Shakinpelaajan aivot hyötyvät hyvistä viestiyhteyksistä.

Aivotutkijat ovat jälleen saaneet uutta vihiä siitä, mitkä aivojen ominaisuudet selittävät älykkyyttä. Tuore Washington-yliopiston tutkimus vihjaa siihen, että skarppius kasvaa tietyn aivojen osan kytköksistä älyelimen muihin osiin.

Aiemmin on huomattu, että aivojen koko selittää 6,7 prosenttia ihmisten välisestä älykkyyden vaihtelusta. Toinen tärkeä alue on aivan ohimon alla oleva otsalohkon etuosan sivu, jonka toimeliaisuustasot ennustavat viisi prosentti vaihtelusta.

Nyt tutkijat huomasivat, että samaisen otsalohkon alueen hermoyhteydet aivojen muihin osiin ratkaisevat paljon. Yhteyksien vahvuus selittäisi tutkijoiden mukaan kymmenen prosenttia älykkyyden vaihtelusta.

Kyseisen aivoalueen tärkeys johtuu mahdollisesti siitä, että se käyttää laajoja viestintäyhteyksiään muualle aivoihin valvoakseen ja ohjatakseen niiden toimintaa päämäärähakuisesti. Tutkimuksissa on havaittu tuon etuotsalohkon alueen "muistavan" tavoitteet ja ohjeet, jotka tietyn tehtävän suorittamisessa vaaditaan.

"Siten on ymmärrettävää, että kun tämä aivoalue viestii tehokkaasti muiden alueiden kanssa, se auttaa suoriutumaan tehtävistä älykkäästi", selittää tutkija Michael W. Cole.

Kun muut aivojen osat antavat kukin erityisosuutensa tiedonkäsittelyyn, etuotsalohkon sivuosa koordinoi toimintaa ja pitää huolen siitä, että huomio pysyy suoritettavassa tehtävässä. Tutkijat vertaavatkin aivoalueen roolia kapellimestarin asemaan orkesterissa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Neuroscience. 

Lisää aiheesta:

Tweet

  24