Turvatarkastus tapahtuu hennoissa hiussuonissa. Kuva: SPL/MVPhotos
Turvatarkastus tapahtuu hennoissa hiussuonissa. Kuva: SPL/MVPhotos

Sitä kutsutaan veri-aivoesteeksi, ja sen ansiosta elimistömme ohjauskeskus säästyy lukemattomilta vahingontekijöiltä.

Aivoissamme on 86 miljardia hermosoluja ja niitä auttamassa runsaasti erilaisia tukisoluja, kuten astrosyyttejä ja mikroglioja. Kaikki ne tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoa energiantuotantoon ja rakennusaineikseen. Niitä aivosoluillemme – niin kuin kaikille muillekin soluillemme – kuljettaa veri erikokoisissa suonissa.

Suuret valtimosuonet toimivat elimistön moottoriteinä, joita pitkin pääsee nopeasti kehon äärestä toiseen. Ne haarautuvat vähitellen pikkuvaltimoiksi ja lopulta hiussuoniksi, jotka toimivat jakelualueina ja hoitavat kaiken veren ja solujen välisen liikenteen. Hiussuonissa veri luovuttaa soluille happea ja ravinteita ja ottaa niiltä kantaakseen hiilidioksidia ja muita kuona-aineita.

Hiussuonten merkitys näkyy määrässä. Valtimosuonia meissä on joidenkin fysiologian kirjojen mukaan 19 000 kilometriä, mutta hiussuonia jopa 97 000 kilometriä. Yksittäin laskien hiussuonten määräksi arvioidaan kymmenen miljardia. Tiheä verkosto varmistaa, että useimmat solumme sijaitsevat lähellä huolenpitäjää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hiussuonten seinämät koostuvat yhdestä ainoasta ohuesta solukerroksesta. Muualla elimistössä nämä seinämäsolut ja niiden väliset liitokset päästävät yleensä hövelisti lävitseen kaikenlaista ainesta, mutta aivoissa on toisin. Siellä liitokset ovat tiiviitä ja seinämäsolut apusoluineen valvovat läpäisyä tarkasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Juuri näissä hiussuonten tiiviissä seinämissä toimii aivojemme turvatarkastus, veri-aivoesteeksi kutsuttu raja, joka valikoi, mitä verestä pääsee aivokudokseen ja mitä ei.

Turvatarkastukseen on hyvä syy

Turvatarkastuksen läpi luikahtavat vapaasti vain hyvin pienet molekyylit, kuten happi ja vesi. Edes solujen välttämätön energianlähde glukoosi ei pääsisi aivoihimme, jolleivät solut avustaisi sitä erityisillä kuljetusproteiineilla. Samanlaista palvelua tarvitsevat monet aminohapot ja peptidit.

Tarkkuuden selittää se, että veri-aivoesteen ydintehtävä on säilyttää aivojen tila vakaana. Tähän se tähtää varmistamalla tuttujen ja turvallisten aineiden kulun mutta pysäyttämällä vieraat tunkeilijat, kuten taudinaiheuttajat.

Bakteereita, viruksia ja myrkkyjä saapuu pyrkimään aivoihin niin kuin happea ja ravintoaineita, veren mukana, mutta raja ei hevin aukene. Myös elimistön omat säätelyaineet, esimerkiksi sellaiset hormonit, jotka eivät aivoihin kuulu, joutuvat kääntymään pois.

Niin hyvä ja tarkka kuin ”pyhintämme” vartioiva veri-aivoeste onkin, sekään ei ole täydellinen – yhtään sen enempää kuin mikään muukaan elimistömme puolustuslinja. Välillä se vuotaa, ja silloin seuraukset saattavat pahimmillaan olla katastrofaaliset. 2561

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa mikrobiologi, tiedetoimittaja ja Tiede-lehden pitkäaikainen entinen toimitussihteeri Petri Riikonen esittelee aivojemme suojamuurin rakenteen, tehtävät ja toiminnan ja kertoo, mitä voi tapahtua, kun muuri vuotaa ja turvatarkastus pettää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Käyttäjä4554
Seuraa 
Viestejä9

Jo yhden toimivan solun sattumaan perustuva syntyminen ideaalisissakin olosuhteissa tiedetään mahdottomaksi. Ei tiedetä mitään mekanismia miten "nahkiaisen aivoista" sattumankauppaa vähitellen kehittyisi ihmisen aivot. Nahkiaisenkin aivot ovat aivan selvästi hienon suunnittelun tulosta vaikka ihmiseen verrattuna äärimmäisen alkeelliset. Paras ja yleisin evoluutionistien selitys todellisuudessa on että "jotenkin ne vain vuosimiljoonien aikana kehittyivät" . Jos OIKEASTI haluaa tietää niin jopa suomenkielistä kirjallisuutta ja myös netissä on saatavilla vaikka kuinka paljon. Vaatii tosin aika ennakkoluulotonta asennoitumista mutta on sitten todella mielenkiintoista.
PS Ajattelua voisi alkaa kehittää vaikka sillä että mikä tässä maailmassa oikeasti näyttää suunnitellulta ja mikä sattumalta kehittyneeltä. Tavallinen suomalainen sekametsä näyttää suunnittelemattomalta mutta kun koivut ovat satojen metrien suorissa riveissä kaikki huomaa että ne eivät ole sinne itsestään alkaneet kasvamaan.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3864

Huumoria koko juttu!

Etanoli pääsee tuon kuvitellun muurin läpi, kuten monet muutkin aineet.

Ja ne myrkyt, jotka eivät pääse, tuhoavat joko maksan tai munuaiset.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla