Yleisesti uskotaan suomen turku-sanan perustuvan muinaisvenäjän turg-sanaan, joka tarkoitti kauppapaikkaa. Turkuja onkin ilmeisesti ollut monia, kaikki vähintään kausiluonteisia kauppapaikkoja. Nykyään tälläinen paikka saattaa olla tunnettu vaikka Turkuniemenä.
Kaupallinen, myös jo käytöstä poistunut sanasto ei kuitenkaan ilmeisesti lopu tähän. Heikki Peltomäki avaa hämmästyttävän kiehtovalla tavalla sivuillaan Laihian Kupparlan kylän nimen taustoja ja liittää nimen paikalla mahdollisesti olleeseen kauppaikkaan:
http://www.netikka.net/heikki.peltomaki ... parla.html
Hypoteesi saa tukea myös muualta. Mm. vanhan keskusalueen Salon ympäristössä termi kuppari liittyy sekä Perniön- että Halikon joen latvoihin kiinnostavalla tavalla.
Halikonjoen molemmilla latvoilla on kupparille omistettu paikka jokivarressa. Sauvonkylässä sitä vastapäätä sijaitsee Saarnastuolinmäki, kauppapaikka oli toki myös otollinen paikka levittää kristinuskoa.
Joen toisen haaran puolella nimi liittyy termiin sammas, joka on usein liitetty hypoteesiin kauppapaikkaa osoittavasta pylväästä. Asiakkaille oli varattu pysäköintitilaa viereiseltä Lapinmäeltä.
Perniönjoen puolella kauppapaikka on meren puoleisen Roviomäen ja linnamäen välissä:
Näyttö on siis varsin vakuuttavaa. Toisin kuin Peltomäki, epäilen kuitenkin termin kuppari pohjautuvan venäjän kupit l. ostaa verbiin josta on johdettu myös kupez l. kauppias. Siten ilmiö liittyy luontevasti vanhaan turku, kupittaa, paaskunta jne. keskusteluun ja tukee hypoteesia jaksosta jolloin Suomen alueen kaupalliset intressit suuntautuivat vahvasti itään. Näin siis paitsi Itä-Suomessa, myös Länsi-Suomessa.
