KESKUSTELU

Osaat sentään hävetä, et kuitenkaan häpeä sitä että olet foorumin historian pahin häirikkö, etkä sitä että olet jakanut kadulla vastaantulijoille n. 1000 lappusta, jossa julistat hölynpölyäsi?
Kerroin vain ettei ketään ole kiinnostunut höpötyksistäsi, koska et ole ilmeisesti itse sitä vielä huomannut.
Tämä on keskustelufoorumi, eikä mikään julistuskanava, keskustelisit joskus muustakin kuin "teoriastasi"

Jukka ei ole läheskään pahin, mutta silti tietysti pieni itsetutkiskelu saattaisi hälle tehdä hyvää. Niinkuin vaikka siinä mielessä, että mihin tarkoitukseen keskustelufoorumit on tehty.

Modet näkee varmaan asian eri tavalla, esimerkiksi bussen riehuminen lähinnä nauratti, kun taas savori tunki aikoinaan höpötyksiään kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin, eikä niihin siksi kiinnostanut hirveesti osallistua, koska alkoi sekoilu ärsyttämään.

Keskustelufoorumit on tehty keskustelua varten ja ovat siihen silloinkin hyviä, vaikka et sieltä heti keskustelukumppania löytäisikään.

Jos menet kadulle ja huudat ajatuksiasi vähän aikaa, ei kukaan tule paikalle vuoden päästä ja kuule sinun ajatuksiasi.

Jos kirjoitat tänne ajatuksiasi, niin vaikka kukaan ei olisi niistä juuri nyt kiinnostunut, voi joku kiinnostua niistä vaikkapa vuoden päästä ja kirjoittaa sinulle oman kommenttinsa jne.

Galileo Galilei löysi Kopernikuksen kirjoittamat ajatukset oliko se 60 vuoden jälkeen. Onneksi Kopernikus ei huutanut ajatuksiaan tuuleen ja en minäkään ole ajatellut niin tehdä, jos suinkin sen minulle suotte.

meidän omat isoisät ja heidän isänsä sotivat meille vapauden mm. sanan vapauteen ja minä käytän sitä mielelläni. En ymmärrä miksi aikuiset ihmiset jaksavat itkeä minulle siitä että etsin itselleni keskustelukumppania täältä kirjoittamalla ajatuksistani tänne.

.


Mutta joo, eri aineillahan havaitaan eri spektri.

Lueskelin vähän pojan fysiikan kirjaa spekrien osalta ja spektrejän on ainakin emissiospektri ja absorbtiospektri, you know.

Kun valo esim. liikkuu kaasun läpi ja siitä otetaan spektri, huomataan että kaasu on absorboinut siitä osan pois poikkeen. Kyseessä siis valo joka liikkui suoraan kaasun läpi, jolloin taisi olla kyseessä absorbtiospektri?

Ja emissiospektri syntyy valosta jonka on ilmeisesti tulkittu olevan valoa joka siroaa / heijjastuu vaikkapa liikkuessaan kaasun läpi. Esim. taivas näyttää siniseltä, koska osa Auringosta tulevasta valosta siroaa?


Mutta mutta, jos olen yhmmärtänyt ylläolevan oikein, voin kysyä, ettei nyt kuitenkin tämä sininen taivaan valo ole uusia fotoneita jotka Auringosta tulevat fotonit saavat syntymään, kun ohittavat atomin ytimen läheltä, jolloin vuorovaikuttavat atomin ytimestä ulos työntyvien fotoneja pienempien tihentymien kanssa? Atomin ytimestä ulos työntyvät tihentymät voisivat myös absorboida osan Auringosta tulevasta valosta mukaansa ja näin syntyisi ns. absorbtiospektri?

Vai työntyykö esim. ilmakehän atomien ytimistä fotoneja suoraan ja Auringosta tulevat fotonit absorboivat osan niistä mukaansa, jolloin havaitsemme taivaan päivällä sinisenä ja yöllä mustana, jolloin ilmakehän atomien ytimistä ulos työntyvistä fotoneista ei absorboida mitään pois?

.

No anyway, nyt siihen itse asiaan.

