6
Jos kaikki menee nappiin, maailmankaikkeuden arvoitus ratkeaa Suomen uumenissa
   
Tiede-lehti jakoi 100 stipendiä lukiolaisille. Onnittelut palkituille!
Lisää Tiedettä sähköisenä! Tiede-lehden iPad-versio on ladattavissa ja ostettavissa irtonumeroina App Storessa. |
Kysy asiantuntijalta30.4.2002 Mistä syntyvät hullut metsot?Monin paikoin Suomessa tavataan vihamielisesti käyttäytyviä metsokukkoja. Mielipuolisesti meuhkaavat kanalinnut hyökkäilevät mm. ihmisten ja autojen kimppuun. Outo käytös voi johtua metsien pirstoutumisesta, joka nakertaa metsokukon elämän kohokohtaan, ryhmäsoitimeen, tarvittavaa elintilaa ja vähentää soitimelle kerääntyvien kukkojen määrää. Usein jopa kymmenistä kukoista ja koppeloista koostuva keväinen soidin vaatii toimiakseen yli viiden neliökilometrin alueen, josta metsolle kelpaavaa varttunutta metsää on oltava noin puolet. Maa- ja metsätalous on kuitenkin nipistänyt metson asuinsijoja niin, etteivät repaleisiin metsäsaarekkeisiin hajaantuneet linnut enää löydä toisiin. Nahistelu- ja parittelukumppanien puute turhauttaa kukot, jotka alkavat paremman puutteessa uhitella ohikulkijoille. Myös naaraskoppelolla tavataan sijaistoiminta. Se painautuu paritteluasentoon, vaikka kukkoja ei olisi lähimaillakaan. Kokemukset Keski-Euroopasta, Brittein saarilta ja Virosta puoltavat pirstoutumisteoriaa. Yhtenäisen metsäpeitteen, erityisesti varttuneen metsän, katoamista on seurannut hullu metso ilmiö. Suomeen se saapui 1960-luvulla, joskin hyökkäileviä kukkoja on varmasti tavattu aiemminkin, esimerkiksi kaskiviljelyn valta-aikoina. Erämaisina säilyneissä Venäjän Karjalan metsissä ei hulluja metsoja tunneta. Metsojen patoutunut uho heijastuu myös hormonitoimintaan. Hulluilta kukoiilta on mitattu jopa viisinkertaisia testosteronipitoisuuksia normaaleihin yksilöihin verrattuna. Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1998
Vastaaja:
Harto Lindén, Raimo Hissa tutkimusprofessori, biologian professori Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto
Lähetä oma kysymyksesi |
|
