Kymmenen viikon sessioni tällä palstalla loppuu nyt. Pitkiin viesteihini olen tiivistänyt näkemykseni, ja tästä eteenpäin vain toistaisin itseäni. Vaikutus lienee tehty ja visiot kirjoitettu esiin. Jatkan vastakkainasettelujen ylittämistä omalla ajallani.
Keskustelu jäi yllättävän vähäiseksi, mikä taitaa osittain johtua ajatusten radikaaliudesta ja osittain taipumuksestani sanoa niin paljon, ettei muille jää paljoa sanottavaa. Vika on täysin omani, ja jatkossa yritän kehittää hedelmällisempää lähestymistapaa esitellä tätä normaalista poikkeavaa ajattelutyyliä. Kenties kasvottomat nettifoorumit eivät ole alkuunkaan oikea puhua tieteen (ja siten yhteiskunnan) laajemmista ongelmista.
Vain harvat niistä henkilöistä, joiden ajatukset olen kokenut läheisiksi, osallistuivat samoihin puheenaiheisiin, mikä oli myös kovin yllättävää.
Miksi te olitte koko ajan hiljaa?
Noh, kenties parempi niin
Kiitän keskustelukumppaneitani ja erityisesti niitä monia, jotka ovat laajentaneet näkemyksiäni ja osoittaneet ajatusvirtani puutteellisuuksia. En jaksaisi luetella teitä nimeltä. Tämä jakso on opettanut minulle paljon.
Toivotan kaikille, joka ikiselle, oikein hyvää talven jatkoa!
"Kun ajatusspiraalini kohtaa paradoksin, joka ei opeta ja josta ei voi tanssia eteenpäin, merkitsee se tarvetta ottaa taas yksi askel taaksepäin."
6
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
