PALVELUT
Tilaa Tiede!

Asiakaspalvelu

Osallistu lukijakilpailuun

Palaute toimitukselle

Yhteystiedot

Mediatiedot

Tiedekauppa
TIETEESSÄ NYT
BLOGIT

Skeptikon päiväkirja
Marko Hamilo
Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja. Hän ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina edes päivän Hesariin.

Maailmankaikkeutta etsimässä
Syksy Räsänen
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko CERNissä. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Tieteen puudeli
Annikka Mutanen
Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimittaja. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.
KESKUSTELUISSA
Somalialaiset merirosvot   >>

Luonnossa selviytyminen   >>

Google Street View toimii
nyt myös Suomessa!
  >>

MONIKULTTURISMI - voiko
se toimia?
  >>

Hauskoja ideoita   >>

Energia   >>

Ydinvoima kaatuu tähän   >>

Maapallon sisältä huokuva
lämpöenergia ja
termohaliinikierto
  >>

Kiertokangen pituuden
merkitys
  >>

Odotatko jo onnesta
soikeana Red Buttonia?
  >>

Talven 2009-2010 säät
Suomessa - ja muuallakin
  >>

Vanhanen, vanha kettu   >>

Miksi jotain on olemassa,
sen sijaan että ei olisi
mitään???
  >>

Olkapääkuluma   >>

Tasa-arvon aikakausi   >>

UUTINEN
03.10.2006
Cobe-satelliitin mittaamia lämpötilaeroja kosmisessa taustasäteilyssä. Kuva: Nasa
Universumin alun tutkijoille fysiikan Nobel
Maailmankaikkeuden alun tutkijat saavat tämänvuotisen Nobelin fysiikan palkinnon. John Mather ja George Smoot havaitsivat ensimmäisinä kosmisen taustasäteilyn pikkuruiset lämpötilaerot mittauksista, joita Nasan Cobe-satelliitti teki 1998. Nämä erot kertovat universumin rakenteesta. Mather työskentelee Yhdysvaltain avaruusjärjestössä Nasassa ja Smoot Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Alkuräjähdysteorian mukaan kosminen taustasäteily peräisin alkuräjähdyksen jälkeisestä vaiheesta. Vastasyntynyt, valtavan kuuma universumi lähetti säteilyä, joka vähitellen jäähtyi maailmankaikkeuden laajentuessa. Nykyisin kosmisen taustasäteilyn lämpötila on vain 2,7 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Palkitut pystyivät laskemaan tämän lämpötilan Coben mittauksista.

Sadastuhannesasteen erot kosmisen taustasäteilyn lämpötiloissa antavat vihjeitä siitä, kuinka aine alkoi kasautua ja galaksit syntyivät. Havaintoja on sittemmin tarkennettu Wmap-mittauksilla, joissa erottuivat myös miljoonasosa-asteen erot. Wmap-mittausten pohjalta universumin iäksi on päätelty 13,7 miljardia vuotta.

Lue palkintotiedote Nobel-säätiön sivuilta. Lisää maailmankaikkeuden iän mittaamisesta Tiede-lehdessä.




Tilaa Tiede-lehti >>


Aiheeseen liittyviä uutisia
- Universumin ikä epäilyksen alle

Takaisin uutisiin >>
Takaisin edelliselle sivulle >>

Tulosta uutinen Lähetä uutinen sähköpostina