KESKUSTELU

Olen tässä verojen kasvaessa pohtinut että missä menee se raja että töissä käyminen on vielä kannattaa? paljonko pitää tienata, onko kukaan laskenut?

Esimerkki. Yksin asuva mies käy töissä 40km päässä ja oma auto on ehdoton, auto on diesel joka kuluttaa n. 6,5l/100km, mies asuu vuokralla, harrastaa punttisalilla käyntiä n.30e/kk, käy viihteellä n.kerran/1kk, paljonko pitää tienata jotta kannattaa? autoilu kun nykyään on aika kallista, diesel nousee ja jos kilometrejäkään ei saa kohta verotukseen, yle maksut menee kohta kaikilta veronmaksajilta, vuokrat nousee, ruoka nousee kaikki nousee.

Itse en koskaan ole työttömänä ollut niin olisi mielenkiintoista tietää että paljonko esimerkin henkilö saisi tukia? ja silloin kun ei ole töissä voisi autonkin myydä. Ei menisi yle maksuja, punttiksellekin pääsisi varmaan halvemmalla..

Muistelisin, että n. vuosi sitten Taloussanomissa rajaksi oli laskettu 1 800 euroa, siis vuoden 2010 rahassa.

Tarkasteletko asiaa vain päivän tilanteen kautta vai otatko huomioon mys pidemmän tähtäimen vaikutukset? Ainakin pitäisi huomioida vaikutukset eläkkeeseen, etuuksiin erilaisissa elämätilanteissa kuten sairaana tai vanhempainvapaalla, pidemmän tähtäimen skenaariot ura- ja palkkakehityksessä eri vaihtoehdoissa jne.

Ja tämä 1800e/kk ilmeisesti brutto? tuossa tuskin on huomitoitu esimerkiksi autoa. Eli ollut samat lähtökohdat. kun taas esimerkkihenkilölläni auto ei olisi enää tarpeellinen jos töissä ei kävisi. Eli täytyisi miettiä sitä niin että tietyistä pakollisista maksuistahan silloin pystyisi luopumaan jos työttömänä olisi.

Tarkastelen asiaa enemmänkin lyhyemmällä kuin pidemmällä kaavalla. Eli jos lasketaan pois eläkkeet sun muut ja mietitään tämän hetkistä tilannetta.

Kyse ei muistaakseni ollut yksinäisestä mieshenkilöstä vaan olisiko ollut yksinhuoltajasta. En nyt mene 100 % vannomaan, että näin oli. Enkä valitettavasti ko. Taloussanomien juttua enää löydä.

Ok. Tarkasteu on tietenkin tietyllä tavalla mielenkiintoinen, mutta itse pidän sitä harhaanjohtavana juuri, koska pidemmällä tähtäimellä ja kaikki seuraukset huomioiden saattaisivat päätelmät olla toiseen suuntaan kallellaan. Mutta niinhän se on, että jos toimeentulo on hyvin niukkaa, ei ole kykyä investoida myöhempiä tuloksia silmälläpitäen. Jos kyse on siitä, että aikoo vaihtaa työttömyyteen sen lyhyen tähtäimen kannattavuuden takia ilman muita syitä, suosittelisin myös hetken pohdintaa pidemmän tähtäimen vaikutuksista. Ellei sitten aio elää vain hetken, jolloin siis se pidempi tähtäin toki voidaan jättää pois laskuista. Vähintään kannattaa pohtia, josko työttömäksi jättäytyessään pystyy myös säästämään riittävästi kompensoidakseen vaikkapa ne eläkemenetykset tms.

Kyllä se työ antaa elämälle muutakin, ja pitkässä juoksussa tärkeämpääkin, sisältöä kuin raha. Jää nyt pois töistä, koska se "ei kannata" niin muutaman vuoden päästä valitat sitten syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja elämänhaluttomuutta. Mutta toki noihinkin vikoihin löytyy kemiallisia lyhyen tähtäimen ratkaisuja. Noin sivusta seurattuna sellainen elämä ei tunnu johtavan onneen. Aika moni siinä tilassa olevista antaisi mitä tahansa saadakseen työn ja säännöllisen ja sisältörikkaan elämän.

Näinpä taitaa olla. Ainakin, jos kuuntelee monenkin työttömän selostusta siitä, mikä työttömyydessä eniten mättää. Ei se todellakaan aina ole se toimeentulo se suurin ikävyys. Suomen kaltaisessa periaatteessa erittäin paljon työtä arvostavassa yhteiskunnassa vaikkapa häpeä saattaa olla lopulta kaikkein pahin seuraus. Ne kaikki tilanteet, joissa joutuu vastaamaan kysymykseen "missäs nykyään vaikutat".

Ei kannata ainakaan siivota jos on liian vähän työtunteja. Palkkaa sossusta paremmin ja kelasta.

En jaksa laskea mutta sen tiedän että punttisalilla käyminen ei kannata missään tapauksessa.

Siellä voi vammautua selkä.

Juu ja ruumis epämuodostuu.

No hyvähän se on sinun sanoa, jos vartalo on salskea sinun elämäntyylilläsi tai siitä huolimatta.