PALVELUT
Tilaa Tiede!

Asiakaspalvelu

Osallistu lukijakilpailuun

Palaute toimitukselle

Yhteystiedot

Mediatiedot

Tiedekauppa
TIETEESSÄ NYT
BLOGIT

Skeptikon päiväkirja
Marko Hamilo
Marko Hamilo on Tiede-lehden toimittaja. Hän ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina edes päivän Hesariin.

Maailmankaikkeutta etsimässä
Syksy Räsänen
Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko CERNissä. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Tieteen puudeli
Annikka Mutanen
Annikka Mutanen on Tiede-lehden toimittaja. Tässä blogissa hän istuu syliin ja puree.
KESKUSTELUISSA
Google Street View toimii
nyt myös Suomessa!
  >>

Odotatko jo onnesta
soikeana Red Buttonia?
  >>

Hauskoja ideoita   >>

Luonnossa selviytyminen   >>

Energia   >>

Ydinvoima kaatuu tähän   >>

Somalialaiset merirosvot   >>

Maapallon sisältä huokuva
lämpöenergia ja
termohaliinikierto
  >>

MONIKULTTURISMI - voiko
se toimia?
  >>

Kiertokangen pituuden
merkitys
  >>

Talven 2009-2010 säät
Suomessa - ja muuallakin
  >>

Vanhanen, vanha kettu   >>

Miksi jotain on olemassa,
sen sijaan että ei olisi
mitään???
  >>

Olkapääkuluma   >>

Tasa-arvon aikakausi   >>

UUTINEN
05.10.2006
Mammutin olkaluun pala professori Mikael Forteliuksen käsissä. Kuva: Veikko Sorsa
Suomalainen mammutin luu löytyi kaapista
Neljäkymmentä vuotta sitten autotalliin unohtunut luu on Suomen tuorein mammuttilöytö.

Vuonna 1960 nuori biologian opiskelija löysi suurikokoisen luun perunapellosta Suomusjärven Salitun kylästä Etelä-Suomesta. Luu jäi vuosikymmeniksi unohduksiin autotalliin.

Professori emerita Marja Simonsuuri-Sorsa löysi luun uudelleen muuton yhteydessä ja otti sen syyskuun alussa mukaansa Suomalaisen Tiedeakatemian kokoukseen. Hän luovutti löytönsä paleontologian professori Mikael Forteliukselle. Fortelius on nyt varmistanut, että luu on
peräisin mammutin vasemmasta etujalasta.

Noin 25 sentin mittainen olkaluun kappale on Suomen kymmenes mammuttilöytö. Edellinen mammutin luu löytyi Vuosaaren satamasta ruoppaustöiden yhteydessä.

Luun ikä aiotaan määrittää radiohiilimenetelmällä Luonnontieteellisen keskusmuseon ajoituslaboratoriossa. Lisäksi Helsingin yliopiston geologian laitos tekee siitepöly- ja piileväanalyysit, joilla voidaan täsmentää ajoitusta ja arvioida millaisessa ympäristössä mammutti aikanaan eli. Geologian tutkimuskeskuksessa analysoidaan luussa kiinni oleva maa-aines.

Tutkimusten jälkeen luu päätyy Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Se pääsee todennäköisesti esille Elämän historia -näyttelyyn, kun museon remontti on ohi ja uudet näyttelyt avataan vuonna 2008.

Tilaa Tiede-lehti >>


Takaisin uutisiin >>
Takaisin edelliselle sivulle >>

Tulosta uutinen Lähetä uutinen sähköpostina