Kaloilta puuttuu kyky vedota ihmisen tunteisiin. Koukussa sätkijä voi silti kokea kipua ja tuskaa.
|
Tiede-lehti jakoi 100 stipendiä lukiolaisille. Onnittelut palkituille!
Lisää Tiedettä sähköisenä! Tiede-lehden iPad-versio on ladattavissa ja ostettavissa irtonumeroina App Storessa. |
22.09.2006 06:00
Kaikista supernovista ei olekaan mittatikuksi
Supernovat jaetaan kahteen tyyppiin. Mittatikkuina käytetään pääasiassa tyypin Ia supernovia. Ne räjähtävät kaksoisjärjestelmissä, joissa toinen tähti on Auringon kaltaisen tähden ruumis eli ns. valkoinen kääpiö. Se ahmii itselleen kumppaninsa kaasua. Kun sen massa saavuttaa niin sanotun Chandrasekharin massan (1,4 Auringon massaa), se räjähtää. Räjähdyksen maksimikirkkauden oletetaan olevan aina sama. Supernovajäännöksen oletetaan myös himmenevän tunnetulla tavalla. Näistä tiedoista saadaan laskettua räjähtäneen tähden etäisyys. Niinpä se on hyvä, pitkälle näkyvä mittatikku, tähtitieteilijöiden sanastossa standardikynttilä. Nyt havaittu tyypin Ia supernova SN 2003fg käyttäytyi vastoin odotuksia. Se loisti paljon oletettua kirkkaammin, joten sen avulla määritetty etäisyys olisi todellista lyhyempi. Siksi se ei sovi mittatikuksi. Mittatikkujärjestelmä ei kuitenkaan kaadu vielä tähän, sillä kyse voi olla poikkeuksesta. Tällaiset poikkeussupernovat on vain tunnistettava, jottei etäisyysmittauksiin tulisi virhettä. Uutisen kertoo Nature. Lisää aiheesta:Tilaa Tiede-lehti! 13
|
|



























6





13