Eri aineilla on eri spektri ja tähän löytyy syy atomien ytimistä.

Siellä on eri määrä ns. protoneja ja neutroneja joista työntyy koko ajan ulos tihentymiä joko fotoneina tai sitten pienempinä tihentyminä joista syntyy fotoneja.

Kun tuota protoneista ja neutroneista ulos työntyvää asiaa ohittaa saman atomin ytimessä olevan protonin tai neutronin, se vuorovaikuttaa siitä ulos työntyvien aaltojen kanssa ja absorboi osan siitä mukaansa ja osa siitä absorboituu sen mukaan.

Ja juuri tämä saa aikaiseksi sen että havaitsemme eri aineilla eri spektrin, sen mukaan kuinka paljon kyseisen aineen atomien ytimissä on erillisiä tihentymiä joille on annettu nimiksi protoni ja neutroni.

Erilaisista atomien ytimistä työntyy erilaisen tiheyden omaavaa valoa ulos ja kun tämä valo liikkuu spektrin läpi, siinä olevat fotonit vuorovaikuttavat spektrin atomien ytimistä ulos työntyvien fotoneiden kanssa, absorboiden osan niistä mukaansa ja vastaavasti osa niistä absorboituu spektrin atomien ytimistä työntyvien fotoneiden mukaan ja näin spektri hajottaa valon erilaisiksi kuvioiksi?

Huomioitavaa tässäkin on, että kaikki toimii tiheyden vaihteluna. Ikuisen asian tiheys vaihtelee aluettain. Ikuinen asia on aina liikkeellä jostakin jonnekin erillisinä tihentyminä jotka aina lopulta absorboituvat tiheämpään tihentymään joka osuu liikeradalle ja jatkavat sen mukana nyt eri suuntaan, niin että ovat törmätessään siihen, saa nyt sen ja oman asian muodostamaan kokonaisuuden / tihentymän liikkumaan hieman eri suuntaan kuin kyseinen tihentymä johon se toinen absorboitui, liikkui alunperin.

Toki tästä seuraa paineenvaihtelua. Tihentymiin siis kohdistuu aina ulkoinen paine ja niillä on sisäinen paine jne.

Ja ei unohdeta sitä oleellista sanaa eli kierrätystä. ikuinen kierrättää itse itseään yhden yksinkertaisen periaatteen mukaisesti.

.

Onkohan täällä taas muutama "Tanskanen" vai itse Tanskanen vedättämässä, mitä?

Otetaan kaksi avaruusalusta joista "kuumempi" liikkuu sen 100 km / h ja "vähemmän kuuma" sen 60 km / h.

Molemmista työntyy ulos polttoainetta valtoimenaan ja "kuumemmasta" kovemmalla paineella eli enemmän / tiheämmin.

Jos ne eivät kohtaa muita avaruusaluksia, ne menettävät polttoainetta suoraan pois päin itsestään ja sitä mukaa niiden vauhti hidastuu ja lämpötila pienenee.

No, "kuumempi" ohittaa hitaamman / kylmemmän ja molemmat "tankkaavat" toisistaan ulos työntyvää polttoainetta ja näin "vähemmän kuuman" sisään työntyy enemmän polttoainetta kuin siitä itsestään työntyy ulos ja "kuumemman" sisällekin työntyy polttoainetta "kylmemmästä", MUTTA vähemmän kuin siitä itsestään työntyy koko ajan ulos ohituksen aikana.

Eli näin kylmempi hidasti kuumemman viilenemistä, mutta ei saanut kuumaa kuitenkaan kuumenemaan.

No, eiköhän tämä esimerkki ollut tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä, ja siksi tämä asia on nyt sitten taputeltu.


Jotta aihe ei jäisi köyhäksi, niin opetukseksi kannattaa ottaa ainakin tämä.

Saman kokoluokan kappaleet eivät törmätessään varsinaisesti törmää toistensa kanssa, vaan kyse on siitä että kyseiset kappaleet koostuvat erillisistä tihentymistä joista työntyy ulos vielä pienempiä tihentymä jotka törmätessään toisen kappaleen erillisiin tihentymiin, siirtävät vuorovaikutuksen saman kokoluokan kappaleesta saman kokoluokan kappaleeseen eli atomeista koostuvasta kappaleesta atomeista koostuvaan kappaleeseen.


