Meidän aikamme on ainutlaatuinen ihmiskunnan historiassa. Ravinnon, tavaroiden ja terveydenhoidon puute oli esi-isiemme alituinen seuralainen, ja kaikesta piti taistella villipetojen tavoin. Nyt kauppojen hyllyt notkuvat ruoasta, tavaroista ja lääkkeistä. Luulisi että ihmiset ovat kiireettömiä ja tyytyväisiä. Mutta ei: työvauhti ja hyödykkeiden himo kasvavat sitä mukaa kuin markkinoille tulee uusia tuotteita.

Brittiläinen tietokirjilija ja kulutuskriitikko John Naish pohtii, mistä tämä outo ilmiö johtuu ja miten ihmiset oppisivat iloitsemaan siitä, mitä heillä jo on.

Ihmisen aivot ovat kehittyneet hitaammin kuin teknologia. Aivot elävät vanhassa puutteen maailmassa ja pakottavat kilpailemaan ruoasta ja tavaroista entiseen tapaan. Kaupallinen kulttuuri käyttää hyväkseen aivojen jälkeenjääneisyyttä yllyttämällä ihmisiä työskentelemään ja kuluttamaan yli todellisten tarpeiden. Vähempään tyytyvä leimataan kehityksen kelkasta pudonneeksi häviäjäksi.

Samalla mielenterveysongelmat ja fyysiset sairaudet ovat lisääntyneet, puhumattakaan luonnon saastumisesta. Onnellisuusoppaita tulvii markkinoille, mutta onnen perässä juokseminen on neuroosi muiden joukossa.

Ihmisten tulisi herättää aivonsa huomaamaan, että kaikkea on jo riittävästi. Onni ei löydy kulman takaa, vaan elämä on tässä ja nyt. Elämään kuuluu hyvien ja huonojen päivien kiertokulku. Tyytyväisyys ja tasapainoisuus syntyvät siitä, että pystyy olemaan kiitollinen kaikesta, mitä on saanut.

Mukaansatempaavasti kirjoitettu kirja on menestys, jonka oikeudet on myyty kymmeneen maahan. Toivottavasti kirjasta ei monien bestsellereiden tavoin tule kulutushyödykettä, vaan ihmiset alkavat elää kiitollisuuden filosofian mukaisesti. Niin kännykästä ja monista muista nykyajan välttämättömyyksistä luopunut Naish on itsekin tehnyt.

PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.