Koiden tutkimiseen kehitetty ohjelma ennusti hyvin myös ihmistiheyttä. Keltaiset alueet osuivat aivan yksiin, vihreille malli esitti todellista suurempaa ja punaisille todellista harvempaa väkilukua.

Tšad on köyhä, koska sen maaperä on köyhä. Saksa on vauras, koska sen maa on rikas. Näin väittää tuore sveitsiläistutkimus, jonka mukaan maannostyyppi ja ilmasto pitkälti selittävät, miksi väestö menestyy jossakin paremmin kuin toisaalla.

Idea ei ole uusi, sillä tutkijat ovat jo satojen vuosien ajan väittäneet maantieteellisten seikkojen vaikuttavan taloudelliseen kehitykseen. Tuoreimpia esimerkkejä tällaisesta maantieteellisestä determinismistä on esitellyt kirjoissaan Kalifornian yliopiston Pulizer-palkittu maantieteilijä Jared Diamond.

Hyönteistutkija Jan Beck Baselin yliopistosta kollegoineen keksi nyt tutkia ajatuksen paikkansapitävyyttä yksinkertaisen, koiden levinneisyystutkimukseen kehitetyn tietokoneohjelman avulla. Muuttujiksi valittiin 19 ilmasto- ja maaperätekijää, jotka voivat vaikuttaa maankäyttöön.

Ilmeni, että malli ennustaa todellista maankäyttöä Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Australiassa hämmästyttävän hyvin. Tulos osui oikeaan kaksi kertaa kolmesta. Ohjelman avulla tuotetut kartat vahvistivat myös sen, että vauras ja tiheä väestö elää hedelmällisellä maaperällä.

Tutkijoiden mukaan malli viittaa myös siihen, että ympäristötekijät ruokkivat konflikteja: esimerkiksi Afrikassa on lukuisia alueita, jotka sopisivat sekä viljelykseen että laiduntamiseen, ja juuri niillä alueilla on paljon väkivaltaisia yhteenottoja.

Tutkimuksen julkaisi PLoS ONE.

http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0010416

ja siitä raportoi Science

http://news.sciencemag.org/sciencenow/2010/05/does-a-countrys-dirt-determine-i.html

nettisivullaan.

  37