Kantakuvat vahvistavat suomalaisuutta

Kantakuvat – yhteinen muistimme

Tuula Karjalainen

Maahenki, 160 s.

Kaikki tietävät Nokian mainoksen, jossa kaksi kättä kurottaa toisiaan kohti. Se on lainattu Michelangelon teoksesta Aatamin luominen, jossa Jumalan ja Aatamin sormet koskettavat toisiaan. Michelangelon teos on tyypillinen kantakuva.

Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen tarkastelee 1800-luvun suomalaisen taiteen kantakuvia. Merkittävät teokset elävät ihmisten yhteisessä piilotajunnassa ja nousevat esiin uusissa muodoissa nykytaiteessa ja mainoskuvissa.

Arkkiesimerkki on Akseli Gallen-Kallelan Kalevalan Ainosta tekemä kuvasto. Gallen-Kallelan luoma vaaleahiuksinen ja viaton neito esiintyy myöhemmin Suomi-neitona monissa kuvissa aina filmeihin ja Elovena-kaurahiutalepakettiin asti.

Kiehtovin ja arvoituksellisin teos on Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli. Vuonna 2008 kansalaissodan 90-vuotismuistopäivän kulkueessa Tampereella miehet kantoivat paareilla enkeliä – vereen tahriutunut enkeli symboloi yritystä sovittaa veljesmurhan taakkaa.

Suurine värikuvineen kirja opastaa tunnistamaan kantakuvia kuvien täyttämässä maailmassa. Kirjan perusideaa voisi myös soveltaa musiikkiin ja yrittää jäljittää klassisten sävelteosten kaikuja populaarimusiikista.

PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.