Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko CERNissä. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.
Taitelijan näkemys Smos-satelliitista radallaan. Kuva: ESA/AOES Medialab.
Smos ammuttiin avaruuteen
Euroopan avaruusjärjestön uusin ympäristösatelliitti, veden kiertoa mittaava Smos laukaistiin avaruuteen maanantain vastaisena yönä. Satelliitissa on paljon Suomessa valmistettua mittaustekniikkaa, ja suomalaistutkijat osallistuvat sen käyttöönottoon laukaisun jälkeen.
Smos läheti Maata kiertävälle radalle Venäjän Plesetskistä Rockot-kantoraketilla yhdessä Proba-2-satelliitin kanssa
Nimi Smos tulee sanoista soil moisture and ocean salinity eli maaperän vesipitoisuus ja merien suolaisuus, joita satelliitin on määrä mitata. Maaperän kosteus ja merien suolapitoisuus tunnetaan huonosti koko maapallon mittakaavassa. Smosin mittausten avulla ilmastomalleista saadaan yhä parempia, koska tietojen perusteella voidaan mallintaa tarkemmin planeetan veden kiertokulkua ja erityisesti veden haihtumisesta merien ja manneralueiden päällä.
Smosin matka alkoi paremmin kuin edellisen suomalaistekniikalla lastatun Esan satelliitin. Jään paksuutta mittaamaan lähetetty Cryosat syöksyi heti laukaisun jälkeen mereen vuonna 2005.