Vuorovaikutus siis siirtyy kahta askelta pienempien tihentymien välityksellä yhtä astetta pienempiin tihentymiin joista kappale itse koostuu!

Siirsin viestin ketjusta Päteekö termodynamiikan 2. pääsääntö säteilyilmiöissä? tänne, koska tämä paikka vastaa paremmin viestin tihentynyttä opetusta kuin alkuperäinen ketju. Mutta toisaalta, en minä näitä kovin kauaa jaksa siirrellä! -Phony-

Minusta tässä keskustelussa on oleellisinta se miten syvälle ulkoapäin tuleva säteily pääsee kohteeseen joka osuu sen säteilyn liikeradalle.

Väitän ettei kuumemmasta kylmempään kappaleeseen tuleva säteilykään pääse työntymään kvarkkien keskustaan asti, mutta kuitenkin se työntyy syvemmälle kuin kylmästä kappaleesta ulos työntyvä säteily työntyy kuuman kappaleen aineessa.

Esim. Maapallon pintaa kohti tuleva meteori voi päästä Maapallon pinnalle asti tai sitten se palaa "loppuun" jo ilmakehässä eli absorboituu ilmakehään kokonaan.

Kun ymmärtää että kvarkeista työntyy koko ajan ulos ikuista asiaa erillisinä tihentyminä, joista se osa joka ei törmää saman protonin / neutronin kvarkkeihin, muodostaa ns. protoneista ja neutroneista ulos työntyvän asian, ymmärtää että kvarkeista työntyy ulos tiheämmin ikuista asiaa kuin ns. protoneista ja neutroneista.

Näin atomin ydintä kohti menevä tihentymä kohtaa vastaan tulevaa asiaa koko ajan tiheämmin ja jos se on itse tarpeeksi tiheä ja massiivinen, sen voisi jossakin vaiheessa "havaita" lähestyvän selkeästi jotakin tiettyä protonia / neutronia ja jos se voisi edelleen jatkaa matkaansa, se alkaisi lähestymään tiettyä kvarkkia jne.


Aivan kuten Aurinkokuntaa lähestyvä kohde lähestyisi aluksi Aurinkokuntaa, mutta jossakin vaiheessa esim. Jupiteria ja myöhemmin vaikkapa jotakin yksittäistä Jupiterin kuuta.

Aurinkokuntaa lähestyessään se kohtaisi vastaan tulevaa asiaa vähemmän tiheästi, kuin silloin kun liikkuu lähellä Jupiteria kohti ja lopulta vielä tiheämmin, kun on jo lähellä yksittäistä Jupiterin kuuta.

No, ei varmasti aivan yks yhteen, koska Jupiterin kuut ovat kylmempiä kuin Jupiter, mutta anyway.

Eli kylmemmästä kappaleesta kuumempaa kappaletta kohti liikkuvassa säteilyssä olevat tihentymät "palavat" loppuun" vastaan tuleviin energia-aaltoihin ja tempautuvat niiden mukana pois päin atomin ytimestä aikaisemmassa vaiheessa kuin kuumasta kappaleesta kohti kylmää kappaletta työntyvät tihentymät.

.
Siirsin viestin ketjusta Päteekö termodynamiikan 2. pääsääntö säteilyilmiöissä? tänne, koska tämä paikka vastaa paremmin viestin tihentynyttä opetusta kuin alkuperäinen ketju. Mutta toisaalta, en minä näitä kovin kauaa jaksa siirrellä! -Phony-

Ei kyseessä ole keskustelu, vaan monologi, joka toivottavasti rajoittuu tähän ketjuun, muissa aiheissa höpötyksesi ovat asiaan kuulumatonta häiriköintiä.

Ai, etkö sinäkään ymmärrä hevon....trallallaa tuosta. Jotkut meistä vaan ovat edellä aikaamme, tai jotain.