Pompadourilla oli älyä ja valtaa

Madame de Pompadour. Äly, kauneus, valta.

Herman Lindqvist(suom. Päivi Kivelä)

WSOY, 349 s.

Madame de Pompadour

Madame de Pompadour (1721–1764) on historian tunnetuimpia naisvaikuttajia. Hän kohosi porvaristytöstä ensin Ranskan kuninkaan rakastajattareksi, sitten taiteiden ja tieteiden suojelijaksi, ja lopulta hän päätti Euroopan mahtavimman maan politiikasta.

Populaarihistorioitsija Herman Lindqvist vie meidät keskelle ylellistä ja värikästä Versailles’n hovia, sen puutarhoihin, juhliin ja aterioille, valtataisteluihin ja juonitteluihin.

Tapaamme Pompadourin seurasta myös Rousseaun, Voltairen ja Mozartin.Kun metsästämässä ollut Ludvig XV kohtasi sattumalta porvaristyttö Jeanne Poissonin katseen, kuningas ei saanut näkyä mielestään. Pian Jeannesta tulikin kuninkaan rakastajatar. Hän sai myös vihollisia, koska ei ollut aatelinen ja uhmasi kuningattaren asemaa.

Kuningas rakasti Pompadourin aitoutta ja luonnollisuutta. Hovielämä oli niin teennäistä, että jopa sanojen painotukset, ilmeet ja eleet olivat ennalta määrättyjä. Roolinaamioiden takana ihmiset käyttivät toisiaan häikäilemättömästi hyväksi, ja vain Pompadourin seurassa kuningas
uskalsi olla itsensä.

Vanhempana Pompadour korvasi ulkoista viehätysvoimaansa terävällä älyllä. Hän kutsui valistusfilosofeja salonkiinsa ja yritti pitää pystyssä ylellisen elämän ja sotien köyhdyttämää Ranskaa. Maa joutuikin Pompadourin kuoleman jälkeen vallankumouksen kouriin.

Pompadour edusti samaan aikaan hierarkkista sääty-yhteiskuntaa ja valistuksen ihannoimaa demokratiaa. Hänen elämäntarinansa avaa näkymän
Ranskan historian merkittävään murroskauteen.

Pekka Wahlstedt
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.