Tieteessä nyt

 

Tiede-lehti jakoi 100 stipendiä lukiolaisille.

Onnittelut palkituille!

 

Lisää Tiedettä sähköisenä!

Tiede-lehden iPad-versio on ladattavissa ja ostettavissa irtonumeroina App Storessa.

Tuhatvuotinen valtakunta pähkinänkuoressa



Bysantin historia
John Haldon(suom.Kaisa Sivenius, toim.Mika Hakkarainen)
Gaudeamus, 254 s.
Byzantium

Rooman valtakunnan perintö säilyi Bysantissa, Itä-Rooman keisarikunnassa, joka taisteli sisäisiä ristiriitoja ja turkkilaisekspansiota vastaan 1400-luvulle saakka. Suomalaiseen yleissivistykseen tuhatvuotisen valtakunnan asiat eivät ole kuuluneet, joten yhdysvaltalaisprofessori John Haldonin teos paikkaa suurta aukkoa.

Aluksi Haldon käy läpi Bysantin valtiollisen historian, josta aiheen laajuuden vuoksi tulee sotien, sisäisten riitojen ja hallitsijanimien luettelointia.

Kirjan toisessa osassa Itä- Roomaa käsitellään teemoittain.Niistä kiinnostavimmat, kuten liikenne- tai kansallisuusolot,  auttaisivat ymmärtämään vierasta maailmaa, mutta niitä kuvataan varsin kevyesti. Arkipäivästä tai sosiaalisista oloista kirjalla on niin ikään vähän sanottavaa. Tämä ei tarkoita, että Bysantin historia olisi huono kirja – se on historiaan perehtyneellekin lukijalle täynnä uutta tietoa.

Suomessa on perinteitä. Bysanttia ovat pitäneet näkyvillä niin Mika Waltari kuin Paavo Haavikko, ortodoksinen kirkkomme tai naapuruus ”Itä-Rooman perillisen”, Venäjän kanssa.

Haldon mainitsee esipuheessaan innokkaista suomalaisista tutkijoista – ehkä saamme piankin lukea perusteellista suomenkielistä Bysantin kulttuurihistoriaa.

Veli-Matti Huhta
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja.



Kysy asiantuntijalta
Viikon gallup
Mikä on paras valmistujaislahja?