PALVELUT
Tilaa Tiede!

Asiakaspalvelu

Osallistu lukijakilpailuun

Palaute toimitukselle

Yhteystiedot

Mediatiedot

Tiedekauppa
TIETEESSÄ NYT
BLOGIT

Skeptikon päiväkirja
Marko Hamilo
Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja. Hän ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina edes päivän Hesariin.

Maailmankaikkeutta etsimässä
Syksy Räsänen
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko CERNissä. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Tieteen puudeli
Annikka Mutanen
Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimittaja. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.
KESKUSTELUISSA
Hauskoja ideoita   >>

9/11 keskustelu   >>

Turku ja tori, kauppiaat
ja kupparit
  >>

Rakettilaukaisujen
seuranta.
  >>

Maapallon sisältä huokuva
lämpöenergia ja
termohaliinikierto
  >>

Islamin mukaan vaarit ja
mummot voivat naida
lapsosia!
  >>

Pakko haistaa ...
Kaikkonen kun sieltä päin
tuulee!
  >>

Lalli ja Erik   >>

Vanhanen, vanha kettu   >>

Haeckelin sikiökuvat -
tosia vai väärennöksiä?
  >>

Kiertokangen pituuden
merkitys
  >>

Ydinvoima kaatuu tähän   >>

Somalialaiset merirosvot   >>

MONIKULTTURISMI - voiko
se toimia?
  >>

Luonnossa selviytyminen   >>

UUTINEN
25.01.2006
Hainevät käyvät kaupaksi kaukoidässä. Kuva: Shelley Clarke
Hait hupenevat keittolihoiksi
Geneettinen testausmenetelmä on paljastanut, että markkinoilla liikkuu edelleen runsaasti valkohain eviä. Menetelmän kehittäjä Mahmood Shivji löysi Yhdysvaltain kalastusviranomaisten takavarikoimasta hainevälastista 21 valkohain evät, ja Hong Kongissa hainevien tukkukauppaan tehty isku paljasti, että markkinoilla liikkuu useita uhattuja lajeja.

Suurin osa evistä on ilmeisesti menossa haineväkeiton raaka-aineeksi.
Valkohain leukaluut ja hampaat ovat kovaa valuuttaa myös matkamuistojen markkinoilla. Niiden kysyntä on johtanut valkohain ylikalastukseen ja kantojen romahdukseen. Valkohai liitettiin vuonna 2004 kansainväliseen CITES-sopimukseen, joka valvoo uhatuilla eläimillä käytävää kauppaa. Se ei ole kuitenkaan estänyt laitonta kalastusta, kertovat Floridan Nova Southeasternin yliopiston tutkijat.

Haineväkaupan valvominen on ollut lähes mahdotonta, sillä lajeja ei voi määrittää luotettavasti kuivattujen evien perusteella. Kalastajat hyödyntävät tätä pyydystämällä alamittaisia valkohaita, ettei evien suuri koko herättäisi viranomaisten huomiota. Shivjin menetelmällä hait voidaan kuitenkin tunnistaa kuivatuista evistä saadun DNA:n perusteella.




Tilaa Tiede-lehti >>


Aiheeseen liittyviä uutisia
- Norsunluukauppaan dna-tarkkailu
- Uhanalaiset kalat tehoseurantaan

Takaisin uutisiin >>
Takaisin edelliselle sivulle >>

Tulosta uutinen Lähetä uutinen sähköpostina