Aivan, hyvä että ymmärsit. Itse näen, että biologian avulla on liiankin helppo selittää mm. ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita ja essentialisoida niiden vaikutusta ja muuttumattomuutta, jolloin sellaiset tärkeät tekijät kuin ympäristön vaikutus, poikkeukset, määritelmäongelmat jne. jätetään monesti sivuun. Biologialla on aivan omanlaistaan arvovaltaa ja tottakai ihmiset tuppaavat ottamaan "ylhäältä annetun" "pyhänä totuutena". Selitin mielestäni asian jo aiemmin aika selvästi. Olet täysin oikeassa siinä, että sitä parempi mitä enemmän omaa kriittistä tietoa asiasta, että voi sanoa jotain "biologisoinniksi". Sehän on selvä.
Eli vielä selvyyden vuoksi:
Sukupuolieron biologisoiminen njet. -> Sukupuolieron biologisointi. Tällä viittasin mm. naisten ja miesten käyttäytymiserojen selittämiseen biologialla. Etenkin maallikot syyllistyvät usein yleistyksiin biologian pohjalta tehtyjen johtopäätösten pohjalta.
Mansikki kirjoitti:
Miksi muuten tehdä yksinkertaisesta asiasta niin monimutkaista. Meillä on kaksi sukupuolta suvunjatkamisen kannalta. Sukupuolilla on xx,xy:n lisäksi on erilainen hormoonieritys, joka myös aiheuttaa eroja käyttäytymisessä. Normaalitilanteessa vastakkainen sukupuoli vetää puoleensa ja tietyt suvunjatkamisen kannalta oleelliset piirteet erityisesti. Hiustenvärillä ei ole mitään merkitystä, se on enemmän makuasia, mutta kasvojen piirteillä, ruuminrakenteella, terveydentilalla, luonteella ja esimerkiksi ominaistuoksulla on oleellinen merkitys partnerin valintaan.
Tuossa hyvä esimerkki biologisoinnista. Käsite ei ole itsessään negatiivinen tai positiivinen, vaan kuvaa tekstissä ilmenevää taipumusta essentialisoida sukupuolten välistä eroa, joka käytännössä vaihtelee suuresti. Sukupuolten sisäiset erot ovat hämmästyttävän usein mm. psykologiassa suurempia kuin sukupuolten väliset erot.
-:)lauri kirjoitti:
Biologisoinnilla tarkoitetaan sitä, että ne ihmisten käyttäytymismallit, joita emotionaaliset tunnetilat peilaavat palautetaan perimäämme - geeneihimme tai solukehityksen johonkin varhaisempaan vaiheeseen.
Itse olen tottunut näkemään sanan ilmaisemassa biologian käyttämistä perustelemaan sukupuolten erilaisuutta ja korostamaan erilaisuuden merkitystä yhteiskunnan "välttämättömänä pahana". Mutta ihan hyvän määritelmän pistit sinäkin. Folkloristisessa kirjallisuudessa biologisointi liittyy usein erilaisiin "pojat ovat poikia"-puhetavan muotoihin. Esimerkiksi poikien väkivaltaa oikeutetaan ja perustellaan sillä perusteella, että nämä ovat poikia. Tytöt käyttävät biologisointia yleistämään poikien käyttäytymistä yksinkertaisten viettimotiivien alaisuuteen tyyliin "pojat eivät halua muuta kuin seksiä".
-:)lauri kirjoitti:
Bolemiikki liittyy lähinnä siihen, mitkä käyttäytymismallit ja persoonallisuuden rakenteet voidaan palauttaa biologiseen taustaamme ja mitkä me opimme sosiaalisessa kanssakäymisessämme. Esim. onko olemassa sellaista persoonaa kuin maskuliininen mies tai feminiininen nainen. Toistaiseksi evidenssi ei ole ollut yksiselitteistä suuntaan taikka toiseen.
Itse näen, että on olemassa erilaisia maskuliinisuuksia ja feminiinisyyksiä, biologiasta riippuen ja riippumatta. Olen pitkälti determinismille kriittinen ja ilmoitan sen mielelläni koska näkemykseni kuvastaa minusta realistisemmin elävää ja muuntuvaa todellisuutta. Terve ihmetys ja uuden sekä oudon ihailu ja ymmärtäminen on minusta tärkeämpää kuin jatkuva kaksijakoisen eron etsiminen ja määrittely.
-:)lauri kirjoitti:
Myös käsitteen "vapaa tahto" -merkityssisältö nousee aika ajoin tapetille, sikäli kun soraäänet sen suuntaan, paljonko ihminen ajatuksiaan taikka käyttäytymistään loppupeleissä edes pystyy itse määräämään tuntuu tarpeelliselta nostaa pöydälle.
Filosofiassa yleinen katsanto on, että ihminen
haluaa nähdä itsensä riippumattomana tekijänä. Käytännössä en siis tuomitse biologian tuomista ihmisen käyttäytymistä käsittelevään keskusteluun, mutta olen nähnyt ja kokenut ajattelun tuloksia käytännön behaviorismina, ihmisen näkemistä ehdollistuneena "reaktiokoneena" jo aivan tarpeeksi. Kaipaan elävämpää mallia, siksi kallistun ennemmin käytännön sosiologian puolelle. Suosittelen muillekin, kun kerran oman alan lobbaus tuntuu olevan muotia.
-:)lauri kirjoitti:
Me kaikki olemme geneettisiä "jatkumoja". Olemme kopioita aikaisemmista geeneistä. Jos me kopioimme geenimme ja saamme jälkeläisiä, olemme osa geneettistä jatkumoa, emme sen päätepiste. Tosin oleellinen kysymys "biologisoinnissa" on siitä paljonko meidän ihmisten - eläinlajina - käyttäytyminen on "ylipäätään selistettävissä" esimerkiksi meidän geeneillämme.
Saatte toki jatkaa aivan rauhassa. Hienoa että molempien teksti on pehmentynyt asian tiimoilta.
6
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
