ympyröitä ja mitä lie - sitä viimeisintä huutoa kun olivat. Ei puhettakaan että olisi aloitettu sellaisella matematiikalla jota opetettiin vaikkapa 100 v sitten. Äidinkieltä kuulemani mukaan opetetaan nykyään kirjoittamaan jotenkin aivan merkillisellä tyylillä, lapsille opetetaan jokin outo kaunokirjoituksen ja tekstauksen välimuoto jota on jo ehditty arvostellakin (itsekin löytäisin siitä jäkätettävää varmasti). Ei puhettakaan että iskettäisiin mustepullo toiseen kouraan ja sellainen kynä toiseen käteen jota pitää dipata siellä mustepullossa ja sitten yrittää ährätä kauniita kaunokirjoituskirjaimia vihkoon.

Jos joissakin oppiaineissa ollaan valmiita kokoajan uusiutumaan ja testaamaan parempia(?) opetusmenetelmiä, niin minkä takia uskonnon pitäisi laahata perässä ja olla jotain hemmetin Jeesus-stooria - ja nyt sitten lisäksi vielä Muhammed-stooria, siis sillä tavalla että heitetään sitä settiä niin että lapset sitten oppivat sen ulkoa ja osaavat vastata kokeissa että kuinka montaa päivää se Jeesus siellä haudassaan jaksoi maata. JOS se nyt noin on, en todellakaan ole tietoinen miten se opetus nykyään menee, mutta vahva epäilyni on että ala-asteella ei erityisen kriittisellä silmällä sitä uskontoa läpikäydä. Eli opetetaan uskontoa sen sijaan että käytäisiin uskontoja läpi esim. historian tunnilla.

Sitä voisi optimistisesti kuvitella että kun porukka maassa kirjavoituu tunnustuksellinen uskonopetus järkättäisiin koulusta helkettiin, mutta pahasti vaikuttaa siltä että kohta jatkossa kersat lajitellaan eri ryhmiin niin että jokainen opiskelee sitä "omaa" uskontoaan. Mitä ihmeen omaa, voin kysyä, koska ei meillä kenelläkään syntyessään ole mitään valmiiksi otsaläskiin painettua symbolia että tämä kuuluu siihen ja siihen uskontokuntaan ja piste.

Kovasti niitä symboleita kyllä myöhemmin yritetään lapsiin printata että eivät ehdi oppia itsenäisiksi.