Leivän rakenne kovettuu hitaasti.

Kuoren lämpötila nousee yli sadan asteen vasta, kun kaikki vesi on haihtunut pintakerroksesta. Silloin muodostuu rapea kuori. Kun nousu jatkuu ja saavuttaa uunin lämpötilan eli noin 200 astetta, kuoren proteiinit ja sokeri reagoivat keskenään. Syntyy ruskea väri, ja leipä on valmis. Joululeipuria opasti elintarvikekemisti Anu Hopia.

Reseptin tarjoaa Soppa365: Valkoinen joululeipä

Yhden löytö on kahden onni.

Mantelin piilotuksella on pitkät juurensa antiikissa, mutta Suomeen se rantautui vasta riisipuuron mukana Ruotsista 1800-luvulla. Mantelin saaminen on liitetty erityisesti naima- tai vauvaonneen. Jolle manteli syödessä sattuu, sen häät vietetään seuraavan vuoden aikana, raportoi tutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkiston kokoelmista. Yksi naimaikäinen per joulupöytä lienee ollut normimäärä. Siksi vain yksi manteli. Useampi olisi vienyt uskottavuutta.

Reseptin tarjoaa Soppa365: Mantelinen riisipuuro ja puolukkakeitto

Muuten kinkku kuivuu.

Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy lihan keskiosaan. Jos sen ja pinnan lämpöero kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin. Mitä isompi kinkku sitä matalampi lämpö, vinkkasi lihaprofessori Eero Puolanne.

Reseptin tarjoaa Soppa365: Kuorrutettu kinkku